Hyvää osallisuusviikkoa

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksella on meneillään sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke (Sokra). Osana hanketta tällä viikolla vietetään osallisuusviikkoa.

Osallisuus on vahvasti yhteydessä hyvinvointiin: matalan osallisuuden kokemuksen on todettu liittyvän muun muassa vakavaan psyykkiseen kuormittuneisuuteen, yksinäisyyteen ja huonoksi koettuun työkykyyn. Kokemus osallisuudesta lisää taas hyvinvointia, turvallisuutta, uskoa tulevaisuuteen ja omiin mahdollisuuksiin.

Osallisuuden avulla voidaan vähentää eriarvoisuutta, köyhyyttä, syrjäytymistä ja syrjintää. Osallisuus on kuulemisen, kuulluksi tulemisen ja mukana olemisen tunnetta. Osallisuus syntyy osallistumisen, toiminnan ja vaikuttamisen kautta. Osallisuus muodostuu tunneperäisistä, tuen ja arvostuksen kokemuksista ja pohjautuu tunteeseen yhteenkuuluvuudesta sekä jäsenyydestä yhteisöön ja yhteiskuntaan.

Osallisuudesta on kolme osa-aluetta:

1. Osallisuus omassa elämässäeli mahdollisuus elää omannäköistä elämää; mahdollisuus määritellä, mihin toimintaan tai palveluun osallistuu.
2. Osallisuus yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissaeli mahdollisuus kuulua itselle tärkeisiin ryhmiin ja yhteisöihin sekä vaikuttaa itselleen tärkeisiin asioihin; mahdollisuus saada tukea vaikuttamiseen.
3. Osallisuus yhteisestä hyvästäeli mahdollisuus yhdessä tekemiseen; mahdollisuus päästä nauttimaan yhteisestä hyvästä ja osallistua yhteisen hyvän tuottamiseen ja jakamiseen. Yhteinen hyvä on toimintaa ja arvoja, joista seuraa arvostusta, kiitosta ja yhteyksiä muihin ihmisiin.

Esimerkkejä osallisuuden hyödyistä:

1. Osallisuuden kokemus suuntaa yksilön toimijuutta: myönteisesti virittynyt ihminen näkee enemmän mahdollisuuksia, motivoituu ja rohkaistuu tarttumaan mahdollisuuksiin. Yhteiskunnassa kannattaisi edistää sellaisia olosuhteita ja toimintoja, joissa erityisesti työelämän ulkopuolella olevat voisivat vaikuttaa omaan elämäänsä, elinympäristöönsä sekä saisivat osaamisensa näkyväksi ja siten myös tunnustusta muilta ihmisiltä.
2. Vuoden 2019 kouluterveyskyselyssä tuli esille, että oppilaiden osallisuuden kokemus on sitä alhaisempi, mitä useammin oppilas kiusaa muita tai joutuu itse kiusatuksi. 8. ja 9.-luokkalaisilla yhteydet osallisuuden kokemuksen ja koulukiusaamisen välillä olivat voimakkaimmat. Tästä voi päätellä, että osallisuuden edistäminen kouluissa on tehokas tapa koulukiusaamisen vähentämiseen.
3. Sosiaali- ja terveystoimessa osallisuuden kokemus kasvattaa asiakkaan tai potilaan omaa vastuuta hoidostaan ja samalla myös valtaa hoidon suunnittelemisessa ja toteuttamisessa. Osallisuus liittyy myös kiinteästi itsemääräämisoikeuden toteutumiseen.

Vammaisten osallisuuden tukeminen

Pauli Niemeläinen on todennut, että inklusiivisella yhteiskunnalla tarkoitetaan yhteiskunnan rakentamisen tapaa ja päämäärää, jossa jokaisella kansalaisella ja kansalaisten muodostamille ryhmillä on osallisuuden, toimijuuden ja yhteisöllisyyden mahdollisuus ja jossa kaikilla kansalaisilla on tarvittaessa puolestapuhujia sekä mahdollisuus tarvitsemaansa turvaan ja palveluihin.

Vammaiselle omannäköisen elämän toteutuminen ja osallisuus voivat edellyttää esimerkiksi oikeutta tulkkauspalveluun, henkilökohtaiseen avustajaan ja kuljetuspalveluun. Vammaispalveluissa ei ole kyse ylimääräisestä lisäpalvelusta tai harkinnanvaraisista etuuksista, vaan lailla turvatusta oikeudesta yhdenvertaiseen osallistumiseen yhteiskunnassa.

Näillä palveluilla varmistetaan, että vammainen henkilö voi elää yhdenvertaisesti muiden kanssa, käydä töissä ja ansaita rahaa sekä osallistua harrastuksiin ja haluamiinsa tapahtumiin ja tilaisuuksiin – olla siis osallinen yhteiskuntaan. Vammaisten oikeudet eivät ole mielipidekysymyksiä vaan ihmisoikeuksia. On myös syytä muistaa, että ns. positiivinen erityiskohtelu on usein yhdenvertaisuuden edellytys.

Keskeisimpiä edellytyksiä vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumiselle, ja yhdenvertaisuuden takaamiselle ovat esteettömyys ja palvelujen saavutettavuus. Yhdenvertaisuusvaltuutettu onkin todennut, että Suomi on vielä pitkälti esteellinen ja rakennettu vammattomille ihmisille. Esteellinen ympäristö syrjii vammaisia. Esteettömyydessä ei ole kyse vain liikkumisen esteettömyydestä. Siinä otetaan huomioon myös esimerkiksi näkemiseen, kuulemiseen, ymmärtämiseen ja kommunikaatioon liittyvät asiat.

Myös eduskunnan oikeusasiamies on havainnut toistuvasti vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumisessa ongelmia.

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen Sokra-hankkeen sivuilla on hyviä työkaluja osallisuuden arviointiin. Sieltä löytyy esimerkiksi 24 apukysymystä sen arviointiin edistääkö toiminta osallisuutta.

Yhteenvetona voidaan todeta, että osallisuuden kokemus on yksi keskeinen hyvän elämän tunnusmerkki ja kriteeri ja siksi yhteiskunnassa ja kunnissa kannattaa panostaa aitoon osallisuuden mahdollistamiseen. Järjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö ja järjestötyön tukeminen ovat osa tätä mahdollistamista.

-Merja Mäkisalo-Ropponen

kansanedustaja (sd)

Eduskunnan Vammaisasian yhteistyöryhmän puheenjohtaja

Julkaistu Savon Sanomien blogissa 16.2.2021.