Järjestöt voivat huokaista helpotuksesta
Hallitus on viisaasti huomioinut järjestöjen toimintaedellytysten turvaamisen ensi vuoden budjettiesityksessään. Valtiovarainministeriön alkuperäinen 33 prosentin leikkaus järjestöjen rahoitukseen olisi johtanut yhteiskunnassa vakaviin vahinkoihin ja erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien kansalaisryhmien palvelujen ulkopuolelle jäämiseen.
Järjestöt tekevät työtä muun muassa lasten, nuorten, vammaisten, päihde- ja mielenterveysongelmaisten sekä pitkäaikaistyöttömien parissa. Ne tuottavat Suomessa merkittävän osan erityisesti ennaltaehkäisevistä- ja kuntoutuspalveluista. Koronaepidemian aikana järjestöjen ketteryys ja joustava toiminta mahdollistivat avun niillekin, jotka olisivat muutoin jääneet palveluiden ulkopuolelle.
Hallitus kompensoi ensi vuoden budjetissaan järjestöille rahapelituottojen alenemisen vuoksi uhanneen tulomenetyksen. Tämä 347 miljoonan euron kompensaatio rahoitetaan sekä alentamalla arpajaisveroa ja budjettivarojen sisäisillä siirroilla.
Jos järjestöt ja kolmannen sektorin toimijat eivät olisi tehneet viime kevään aikana niin paljon tärkeää työtä heikoimmassa asemassa olevien ihmisten auttamiseksi, koronasta aiheutuva hoito- ja hoivavelka olisi vielä paljon suurempi.
Koronaepidemia on tuonut selkeästi esille myös sen, että ilman järjestöjen toimintaa ei virallisen sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteiden toteutuminen ole mahdollista. Järjestöt muodostavat julkisille toimijoille merkittävän yhteistyökumppanin ja julkisia palveluita täydentävän tahon.
Suomessa on pitkät perinteet ja paljon hyviä yhteisiä toimintatapoja Virallisen ja kolmannen sektorin yhdessä tekemisestä. Näiden palveluiden jatkuvuuden turvaamiseksi koko maassa tuleekin järjestöjen toimintaedellytykset turvata. Olemme olleet tässä vahvoja edelläkävijöitä ja tämä asema tulee säilyttää myös tulevaisuudessa.
Lausunnolla olevassa Sote-uudistuksen lakiesitykseen on kirjattu järjestöistä muun muassa:
- Järjestöjen roolia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä vahvistetaan ja järjestöjen mahdollisuus tuottaa palveluita turvataan.
- Sosiaalihuollon asiantuntemusta tuodaan osaksi kunnan muiden toimialojen suunnittelua sekä, yhteistyötä yksityisten palveluntuottajien ja järjestöjen kanssa kehitetään.
- Uudistuksen jälkeen järjestöjen toiminnat täydentäisivät julkisia palveluja kuten nykyisinkin.
- Sote-maakunnan olisi myös osaltaan mahdollisuuksiensa mukaan edistettävä järjestöjen toimintaedellytyksiä hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisessä sekä huolehtia myös omassa toiminnassaan sosiaali- ja terveydenhuollon lakisääteisestä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä yhteistyössä kuntien ja järjestöjen kanssa.
- Ehdotetun sote-maakuntalain tavoitteena olisi luoda edellytykset sote-maakuntien ja järjestöjen väliselle yhteistyölle ja järjestöjen vaikutusmahdollisuuksille.
- Kunnat voisivat huolehtia järjestöjen avustuksista eri toimialoilla, tarjota järjestöille tiloja ja ohjata kuntalaisia järjestöjen toiminnan piiriin, kuten vertaistukeen tai vapaaehtoistoimintaan.
- Motivaatio ja mahdollisuudet tukea kuntien toiminta-avustuksilla paikallisia yhdistyksiä ja järjestöjä saattaisi uudistuksen voimaantultua heiketä, kun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu olisi siirtynyt sote-maakunnille.
- Toisaalta uusi järjestelmä loisi mahdollisuuden tehostaa kuntien ja järjestöjen yhteistyötä ja yhteistyörakenteita yhdenmukaisella tavalla koko sote-maakunnan alueella.
- Osassa tulevia sote-maakuntia on jo perustettu järjestöneuvottelukuntia järjestöjen toimintaedellytysten ja yhteistyön edistämiseksi. Järjestöjen toiminta sote-maakunnissa olisi osa sote-maakunnan hyvinvointikertomusta ja -suunnitelmaa.
- Sote-maakunnan strategiassa ja palveluiden suunnittelussa otettaisiin huomioon myös järjestöjen yleishyödyllinen vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki.
Kirjauksia järjestöjen toiminnasta ja tehtävästä on siis paljon, ja tärkeää on varmistaa, että jatkossakin maakunnan, kuntien ja järjestöjen yhdessä tekeminen on saumatonta ja siinä mahdollistetaan kunkin maakunnan omien tarpeiden huomioon ottaminen. Kenties koronaepidemia ja valtiovarainministeriön sokkiesityksestä syntynyt keskustelu ovat kirkastaneet järjestöjen roolia ja merkitystä yhteiskunnassamme. Tulevaisuuden kannalta on tärkeää löytää kestävä rahoitusmalli järjestökentälle, että järjestöt voivat jatkaa arvokasta työtään ja rakentaa tulevaisuuden toimintaa pitkäjänteisesti.
-Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja (sd)
Julkaistu Uuden Suomen blogissa 17.9.2020
