Työllisyyden vahvistaminen edellyttää eri toimijoiden vahvaa yhteistyötä
Työllisyyden vahvistaminen ja työllisyysasteen nostaminen ovat elintärkeitä toimenpiteitä julkisen talouden vahvistamisessa ja hyvinvointivaltion palveluiden turvaamisessa. Marinin hallituksen kunnianhimoinen tavoite onkin työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin ja 60 000 uuden työpaikan luominen hallituskauden aikana. Tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitsemme laaja-alaisesti eri keinojen hyödyntämistä ja riittävien resurssien turvaamista.
Työllisyystavoitteeseen pääsemiseksi on myös eri viranomaistahojen pystyttävä saumattomaan yhteistyöhön esimerkiksi niin, että kunnilla olisi mahdollisuus saada tieto oman alueensa TE-toimistoilta erityistä tukea tarvitsevista työnhakijoista, kuten vaikka osatyökykyisistä tai pitkäaikaistyöttömistä. Näin heille voitaisiin räätälöidä ja kohdentaa tehokkaasti tarvittavia toimia esimerkiksi koulutuksen, sosiaalitoimen tai muun toiminnan kautta. Samoin meillä on laaja-alainen järjestökenttä, joka tarjoaa esimerkiksi kuntouttavaa työtoimintaa ja palveluita työmarkkinoille palaaville ihmisille.
Monin paikoin on kuitenkin törmätty ongelmaan, jossa esimerkiksi viranomaisten ja kuntien välinen tiedonvaihto ja yhteistyö eivät toimi ja eri toimijat eivät saa tarpeeksi tietoa. Eduskunnan tarkastusvaliokunta kuuli aiheesta asiantuntijoita viime syksyllä ja keskusteluissa nousi esille, että tietojen hallintaa ja luovutusta koskevan lainsäädännön tulkinta on nykyisellään kirjavaa. Asiantuntijoiden mukaan salassapitosäännökset eivät estä ammattilaisten välistä yhteistyötä. Tiedonkulun ongelmat johtuvat useammin ennemminkin puutteellisesta lainsäädännön tuntemuksesta tai sen tulkinnasta kuin itse lainsäädännöstä.
Tilanne voi pahimmillaan johtaa siihen, että viranomaisten välinen puutteellinen tiedonkulku heikentää palveluiden kohdentamista ja avunsaantia. Tärkeää olisikin, että eri viranomaisten osaamista tiedonkulun turvaamiseksi parannetaan koulutuksen ja kattavan ohjeistuksen avulla. Asiaan tullaan kiinnittämään huomiota myös alkavissa työllisyyden kuntakokeiluissa. Samalla tulee huolehtia eri tietoteknisten järjestelmien yhteistoimivuudesta sekä korkeasta tietoturvasta. Kansalaisten tulee edelleen voida luottaa yksityisyyden suojaan ja omien tietojen käsittelyn luotettavuuteen.
Henkilötietojen luovuttamiseen ja siihen liittyvään lainsäädäntöön liittyy ymmärrettävästi paljon perusteltua huolta ja aiheeseen tuleekin suhtautua vakavuudella. Nykyinen käytäntö voi kuitenkin pahimmassa tapauksessa rajoittaa eri tahojen yhteistyötä juuri kansalaisten itsensä parhaaksi. Tästä syystä tarvitaankin selkeä ohjeistus ja yhteiset pelisäännöt henkilötietojen käytössä. Muuten vaarana on, että merkittävä osa heikkomassa asemassa olevista jää ilman tarvittavia palveluita, eikä pääse osallistumaan työmarkkinoille. Tämä tulee kalliiksi niin yksilöille kuin koko yhteiskunnallekin.
-Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja (sd)
Tarkastusvaliokunnan varapuheenjohtaja
Julkaistu Uuden Suomen blogissa 31.1.2020.
