Muistisairautta sairastavan kotihoidon kehittäminen
(Julkaistu 17.3.2016)
Muistiliiton tämän vuoden teemana on ”oikeus hyvään elämään kotiympäristössä”. Viime viikolla Muistiliitto ja Suomen Senioriliike järjestivät eduskunnan kansalaisinfossa tilaisuuden, jonka otsikkona oli ”Kotihoito kuntoon”. Kotihoito-käsitteen alle kuuluvat myös niin sanotut yhteisökodit, joita ovat (tehostettu) palveluasuminen, ryhmäkotiasuminen ja perhehoito.
Olin Muistiliiton puheenjohtajana seminaarissa puhumassa kotihoidon nykytilanteesta muistisairautta sairastavien näkökulmasta. Noin kuukausi sitten ilmestyi Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) ja Muistiliiton yhdessä tekemä Muistibarometri, joka antaa hyvän kuvan muistisairautta sairastavien kotihoidon tilanteesta Suomessa. Arvioin esityksessäni myös hallituksen normienpurkuehdotuksien vaikutuksia muistisairautta sairastavien hoitoon ja hoivaan. Hallitushan julkaisi 17.2 esityksensä kuntien tehtävien ja velvoitteiden karsimisesta, joka on osa normienpurkuhanketta. Toteutuessaan ikäihmisten hoidon ja hoivan normien purku tarkoittaa hoidon ja hoivan laadun eriarvoistumista ja jopa heikentymistä joissakin kunnissa. Kunnille on tarkoitus jättää nykyistä suurempi valta päättää, millä resursseilla ja minkälaisilla kriteereillä esimerkiksi ikäihmisten hoito ja hoiva toteutetaan. Tästä esimerkkinä on tehostetun palveluasumisen hoitajamitoitussuositusten pienentäminen. Hallituksen perusteluna on, että paikallisesti voidaan asukkaiden tarpeet huomioiden ohjata resursseja sinne missä niitä tarvitaan. Valitettavasti kunnissa hyvin usein eurot ohjaavat resurssien jakamista ja kuten monessa kunnassa tiedämme käyneen, minimihenkilöstösuosituksesta tulee maksimimitoitus riippumatta asiakkaiden hoidon tarpeesta.
Muistibarometrin mukaan kotihoidossa olevilla muistisairautta sairastavilla on hyvin harvoin kuntoutussuunnitelmaa osana hoitosuunnitelmaa. Tämä on todella vakava puute, sillä ilman suunnitelmallisuutta kuntouttava toiminta jää usein toteuttamatta. Muistisairautta sairastavien hoitoketju katkeaa helposti ja usein hoito on pirstaloitunutta. Hallituksen normienpurkutalkoissa on tavoitteena vähentää vanhuspalvelulaissa määritellyn vastuutyöntekijän tehtäviä ja samalla suunnitelmien teon velvoittavuutta. Kokonaisvaltainen hoito ja kuntoutus saataisiin parhaiten toteutumaan kuitenkin vastuutyöntekijän työn kuvaa kehittämällä ja laajentamalla sekä työn suunnitelmallisuutta lisäämällä. Muistihoitaja on kotona asuvan henkilön paras vastuutyöntekijä. Muistibarometrin mukaan muistihoitajia on nykyisin jo lähes jokaisessa kunnassa, mutta heillä ei ole välttämättä riittävästi resursseja vastata koko ajan lisääntyvän asiakasmäärän tarpeisiin.
Muistibarometrin mukaan muita ongelmia kotihoidossa ovat päivätoiminnan puutteet, yö-, ilta- ja viikonloppuhoidon riittämättömyys sekä kuljetuspalvelujen saatavuuden ja määrän vähäisyys. Hallituksen normitalkoissa on tavoitteena lisätä kuljetuspalvelujen harkinnanvaraisuutta ja pahimmillaan tämä tarkoittaa, että muistisairautta sairastavien kuljetuspalvelujen määrä vähenee. Jos subjektiivista oikeutta kuljetuspalveluihin ei ole on riskinä, että muistisairautta sairastavien liikkumisen ja osallistumisen tarpeet unohdetaan nykyistäkin useammin.
Ateriapalvelujen saatavuus on Muistibarometrin perusteella lisääntynyt, mutta toisaalta tässä on hyvä muistaa ettei ateriapalvelun olemassaolo tarkoita, että asiakkaan ravitsemustila olisi hyvä. Viime syksynä ilmestyi Itä-Suomen yliopistosta tutkimus (Nykänen& Hartikainen, 2015), jonka mukaan 86 prosenttia 75vuotiaista kotihoidon asiakkaista on aliravitsemusriskissä tai aliravittuja.
En vastusta normien kriittistä tarkastelua ja turhien normien poistamista, mutta vanhuspalveluissa – ja erityisesti muistisairautta sairastavien kohdalla – edellä mainittujen normien purku voi uhata entisestään kansalaisten oikeusturvaa ja mahdollisuuksia saada tasa-arvoisia laadukkaita palveluja eri puolilla Suomea. Tiedämme jo nyt vanhusten hoidon ja hoivan laadun epätasaisuudet ja siksi normien purkaminen voi aikaan saada entistä suurempia laadun vaihteluja.
Merja Mäkisalo-Ropponen
Kansanedustaja (sd)
