Minun idolini – Miina Sillanpää
Viime viikon torstaina, 1.10., vietettiin Miina Sillanpään ja samalla myös kansalaisvaikuttamisen sekä järjestöjen päivää. Miina Sillanpää oli rohkea edelläkävijä ja kansalaisvaikuttaja, jonka työn jälki näkyy vielä nykyisinkin monilla yhteiskunnan osa-alueilla. Hän toimi kansanedustajana yhteensä 38 vuotta. Hänestä tuli myös Suomen ensimmäinen naisministeri vuonna 1926.
Erityisesti heikossa asemassa olevien ryhmien, kuten palvelijattarien, naisten, vanhusten ja yksinhuoltajaäitien aseman parantaminen oli hänelle tärkeää. Sillanpää perusti Suomeen myös ensikodit. Hänellä oli lukuisia luottamustehtäviä, joissa hän vaikutti sekä valtakunnallisesti että paikallisesti.
Olen Miina Sillanpään -säätiön hallituksen jäsenenä saanut tutustua tämän rohkean ja aikaansa edellä olevan naisen ajatuksiin ja kirjoituksiin. Mitä enemmän niitä luen, sitä enemmän häntä ihailen. Kaiken lisäksi monet hänen ajatuksensa ovat edelleen ajankohtaisia. Hän on esimerkiksi todennut:
”Jokaisella ihmisellä on elämässään oikeus hyvinvointiin, inhimillisiin työoloihin ja ihmisyyden kunnioittamiseen.”
Tämän tavoitteen toteutumiseksi sosialidemokraattinen liike edelleen tekee työtä. Moni asia on Miina Sillanpään ajoista korjaantunut, mutta paljon on vielä yhteiskunnassa työtä tehtävänä.
Tällä viikolla vietämme vanhusten viikkoa ja Miina Sillanpää puolusti palavasti ikäihmisten oikeutta inhimilliseen elämään. Vanhustyön Keskusliiton teemana on tänä vuonna ”Onni on vanheta”. Liitto haluaa nostaa esille positiivisia asioita vanhenemisesta. Arjen pieniä ja suuria iloja. Arjessa on paljon asioita, jotka tekevät ihmiset ikääntyessäkin onnelliseksi kivuista ja säryistä huolimatta. Vanhustyön keskusliitto haastaakin kaikkia miettimään ikääntymistä positiivisuuden kautta.
Toisaalta positiivisuuden kautta katsominen ei tarkoita ikävien asioiden maton alle lakaisemista. Ilman epäkohtien esille tulemista, ei voi kehittää toimintoja. Esimerkiksi vanhusten hoidon ja hoivan kulttuurissa on paljon vielä kehitettävää, joskin sieltä löytyy myös paljon hyvää. Avun tarpeen lisääntyessä auttajien tapa tehdä työtä ja työyhteisön kulttuuri ratkaisevat, voiko myös tässä elämänvaiheessa oleva ikäihminen kokea, että vanheneminen on onni ja elämä on hyvää. Tämän asian puolesta Miina Sillanpää varmasti tekisi myös tässä ajassa työtä.
Toinen itselleni tärkeä Miina Sillanpäältä poimimani lainaus on: ”Jokaiselle ihmiselle tekee hyvää, kun hän saa nähdä ja kuulla, että sydämen halulla tehty työ saa vastakaikua ja ymmärtämystä osakseen”. Tätä ajatusta voisimme vaalia, sillä myönteinen palaute ja toinen toistemme tukeminen saavat aikaan jaksamista ja hyvinvointia.
Desmond Tutu on sanonut saman asian hiukan eri sanoin: ”Meille kaikille on tuttua, miten puhkeaminen kukkaan sellaisen ihmisen lähellä, joka näkee meissä hyvää ja joka osaa houkutella esiin parhaan meistä. Ja tiedämme, miten kuihdumme sellaisen ihmisen lähellä, joka koko ajan löytää meistä vikoja.”
-Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja (sd)
Miina Sillanpään säätiön hallituksen jäsen
Julkaistu Viikko-Pohjois-Karjala lehdessä 8.10.2020.
