Koronapandemia on osoittanut, että maailma on yksi ja yhteinen
Koronapandemia on selvästi osoittanut sen, että meillä on globaaleja haasteita, jotka on ratkaistava yhdessä. Tämä pandemia ei ole viimeinen kaikkia valtioita koskettava kriisi, jonka tulemme kohtaamaan. Jos emme saa hillittyä ilmaston lämpenemistä, joudumme tulevaisuudessa kohtaamaan kenties vielä suurempia ja pitkäkestoisempia kriisejä, joista selviytyminen on hankalampaa. Siksi ilmastonmuutoksen hillintä ja toisaalta siihen sopeutuminen ovat tulevien kriisien hallintaa. Toisaalta korona on käynnistänyt myönteistä kehitystä, muun muassa digitaalisuuden laajempana hyödyntämisenä. Käyttäjäystävälliset etäyhteydet ovat tärkeitä ilmastotoimia, sillä niiden avulla voidaan matkustamista vähentää.
Koronaepidemian torjunnassa monet hallitukset ovat perustaneet politiikkatoimensa tieteelliseen tietoon epidemian käyttäytymisestä ja tähän toimintaan kansalaiset ovat laajasti antaneet tukensa. Tämä osoittaa sen, että ihmiset ovat valmiita luopumaan taloudellisista eduista terveyden turvaamiseksi. Vastaavaa toimintamallia tulee käyttää jatkossa myös ilmastopolitiikassa. Ilmastonmuutoksen hallinta on aina myös terveysteko.
Kestävästä kehityksestä ja ilmaston lämpenemisestä puhutaan tällä hetkellä liian kapea-alaisesti ja kestävän kehityksen indikaattoreita tarkastellaan erillisinä toisistaan. Enemmän tulee puhua ilmastokestävyydestä ja sen tukemisesta. Enemmän on keskityttävä myös ilmastopolitiikan laajaan kokonaisuuteen ja sen vaikutuksiin kansantalouteen, työllisyyteen, terveyteen ja hyvinvointiin.
Ilmastonmuutoksen hallinta ja siihen sopeutuminen edellyttävät muun muassa taloudellisten ja terveydellisten riskien kiihkotonta tunnistamista ja tunnustamista. Panostamalla enemmän sopeutumistoimien suunnitteluun ja toimeenpanoon ilmastonmuutoksen haitallisia seurauksia on mahdollista rajoittaa nykyistä tehokkaammin. Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen rakentaisivat meille tulevaisuuden toivoa ja sitä juuri nyt tarvitaan.
Julkisen talouden suunnitelmassa vahva painotus ympäristötekoihin
Olen erittäin tyytyväinen, että hallituksen julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 2021-2024 Suomen kunnianhimoisista ilmastotavoitteista ei ole luovuttu.
Nyt linjattiin muun muassa neljän miljoonan euron lisärahoituksesta kuntien ja alueiden ilmastotyön vauhdittamiseen vuodelle 2021. Vaikka monella kunnalla on kunnianhimoisia ilmastotavoitteita, niin kuntien päästöt ovat vähentyneet taakanjakosektorilla vain 12 prosenttia vuosina 2005–2017. Rahoituksen turvin voidaan paremmin päästä kiinni esimerkiksi EU-rahoitukseen hankkeille, jotka tukevat siirtymää hiilineutraaliin yhteiskuntaan, synnyttävät uusia kestäviä ratkaisuja ja lisäävät työpaikkoja ja kuntien elinvoimaisuutta.
Ympäristöjärjestöjen rahoitusta lisätään pysyvästi 400 000 euroa. Tällä määrärahalla tuetaan valtakunnallista ympäristöjärjestötoimintaa, valtakunnallisia asunto- ja rakennusalan järjestöjä, ympäristökasvatusta ja -valistushankkeita sekä saariston ympäristönhoitoa ja saaristo- ja tunturialueiden jätehuoltoa edistävää toimintaa.
Muita ympäristön ja ilmastonmuutoksen hallinnan kannalta tärkeitä päätöksiä olivat,
-Kiertotalouden edistämisohjelman toteuttamiseen varataan yhteensä 2,7 miljoonaa vuosille 2021—2023. Määrärahalla toteutetaan kiertotaloutta edistävää kehittämistyötä ja hankkeita.
-Itämeren ja vesien suojelussa jatketaan vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelmien sekä ravinteiden kierrätysohjelman toimeenpanoa ja suunnataan resursseja edelleen ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentämiseen sekä pohjavesien suojeluun. Vuonna 2019 aloitetun vesiensuojelun tehostamisohjelman toteuttamiseen varataan yhteensä 39 miljoonaa vuosille 2021—2023.
-Vanhojen kaivosalueiden kaivannaisjätteiden kohdetutkimuksiin ja riskienarviointiin kohdennetaan miljoonan euron lisärahoitus vuodelle 2021.
-Suomi on sitoutunut YK:n biodiversiteettisopimuksen tavoitteisiin eli pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen. Tämän vuoksi luonnonsuojelun rahoitusta kasvatetaan hallituskaudella. Lisäys ympäristöministeriön hallinnonalalle vaihtelee kertaluonteisien lisäysten takia noin 100 miljoonasta (vuosille 2020 – 2022) 43 miljoonaan (vuodelle 2023).
Toivon, että ilmastotavoitteiden saavuttamisesta saadaan aikaan samanlainen yhteinen tahtotila kuin koronakriisin hoidossa. Panostaminen luontoon ja puhtaaseen teknologiaan ei ole Suomelle pelkästään kuluerä. Se on mitä suuremmassa määrin kilpailuvaltti. Nyt onkin pidettävä huolta, etteivät koronakriisin aiheuttamat ongelmat julkiselle taloudelle hidasta ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta välttämättömiä investointeja esimerkiksi puhtaaseen teknologiaan.
-Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja (sd)
Tulevaisuusvaliokunnan jäsen
Julkaistu Uuden Suomen blogissa 23.4.2020.
