Harmaan talouden torjunta on tuottavaa toimintaa
Verohallinnon Harmaan talouden torjuntayksikön eri viranomaisille tekemän kyselytutkimuksen mukaan 82 prosenttia kyselyyn vastanneista koki harmaan talouden olevan yleistä – ja sen jopa lisääntyneen. Viranomaisten tietojensaantioikeuksien ja yhteistyön paranemisen johdosta harmaan talouden torjuntamahdollisuudet ovat parantuneet, mutta toisaalta talousrikollisuuden ammattimaistuminen ja kansainvälistyminen sekä resurssien vähäisyys ovat hankaloittaneet viranomaisten työtä.
Uudet ilmiöt, kuten digitaalisuus, alustatalous, järjestäytynyt rikollisuus ja kansainvälistyminen ovatkin koko ajan lisääntyviä uhkia harmaan talouden torjunnassa. Keskeinen kysymys onkin, miten nopeasti etenevässä digitaloudessa mahdollistuu viranomaisten kyky havaita ja torjua uusia ongelmia.
Ongelmat liittyvät muun muassa verkkokauppojen alustoihin ja kansainvälistymisen, erilaisiin maksuvälineisiin (esimerkiksi mobiilimaksaminen ja virtuaalivaluutat) sekä järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Verohallinto on arvioinut digitalouden verovajeen kasvavan nopeasti, mikäli se ei pysty kehittämään digitalouden verovalvontaan sen edellyttämiä kehittyneen analytiikan keinoja.
Verkkokaupan harmaalla taloudella on myös rajapintoja monenlaiseen talousrikollisuuteen, esimerkiksi maksuvälinepetoksiin, rahanpesuun, identiteettivarkauksiin, verorikoksiin, tullimaksujen kiertämiseen sekä kirjanpito- ja väärennysrikoksiin. Verkkokaupan toimintaan voi liittyä myös korruptiota, pimeän työn välittämistä, salakuljetusta tai kuittikauppaa. Verkkokaupoissa on myös havaittu kansainvälisiä kytköksiä järjestäytyneeseen rikollisuuteen.
Harmaasta taloudesta johtuvat rahalliset menetykset valtiolle
Tehokas harmaan talouden torjunta vaatii resursseja, mutta valitettavasti resurssit ovat vähentyneet vuosien saatossa. Esimerkiksi verohallinnossa harmaan talouden torjuntaan käytettävät resurssit ovat vähentyneet vuoden 2018 alusta 14 henkilötyövuodella. Yritysverotusyksikön harmaan talouden torjunnan työjonossa on tällä hetkellä vuoden työt odottamassa tekijäänsä.
Poliisin avoinna olevien talousrikosten juttumäärä on korkeampi kuin koskaan aiemmin. Vuonna 2019 niitä oli yli 2 500 ja syyskuussa 2019 jo lähes 2800. Talousrikosjutut ovat myös aiempaa vaikeammin selvitettävissä muun muassa kansainvälisten kytkentöjen takia.
Poliisi on kuitenkin toiminnallaan saanut huomattavan määrän rikoshyötynä takaisin. Vuonna 2017 summa oli lähes 16 miljoonaan euroa, vuonna 2018 yli 27 miljoonaan euroa ja vuonna 2019 syyskuun loppuun mennessä jo yli 20 miljoonaa euroa. Poliisin kehittämän rahakoiratoiminnan avulla on käteistä rahaa löytynyt noin 11 miljoonaa euroa.
Myös tullin resurssitilanne on huono. Tullista on vähennetty viimeisten 12 vuoden aikana 550 henkilöä ja 205 henkilöä on siirtynyt muihin tehtäviin. Nykyinen Tullin rahoituskehys ei mahdollista tarvittavan uuden valvontatekniikan hankkimista, toiminnan uudistamista eikä nykytasosta harmaan talouden torjuntaa ja verovalvontaa. Tämä on hyvin lyhytnäköistä, sillä vuonna 2018 Tullin paljastavia veropetosrikoksiin oli lähes 1300 ja vuosina 2012 – 2018 Tullin talousrikostorjunta tuotti lähes 200 miljoonaa euroa.
Mitä pitäisi tehdä?
Hallitusohjelmaan sisältyy onneksi euromääräisiä lisäpanostuksia harmaan talouden torjuntaan ja lisäpanostusten vaikuttavuutta onkin seurattava tarkasti. Heikosti resursoitu harmaan talouden torjunta vaikeuttaa koko viranomaisketjun toimintaa ja uskottavaa viranomaisyhteistyötä. Jos valvonnan taso laskee, sen reaaliaikaisuus heikkenee, piiloon jäävän harmaan talouden osuus nousee ja valvontaprosessit pidentyvät. Tästä seurauksena perinnän ja rikoshyötyjen takaisin saanti vaikeutuu ja kokonaisverovaje kasvaa.
Harmaan talouden torjunnassa digitalisoituva taloushallinto mahdollistaa reaaliaikaisen taloustiedon hyödyntämisen. Hallitusohjelmaankin kirjattu ”yritysten taloushallinnon siirtyminen kohti täydellistä automatisointia” on tärkeä tavoite harmaan talouden torjunnassa. Digitaalisia e-kuitteja tuottavat kassajärjestelmät on saatava käyttöön osana hallitusohjelmaan sisältyvää taloushallinnon uudistamista.
Työ- ja elinkeinoministeriö asetti vuoden alussa harmaan talouden torjunnan ohjausryhmän, jonka puheenjohtajana toimii työministeri Tuula Haatainen. Ryhmän tarkoituksena on valmistella ja toteuttaa hallitusohjelman kirjaukset harmaan talouden ja veronkierron sekä talousrikollisuuden torjumiseksi. Näitä ovat esimerkiksi digitaalisen kuitin käyttöönotto, veronumeron käyttöönoton laajentaminen uusille aloille sekä eri viranomaisten keskinäisen yhteistyön tehostaminen.
Harmaan talouden torjunta paitsi tuo lisää euroja yhteisten tavoitteiden toteuttamiseen, mutta se myös poistaa epäreilua kilpailua ja auttaa näin erityisesti pienempiä yrityksiä ja vahvistaa myös pitkässä juoksussa työllisyyttä ja julkista taloutta.
-Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja (sd)
Tarkastusvaliokunnan vpj.
Julkaistu Uuden Suomen blogissa 16.1.2020.
