Omaishoitajat tarvitsevat tukea ja apua
Viime viikon keskiviikkona 6.10. vietettiin kansainvälistä omaishoitajien päivää. Samalla vietettiin Omaishoitajaliiton 30-vuotisjuhlaa. 2020-luku on myös omaishoidon vuosikymmen ja Omaishoitajaliitto haluaa muistuttaa, että nyt on tekojen aika. On yhteisvastuullisesti varmistettava, ettei kukaan joudu kohtuuttomaan omaishoitotilanteeseen.
Omaishoitajaliitto kävi juhlapäivänä eduskunnan portailla tuomassa kansanedustajille julkilausuman, jonka teemana oli: Ilman omaishoitoa yhteiskunnan kantokyky romahtaisi – tarvitsemme yhteiskuntapoliittisia toimia.
Julkilausumassa korostettiin, että omaishoitoa ja omaishoitajia on tuettava ja autettava, jotta omaishoitajat selviytyvät ja pärjäävät tehtävässään, hoidettavat saavat inhimillistä hoivaa sekä talouselämä ja yhteiskunta pyörivät. Omaishoito on inhimillistä ja lisäksi yhteiskunnalle taloudellista.
Omaishoitajaliiton tervehdykseen sisältyi myös tanssiesitys ”yhteiset askeleet”, jossa otettiin kantaa taiteen keinoin kantaa omaishoidon merkitykseen.
Eurooppalainen Eurocarers-verkosto on laatinut ohjelman omaishoitoystävällisempään yhteiskuntaan. Omaishoitajaliiton julkilausumassa oli otettu ohjelmasta kymmenen kohtaa, joiden avulla omaishoitoystävällisempi yhteiskunta syntyy:
- Tunnustetaan omaishoidon volyymi ja kehittämistarpeet.
- Tunnistetaan omaishoitajat – moni ei tiedä olevansa omaishoitotilanteessa.
- Vastataan yksilöllisesti omaishoitajien ja omaishoitoperheiden tarpeisiin sekä arvioidaan niitä yhdessä heidän kanssaan ja etsitään ratkaisuja.
- Annetaan omaishoitotilanteisiin apua ja tukea sekä palveluita lähellä, monialaisesti ja sektorirajat ylittäen (”yhden luukun periaate”).
- Ohjataan ja valmennetaan omaishoitajia tehtävässään sekä varmistetaan riittävä vapaa sitovasta vastuusta.
- Lisätään ansiotyön ja omaishoidon yhteensovittamisen keinoja, myös yhdessä työnantajien kanssa. Perhevapaauudistuksessa tarvitaan vahvempia toimia omaishoitajuuden edistämiseksi ansiotyön ohessa.
- Estetään omaishoitajien köyhtyminen ja köyhyysriskit.
- Otetaan omaishoidon parissa toimivat järjestöt mukaan kehittämään omaishoitoystävällistä yhteiskuntaa.
- Kehitetään omaishoitoa kaikilla yhteiskuntapolitiikan alueilla.
- Päivitetään kansallinen omaishoidon strategia ja toimeenpanosuunnitelma.
Omaishoitajien päivänä muistutettiin myös nuorista hoivaajista
Vanhemman tai muun perheenjäsenen fyysinen tai psyykkinen sairaus vaikuttavat koko perheeseen ja sen arkeen. Muutokset vanhemman, sisaruksen tai muun läheisen terveydessä tai toimintakyvyssä voivat merkitä lisääntynyttä avun ja hoivan tarvetta, joista myös lapset voivat kantaa huolta ja ottaa vastuuta.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuonna 2017 toteuttaman kouluterveyskyselyn vastaajista noin viidennes kertoi perheenjäsenen vakavasta sairastumisesta tai kuolemasta lukuvuoden aikana. Vuonna 2019 kyselyyn lisättiin kysymys nuorten läheisilleen antamasta hoivasta, ja sen tulosten perusteella Suomessa noin kolme prosenttia peruskoulun kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista auttaa tai hoitaa läheistään päivittäin tai lähes päivittäin. Viikoittain tai päivittäin hoivaavia nuoria oli noin kuusi prosenttia vastanneista perusopetuksen yläluokkalaisista sekä lukion ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. luokkien opiskelijoista.
Hoivavastuilla todettiin olevan yhteyttä nuorten, ja erityisesti tyttöjen, kokemaan hyvinvointiin. Hoivatilanteestaan kertoneet olivat muita vähemmän tyytyväisiä elämäänsä ja koulu-uupumus, masennusoireet ja yksinäisyys olivat heillä muita nuoria yleisempiä. Nuorten oma työssäkäynti ja perheen heikko taloudellinen tilanne olivat hoivatilanteessa olevilla muita yleisempiä.
Yhteiskunnan, palvelujärjestelmän, omaishoitoyhteisön ja kaikkien aikuisten haasteena on tunnistaa nuorten läheisilleen antama hoiva ja tehdä se näkyväksi, jotta nuoret hoivaajat eivät jäisi yksin ja ilman tarvitsemaansa tukea. Nuoret hoivaaja eivät ole omaishoitajia, eivätkä omaishoitajien tukimuodot sovellut heidän tukemiseensa ja auttamiseensa.
Nuorille hoivaajille suunnattua auttamisjärjestelmää ei Suomessa ole. Joensuun Seudun omaishoitajat ovat Alisa-hankkeen aikana luoneet yhdessä Siun Soten kanssa auttamis- ja tukimallin, jota nyt pilotoidaan ja jalkautetaan. Uskon, että tämä malli soveltuisi laajemmallekin jaettavaksi. Nyt on tekojen aika.
-Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja (sd)
Alisa-hankkeen ohjausryhmän jäsen
Julkaistu Savon Sanomien blogissa 12.10.2021.
