Digitaaliset palvelut eivät saavuta kaikkia kansalaisia!
(Julkaistu Savon Sanomissa 13.2.2019)
Suomessa on lähes miljoona kansalaista, jotka eivät pysty, voi tai osaa käyttää digipalveluita. Tässä joukossa on kaikenikäisiä ihmisiä! Meillä on usein virheellinen käsitys nuorten digitaidoista. Nuoret osaavat hyvin toimia sosiaalisessa mediassa, mutta monella voi olla suuria vaikeuksia hoitaa asioitaan verkossa. Esimerkiksi erilaisten lomakkeiden täyttäminen voi olla vaikeaa. Tämä johtaa helposti syrjäytymiseen. Digitaalisten palvelujen kehittämisestä huolimatta palveluja on jatkossakin tuotettava monimuotoisesti, esimerkiksi kasvokkain ja puhelimitse. Suomessa tulee aina olemaan henkilöitä, jotka eivät kykene, pysty tai halua olla digitaalisten palveluiden äärellä.
Tällä hetkellä ja vielä pitkälle lähitulevaisuudessakin meillä on paljon ikäihmisiä digipalvelujen ulottumattomissa. Tilastokeskuksen mukaan suomalaisista 16 – 89-vuotiaista 88 prosenttia käytti internetiä. Kuitenkin on huomioitava, että 65 – 74-vuotiaista 75 prosenttia ja 75 – 89-vuotiaista vain 37 prosenttia käytti nettiä. Sähköpostia 75 – 89-vuotiaista käytti vain 28 prosenttia ja verkkopankkia 30 prosenttia. Tilastokeskuksen vuonna 2017 tekemän selvityksen mukaan virallisen lomakkeen verkon kautta lähettäneitä oli 65 – 74-vuotiaissa 30 prosenttia ja 75 – 89-vuotiaissa 10 prosenttia. Osalla syynä on se, etteivät nämä palvelut ole heille esteettömiä ja saavutettavia.
Ikäihmisten digipalvelujen ulkopuolella jääminen johtuu siitä, ettei koulutusta ja ohjausta digipalvelujen käyttöön ole riittävästi suunnattu ikäihmisille. Esteenä digitaalisten palveluiden käytölle voi olla myös laitteiden, ohjelmien ja käytön kalleus. Jos halutaan lisätä digi-kansalaisten määrää, on yhteiskunnan varmistettava, että kaikilla kansalaisilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet hankkia tai lainata laitteisto, vaadittavat tietojärjestelmät ja verkkoyhteydet sekä oppia niiden käyttö ja taloudelliset mahdollisuudet maksaa niiden käytöstä.
Yhdenvertaisuuden kannalta tällä hetkellä on ongelmana se, että kasvokkain annettavat palvelut alkavat olla kalliita, esimerkiksi pankkipalveluissa laskun maksaminen on kohtuuttoman kallista. Palveluverkon supistuessa palvelujen pariin pääseminen on hankalaa ja aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia. Tämä uhkaa syrjäyttää osan ikäihmisistä yhteiskunnan täysvaltaisesta toimijuudesta.
Merkittävää on, että sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita käyttävät ja tarvitsevat ikääntyneet eivät kaikki ole osaavia ja aktiivisia verkkopalvelujen käyttäjiä, vaikka sote-palvelujen tuottamisessa tavoitellaan tulevaisuudessa yhä enemmän etäpalveluiden avulla tuotettavia palveluita. Valvira on vuonna 2015 todennut, että etäpalvelun käyttö edellyttää tietoista suostumusta ja palveluiden tulee olla soveltuvia etäpalveluiksi. Valvira on muistuttanut myös tarpeesta varata hoidettavalle mahdollisuus henkilökohtaiseen vastaanottokäyntiin.
Yksi tapa tukea ikäihmisten oppimista teknologian käyttöön on osallistaa heidät mukaan jo teknologian suunnitteluun. Lisäksi tarvitaan lisätutkimusta ikäihmisten oppimisen sosiaalisista näkökulmista, oppimisympäristöistä ja oppimistyyleistä. Ikäihmisten oppimisen tutkiminen teknologian käyttötilanteissa avaa uusia näkökulmia elämänikäiseen oppimiseen. Ikäihmisten tietokonetaitojen ja teknologian oppimisen tulisi tapahtua heidän omalla tahdillaan ja toivomallaan tavalla niin, että se lisää onnistumisen kokemuksia, elämäniloa, vaikuttamismahdollisuuksia ja osallisuutta. Vertaisvalmentajien käyttö on osoittautunut hyväksi tavaksi lisätä ikäihmisten rohkeutta käyttää digitaalisia palveluita.
Seuraavan hallituksen tavoitteena tulee olla digitaalisen kuilun umpeen kurominen. Tähän tarvitaan lähes kaikkia yhteiskunnan toimintalohkoja, kuten kirjastoja, vapaata sivistystyötä, kouluja, nuorisotyötä, aikuiskoulutusta ja ikäihmisten palveluja. Tavoitteeseen pääseminen voidaan varmistaa ilmiöpohjaisen budjetoinnin avulla. Tämä tarkoittaa tavoitteen toteutumiseen tarvittavien resurssien kokoamista yhteen ja selkeän johtamisjärjestelmän luomista. Nyt resurssit jakautuvat liian monelle taholla ja asian toteuttamiseen tarvittava selkeä johtaminen puuttuu, jonka vuoksi asia ei ole edennyt toivotulla tavalla.
Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja (sd)
