Valtuuston viimeinen kokous
(Julkaistu Viikko Pohjois-Karjalassa 1.6.2017)
Maanantaina 29.5. oli Joensuun kaupunginvaltuuston viimeinen kokous tällä kokoonpanolla. Tämä oli myös minulle valtuuston puheenjohtajana viimeinen kokous. Maanantaina 12.6 uusi valtuusto pitää ensimmäisen kokouksensa.
Valtuusto on työskennellyt vastuullisesti ja asioihin paneutuen. Valtuustoryhmien koko ajan kehittyneen yhteistyön ansiosta kokouksiin on tultu hyvin valmistautuneina ja siksi puheenjohtajan rooli on ollut helpohko. Vaikka tämän toimintatavan on sanottu lehtien palstoillakin tehneen valtuuston kokouksista tylsiä, niin olen kuitenkin sitä mieltä, että parempi olla tylsä kuin toimia tyhmästi. Tyhmällä tarkoitan sitä, että käyttäisimme valtuuston kokouksessa paljon aikaa sen selvittämiseen, mitä mikin ryhmä ajattelee ja äänestäisimme turhaan asioista. Demokratiaan kuuluu äänestäminen ja silloin kun on tarpeen äänestää, niin se on oikein hyvä tapa tehdä päätöksiä. Kuitenkin hyvällä ennakkovalmistautumisella ja asioista puhumalla, on monta epäselvyyttä saatu hoidettua jo ennen kokousta. Mielestäni tämä on lisännyt myös päätöksenteon laatua.
Olen miettinyt, mihin suuntaan haluaisin Joensuussa edettävän seuraavalla valtuustokaudella, kun energiaa ja aikaa ei mene sosiaali- ja terveydenhuollon asioiden pohtimiseen. Tosin vuorovaikutuksessa Siun sotenkin kanssa on kehittämistä ja toivonkin uuden sote-neuvottelukunnan löytävän pikaisesti oman roolinsa joensuulaisten edustajana Siun soten hallinnossa. Vaikka emme päätä sosiaali- ja terveydenhuollosta, niin mielestäni vuorovaikutuksen kaupungin ja Siun Soten kanssa pitäisi toimia paremmin kuin se on tässä alkutaipaleella toiminut.
Kaupungin omista asioista yksi keskeinen kehittämisen kohde on kestävä kehitys. Sen alle mahtuu monet tärkeät tulevaisuuden teemat. Toivon, että neljän vuoden kuluttua voisimme puhua suuremmalla äänellä kestävän kehityksen Joensuusta. Kestävä kehitys ymmärretään liian usein pelkkänä ympäristöasiana, sillä siinä yhdistyvät talous, hyvinvointi, ympäristö, kulttuuri ja koulutus eli juuri ne meille tärkeät teemat. Joensuu on HINKU-kunta eli tavoitteemme on hiilineutraalius. Ympäristöajatteluun meillä on vahva side biotalouden, fotoniikan ja myös green care-matkailun kautta, mutta toki näitäkin on mahdollista vahvistaa. Sitä vastoin hyvinvointitaloudessa meillä on paljon oppimista. Terveys- ja hyvinvointikertomusten lisäksi meidän olisi opeteltava tekemään terveys- ja hyvinvointivaikutusten ja erityisesti lapsivaikutusten arviointia sekä vaihtoehtoiskustannusten laskentaa. Tämä olisi ollut tärkeä näkökulma kun tämä valtuusto teki esimerkiksi päätöksiä subjektiivisen päivähoidon rajoittamisesta ja ryhmäkokojen kasvattamisesta. Toivottavasti nyt tekeillä olevassa päivähoitopäätösten arvioinnissa tämä muistetaan. Kaiken kaikkiaan toivon, että voisimme pikku hiljaa edetä kohti hyvinvointibudjetointia ja ainakin aluksi korostaa lasten ja nuorten palveluita. Tässä asiassa voisimme katsoa mallia esimerkiksi Hämeenlinnasta.
Merja Mäkisalo-Ropponen
Väistyvä kaupunginvaltuuston pj
