Muistityötä kehitetään näyttöön perustuvan toiminnan avulla
Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä oma järjestö. Muistiliittoon kuuluu 42 jäsenyhdistystä eri puolilla Suomea. Muistiliiton keskeinen tehtävä on toimia muistisairaiden ihmisten sekä heidän läheistensä kansanterveys-, potilas- ja edunvalvontajärjestönä.
Tämän rinnalle on viime vuosina noussut voimallisesti myös aivoterveyden edistämistyö, sillä aivoterveellisillä elämäntavoilla on mahdollista ennaltaehkäistä muistisairauksia ja myös hidastaa sairauden etenemistä. Aivoterveyden edistäminen on tärkeää vauvasta vaariin ja mummiin ja siksi yksi mottomme onkin, että muistiasia on kaikkien asia.
Tavoitteenamme on muistiystävällisen Suomi, mikä tarkoittaa esimerkiksi muistisairaiden ja heidän läheistensä yhdenvertaisten oikeuksien toteutumista. Muistiystävällinen, esteetön ja saavutettavissa oleva yhteiskunta on kaikille hyvä yhteiskunta. Muistiystävällisessä Suomessa asenteet muistisairaita kohtaan ovat positiivisia. Muistiystävällisyys tarkoittaa myös oikea-aikaista ja laadukasta hoitoa ja kuntoutusta sekä tarpeenmukaisia asumis- ja hoitoratkaisuja. Tiedämme kaikki, että tässä asiassa on vielä paljon kehitettävää.
Kehittämiseen tarvitaan tutkittua tietoa. Tämä on yksi syy siihen, että Hoitotyön tutkimussäätiön ja Muistiliiton tiet kohtasivat. Hoitotyön tutkimussäätiön (Hotus) kansallisesti ainutlaatuisena tehtävänä on toimia tutkimusnäytön välittäjänä ja näyttöön perustuvan toiminnan edistäjänä hoitotyössä toimiville. Tehtäväänsä Hotus toteuttaa kokoamalla, arvioimalla ja tiivistämällä tutkimusnäyttöä käytännössä sovellettavaan muotoon sekä kehittämällä näyttöön perustuvan toiminnan tukirakenteita yhteistyössä verkostojensa kanssa.
Muistiliitto korostaa toiminnassaan näyttöön perustuvia toimintamalleja ja Hotus on osoittautunut erittäin hyväksi yhteiskumppaniksi tämän kaltaisessa työskentelyssä. Muistityössä on paljon vielä ”meillä on aina tehty näin” toimintamalleja ja niiden muuttamiseen tarvitaan tutkimusnäyttöä.
Tavoitteena toiminnassa tulee olla, etteivät hoitokäytännöt vaihtele perusteettomasti eri puolilla Suomea ja eri palveluorganisaatioiden välillä. Nämä käytäntöjen vaihtelut olivat myös yhtenä lähtökohtana Muistiliiton ja Hotuksen yhteiselle 3-vuotiselle Muistava-hankkeelle. Kansallisesti ei ole käytössä yhtenäisiä toimintatapoja sille, miten muistisairaan kotona selviytymistä ja siihen liittyviä riskejä voitaisiin arvioida.
Pari viikkoa sitten julkaistiin Muistava-hankkeen tulokset. Hankkeessa kehitettiin työkaluja, joiden avulla muistisairaan henkilön on mahdollista ilmaista oman tahtonsa ja suunnitella omaa tulevaa asuinmuotoaan siinä vaiheessa, kun hän siihen sairautensa puolesta vielä kykenee. Työkalun on tarkoitus myös tarjota tukea asumistilanteen puheeksi ottoon omaisille, läheisille ja muille muistisairaiden parissa toimiville. Tavoitteena siten on, että työkalut vastaavat muistisairaiden arjen todellisia tarpeita ja tulevat valtakunnalliseen käyttöön edistämään muistisairaiden oikeuksien ja hyvän hoidon toteutumista.
Erityisen hienoa Muistava-hankkeessa on ollut se, että tässä ovat toimineet rintarinnan tutkijat, asiantuntijat järjestöissä, sairastuneet ja omaiset. Ilman näin laajaa osallistujajoukkoa ei olisi ollut mahdollista tehdä näin hyviä ja toimivia työkaluja.
Suomessa on korostettu pitkään kotona asumisen ensisijaisuutta ja muistisairaiden kohdalla se on johtanut jopa epäinhimillisiin tilanteisiin. Kotona asuu tälläkin hetkellä muistisairaita, joiden oikea asumispaikkapaikka ei inhimillisesti katsottuna ole enää oma koti.
Oma koti ei siis aina ole paras paikka ikäihmiselle, vaikka edelleen sellaista mantraa hoetaan. Tarvitsemme uusia yhteisöllisiä asumisratkaisuja tai kuten Muistiliitossa korostetaan – yhteisökoteja, joissa muistisairas voi elää oman elämäntarinansa näköistä elämää sen jälkeen, kun omassa kodissa ei ole enää hyvä tai turvallista olla.
Oman kodin jälkeenkin tulisi jokaisella olla oikeus asua paikassa, joka tuntuu kodilta. Kun lähdetään suunnittelemaan omassa kodissa asumisen jälkeisinä ratkaisuja, on tärkeää, että asiaa voi miettiä ja suunnitella rauhassa ja että ammattihenkilöille ja omaisilla on riittävästi tietoa, ymmärrystä ja työkaluja olla mukana tässä tulevaisuudensuunnittelussa.
Yhdessä tekemällä saamme enemmän aikaan ja tämänkaltaista yhdessä tekemistä tarvitaan paljon enemmän. Muistiliitolla ei olisi ollut mahdollisuutta toteuttaa tämän kaltaista hanketta ilman Hoitotyön tutkimussäätiön tärkeää työpanosta. Toivottavasti Hoitotyön tutkimussäätiön arvokkaalle työlle saadaan pian Käypä hoidon kaltainen riittävä rahoitus, jotta Hotus voi jatkaa kansallisesti merkittävää työtään hoitotyön kehittämisen hyväksi.
Ilman laadukkaita hoitotyön palveluita ei pystytä varmistamaan kansalaisille parasta mahdollista ja turvallista hoitoa sekä terveyden edistämisen palveluita. Tämä lienee tullut todistetuksi viimeistään nyt pandemian aikana.
-Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja (sd)
Muistiliiton puheenjohtaja
Julkaistu Savon Sanomien blogissa 15.12.2020.
