Työhyvinvoinnista huolehtiminen on erityisen tärkeää etätöissä
Työterveyslaitoksen toteuttama Miten Suomi voi? – seurantatutkimus selvitti koronakevään tuomia muutoksia työikäisten suomalaisten hyvinvoinnissa. Tutkimuksen perusteella kevään kokemukset etätyöstä ovat vaihtelevia, vaikka yleisessä hyvinvoinnissa tai mielenterveydestä ei muutoksia etätyön aikana keväällä huomattu. Suurin osa koki etätyön lisääntymisen positiivisena ja joillekin etätyö ja läheisyys perheissä näyttävät tuoneen positiivista virettä työhön.
Osa vastanneista koki kuitenkin etätyön lisänneen tylsistymisen kokemuksia ja yleistä tyytymättömyyttä työhön. Tutkimuksen mukaan lähijohdon ja johtajien työuupumus lisääntyi hieman.
Olen itsekin saanut paljon myönteistä palautetta etätyöstä ja siitä, että kotona enemmän oleminen on rauhoittanut mieltä ja lisännyt luovuutta. Kun on jäänyt enemmän aikaa itseä ja perhettä varten on joutunut miettimään monia asioita uudelleen ja esimerkiksi kysymykset, mikä minulle on elämässä tärkeää ja mistä minä saan voimia, ovat nousseet pintaan. Kevään aikana monelle tuli kokemus siitä, että sai ”tutustua” uudelleen itseensä.
Koska COVID-19 epidemia jatkuu myös syksyllä, joudumme jatkamaan myös erilaisia etätyökäytäntöjä. Tämä voi johtaa myös kielteisten kokemusten lisääntymiseen ja nyt onkin työhyvinvointiin etätyössä kiinnitettävä erityisestä huomiota – etenkin niissä työyhteisöissä, joissa työtä tehdään pääsääntöisesti työpaikan ulkopuolella.
Etätyössä tarvitaan erityisen paljon itsensä johtamisen taitoja. Näiden taitojen kehittäminen vaatii johtamiskulttuuria, jossa työntekijä voi kokea, että häneen luotetaan ja hänellä on todellisia vaikuttamismahdollisuuksia. Itsensä johtamiseen kuuluu myös työajoista ja tauoista huolehtiminen ja se on joskus vaikeampaa etätyössä kuin työpaikalla.
Yhteenkuuluvuuden tunne ja hyväksytyksi tuleminen ovat perustarpeita, joiden tyydyttyminen työssä edesauttaa hyvinvointia. Johtajien ja esimiesten on tästä syystä huolehdittava, että työntekijöillä on edelleen myös etätyössä epämuodollista yhteistä tekemistä sekä tilaisuuksia arkipäiväisiin keskusteluihin.
On tärkeää pitää edelleen huolta yhteisöllisyydestä ja tavallisten etäpalavereiden lisäksi esimerkiksi viikoittaiset etäiltapäiväkahvit lisäävät ”me-henkeä.” Lähijohtajien on syytä olla säännöllisesti yhteydessä työntekijöihin ja käymään yhteistä keskustelua siitä, mitä koronavirustilanne meidän työpaikallamme tarkoittaa ja miten pitää toimia. Esimies, joka huolehtii siitä, että työntekijät ovat tietoisia uusista asioista hyvissä ajoin, lisää työntekijöiden turvallisuuden ja luottamuksen tunteita poikkeuksellisissa tilanteissa.
Toisaalta työpaikoilla tulisi huolehtia myös esimiesten jaksamisesta. Esimies joutuu poikkeustilanteessa huolehtimaan monista uudenlaisista asioista normaalin arjen työn sujuvuuden lisäksi.
Kaikille on tärkeää pitää huolta palautumisesta. Ulkoilulenkki ja liikunta vähentävät stressiä. Yhteiset etätaukojumppatuokiot ovat oivallinen keino ylläpitää fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia. Toisaalta työterveyshuolto voi myös videoida jumppatuokioita työntekijöiden käyttöön.
Myös ergonomian muistaminen etätyössä on tärkeää. Kahdeksan tuntia päivässä huonossa asennossa tekee ”vaivaiseksi” kenen tahansa. Muistiliiton puheenjohtajana en voi olla vielä muistuttamatta kognitiivisesta ergonomiasta ja aivoterveydestä. Oheisen linkin kautta pääset testaamaan miten aivosi jaksavat etätyötä: https://www.muistiliitto.fi/fi/aivot-ja-muisti/aivoterveys/hyva-tyo-aivoille
On luonnollista, että koronaepidemia on herättänyt eri ihmisissä myös erilaisia tunteita. Moni on kokenut rajoitustoimenpiteiden ja epävarmuuden aiheuttaneen masentunutta mielialaa ja jopa ajoittaista ahdistusta. Valitettavaa on se, että kaikki eivät ole saaneet riittävästi apua ja tukea vaikeiden tunteiden käsittelyssä. Etätyössä on tarjottava työntekijöille myös keskusteluapua. Hyviä kokemuksia on saatu myös etäluennoista ja erilaisista teemakeskusteluista.
Eduskunnassa olen työsuojelutoimikunnan puheenjohtaja ja edellä mainittujen asioiden varmistamiseksi eduskunnassa toteutetaan epidemian aikana ns. ”Iloa ja voimaa”-kampanjaa koko eduskunnan väelle. Tavoitteena on muistuttaa siitä, että vaikka olemme fyysisesti etäällä, niin siitä huolimatta voimme olla henkisesti lähellä. Kaveria kannattaa kannustaa ja samalla vaalia myös omaa jaksamista. Järjestämme muun muassa etäluentoja työhyvinvointiin liittyen ja yhteisiä jumppatuokioita etäohjauksella.
Olemme ohjeistaneet eri työyksikössä pitämään yhteisiä etäkahvihetkiä ja lähettäneet tsemppivideoita. Yhteisöllisyyden lisäämiseksi meillä on ollut esimerkiksi yhteinen ploggauskampanja eli luonnosta roskien keruukampanja sekä kilometrien keräyskampanja, jonka aikana eduskunnan väki käveli parissa viikossa yhteensä yli 8000 kilometriä.
Pidetään hyvää huolta itsestä ja toisista – lähellä ja etänä!
-Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja (sd)
Julkaistu Savon Sanomien blogissa 26.8.2020
