Suomeen tarvitaan vammaisasiainvaltuutettu vahvistamaan edunvalvontaa
Joulukuun ensimmäisellä viikolla vietämme vammaisten viikkoa. Suomi on ratifioinut jo vuonna 2016 YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen, jonka tarkoituksena on taata vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet sekä edistää vammaisten henkilöiden ihmisarvon kunnioittamista.
Sopimus velvoittaa myös huomioimaan vammaisten henkilöiden erityistarpeet ja takaamaan vammaisille samat yhteiskunnallisen osallistumisen mahdollisuudet kuin kaikille muillekin. Sopimuksen määräykset edellyttävät myös, että kaikissa vammaisia koskevissa asioissa vammaiset henkilöt otetaan mukaan heitä koskevien asioiden suunnitteluun ja heitä koskevaan päätöksentekoon.
Aito osallisuus voi toteutua, jos ympäristö on esteetön ja tarvittavat palvelut, esimerkiksi erilaiset apuvälineet, kuljetuspalvelut sekä henkilökohtainen apu ovat saatavilla oikea-aikaisesti. Lisäksi tarvitaan asenteiden esteettömyyttä eli avointa suhtautumista toisiimme – vammoista tai muista ominaisuuksistamme riippumatta.
Vammaisten oikeudet ja täysipainoinen osallistuminen yhteiskuntaan jäävät meillä Suomessa kuitenkin aivan liian usein toteutumatta. Tämä on merkittävä ihmisoikeuskysymys. Viime aikoina olemme saaneet eri medioista lukea surullisia esimerkkejä vammaisten henkilöiden oikeuksien huonosta toteutumisesta, virheistä sekä osin jopa tietoisista laiminlyönneistä.
Edunvalvonnan parantamiseksi tarvitsemme Suomeen vammaisasiainvaltuutetun, joka keskittyy vammaisten henkilöiden oikeuksien edistämiseen ja niiden toteutumisen valvontaan, sekä epäkohtien korjaamiseen. Tästä syytä olemme jättäneet eduskunnan vammaisasiain yhteistyöryhmän kanssa hallitukselle kirjallisen kysymyksen vammaisasiainvaltuutetun viran perustamisesta ja sen riittävien resurssein turvaamisesta. Nyt meneillään olevan vammaispalvelulain uudistuksen yhteydessä myös valtuutetun viran perustaminen tulisi mahdolliseksi.
Toiminnan tehokkuuden ja vaikuttavuuden varmistamiseksi tuleva valtuutettu tulisi sijoittaa toimimaan yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston yhteydessä ja yhdenvertaisuuslakia tuleekin uudistaa sisällyttämällä vammaisasiainvaltuutetun virka ja sen tehtävät yhdenvertaisuusvaltuutetulle sekä turvata valtuutetun toimintaan tarvittavat resurssit. Näin saadaan turvattua valtuutetulle riittävät toimivaltuudet.
Tulee muistaa, että vammaispalveluissa ei ole kyse ylimääräisestä lisäpalvelusta tai harkinnanvaraisista etuuksista, vaan lailla turvatusta oikeudesta yhdenvertaiseen osallistumiseen yhteiskunnassa. Vammaiselle omannäköisen elämän toteutuminen voi edellyttää esimerkiksi oikeutta tulkkauspalveluun, henkilökohtaiseen avustajaan ja kuljetuspalveluun.
Myös tulevilla hyvinvointialueilla tarvitaan alueellista valvontaa ja siksi myös hyvinvointialueille tulee perustaa vammaisasiamiehen virka potilasasiamiehen ja sosiaaliasiamiehen virkojen rinnalle. Vammaisten oikeuksien puolustamiseen tarvitaan alueilla oma henkilö, jolla on mahdollisuus puuttua esille nouseviin epäkohtiin.
Vammaisten ihmisten oikeuksien toteutuminen tulee tapahtua yhdenvertaisesti ja kattavasti koko maassa. Tämän toteutumisen varmistamiseksi tarvitsemme riittävää ja tehokasta valvontaa, sekä tarvittaessa kykyä ja voimaa puuttua esille nouseviin epäkohtiin.
Suomen tulee täyttää kansainväliset velvoitteensa ja varmistaa vammaisten henkilöiden oikeuksien tasa-arvoinen toteutuminen.
–Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja (sd)
Eduskunnan Vammaisasiain yhteistyöryhmän puheenjohtaja
Julkaistu Uuden Suomen blogissa 2.12.2021.
