Hallituksen tunarointi lähes pelottavaa!
(Julkaistu Viikko Pohjois-Karjalassa 14.6.2018)
Pilotointi tarkoittaa tavoitekeskeistä, uuden asian kokeilua ja testaamista sekä tuloksista oppimista. Pilotointiin kuuluu aina arviointi kunnollisilla arviointimittareilla. Arvioinnin jälkeen on johtopäätösten aika eli päättäminen jatkotoimenpiteistä.
Hallituksen suunnittelemat valinnanvapauspilotit olisivat kuitenkin olleet valinnanvapausmallin ennakoitua toimeenpanoa ilman eduskunnan päätöstä. Onneksi perustuslakivaliokunta oli tarkkana ja puuttui asiaa. Valiokunta piti ongelmallisena valinnanvapauden toimeenpanon laajamittaista aikaistamista pilotin avulla ja kysyi, millä oikeudellisilla perusteilla pilotointeja koskevat päätökset on tehty. Valiokunnan kannanotto sai hallituksen keskeyttämään valinnanvapauspilottien valmistelun. Hallitus kiistää, ettei kyse ollut toimeenpanon aikaistamisesta, vaikka se oli lisätalousarviossa varannut valinnanvapauspilottien toteuttamiseen 100 miljoonaa euroa.
Toinen hallituksen käyttämä käsite on kokeilukulttuuri. Kokeilu on nopea ja kevyt idean testaus, joka ei vaadi paljon rahaa tai valtavaa suunnitelmaa. Kokeilu selvittää nopeasti, mikä toimii ja mikä ei. Se on uuden ajattelun kehittämistä tekemisen kautta, teorian viemistä käytäntöön ja toiminnan muokkaamista tulosten mukaan.
Koska kokeilukulttuuri ei sovi isoihin yhteiskunnallisiin muutoksiin, hallituksen tapa edetä sote-uudistuksessa on kyseenalainen. Hallitus on myöntänyt lakiesityksessä olevan paljon korjattavaa, mutta kuitenkin ”parempi päättää nyt jotain ja korjata myöhemmin.” Hallitus haluaa asettaa koko maan kerralla ”kokeilualustaksi” uudistukselle, jossa tiedetään olevan paljon korjattavaa ja joka toteutuessaan uhkaa kansalaisten perusoikeuksia.
Jos hallitus olisi halunnut viedä valinnanvapausmalliaan asiallisesti eteenpäin, se olisi toteuttanut ensin pilotoinnin jonkin maakunnan alueella. Sen arviointituloksista oppiminen olisi mahdollistanut nykyiseen malliin sisältyvien riskien korjaukset.
Merja Mäkisalo-Ropponen
