Pitkäaikaistyöttömyyttä voidaan vähentää
(Julkaistu Viikko Pohjois-Karjalassa 9.6.2016)
Huhtikuun lopussa yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita henkilöitä oli yli 121 000, mikä on 17 000 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Luulisi hallituksen olevan asiasta todella huolissaan ja käynnistävän tehokkaita keinoja pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi. Valitettavasti hallituksen toimet eivät vakuuta ja osassa päätöksistä on jopa nöyryyttävä sävy. Tutkija Juho Saari on todennut, että ’mitä kauempaa työtöntä katsoo, sen laiskemmalta hän näyttää’. Hallitus tuntuu katsovan todella kaukaa ja ajattelevan, että työttömät on patisteltava kepillä töihin.
Kysymys ei ole laiskuudesta, vaan siitä, että avoimilla työmarkkinoilla ei ole töitä tarjolla. Yhteiskunnassa on kuitenkin järkevää tekemätöntä työtä vaikka kuinka paljon. Järjestöt pystyisivät tarjoamaan mielekästä työtä, joka voi toimia siltana myös avoimille työmarkkinoille, mutta hallitus on päättänyt heikentää järjestöjen työllistämismahdollisuuksia. Mitä tulee tilalle, vai menevätkö kaikki työtä vaille olevat työttömät kuntouttavaan työtoimintaan, vaikka kuntoutuksen tarvetta ei olisi? Jo tällä hetkellä kuntouttavassa työtoiminnassa on asiakkaita, joiden oikeampi paikka olisi välityömarkkinoilla, esimerkiksi palkkatuetussa työssä järjestöissä. Samalla he vievät kuntouttavan työtoiminnan paikkoja niiltä, jotka siitä toiminnasta hyötyisivät.
SDP on esittänyt tämän vuoden kumpaankin lisätalousarvioon lisäystä järjestöjen palkkatukirahoihin. Palkkatuki vähentää työttömyysturvaan käytettäviä menoja ja lisää verotuloja, joten palkkatuki maksaa itsensä takaisin. Miksihän hallituksen on niin vaikea ymmärtää tätä asiaa?
Määrärahojen lisäämisen ohella myös toimintaa tulisi kehittää siten, että kuntouttavaan työtoimintaan, työkokeilujaksoihin ja yhdistyksissä toteutettavaan palkkatukityöhön liitettäisiin aina työhönvalmennusta ja/tai työn etsintää. Pelkkä sosiaaliohjaus tai työskenteleminen työpaikassa ei useinkaan riitä työllistymiseen. Ammatillisten opintojen suorittaminen kuntouttavan työtoiminnan ja työkokeilun aikana tulisi mahdollistaa. Palkkatuetun työn oheen voidaan räätälöidä osatutkintojen tai jopa kokonaisten ammattitutkintojen suorittamista.
Toki myönteisiäkin ehdotuksia hallitus on esittänyt ja näistä esimerkkinä on se, että työttömyysturvaa voisi käyttää aktiivisesti palkkatukena. Tätä SDP on vaatinut jo pitkään.
Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistyksessä on meneillään Kaiku-hanke, jonka tavoitteena on edistää työhönvalmennuksen ja työn etsinnän keinoin pitkään työttömänä olleiden henkilöiden työllistymistä sekä parantaa pitkäaikaistyöttömien osaamista ja työmarkkinavalmiuksia. Hankkeen sisällä toimii asiakasraati ja ensimmäisessä raadissa kysyttiin työttömiltä itseltään kokemuksia työttömyydestä ja saaduista palveluista. Raatilaiset kuvasivat tilannettaan muun muassa sanomalla, että ”Työtön on hädässä muutosten kourissa ja lait muuttuvat niin nopeasti, etteivät edes TE-toimiston virkailijat pysy mukana muutoksissa.” TE-toimiston palvelut saivat raatilaisilta paljon kritiikkiä, muun muassa siitä, että henkilökohtaista tapaamisaikaa on melkein mahdoton saada ja nettisivuja on hankala käyttää, puhelinnumeroita on vaikea löytää tai niihin ei vastaa kukaan. Myös TE-toimistojen työntekijät viestivät samansuuntaista hätää. Resurssit ovat niin huonot, etteivät he ennätä hoitaa työtehtäviään edes tyydyttävästi. Jopa nuoret joutuvat odottamaan ammattihenkilön kohtaamista puolesta vuodesta vuoteen.
Kun työvoimatoimistojen tilanne on tämä, niin hallituksen tavoitteet pitkäaikaistyöttömyyden vähentämisestä tuntuvat utopialta.
Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja (sd)
