Logo
  • Merja
  • Arvot
  • Kirjoitukset
  • Eduskunnassa
  • Kuvat
  • Tavattavissa
  • Saadut tunnustuspalkinnot
  • Yhteystiedot
  • Tekoja tulevaisuuden hyväksi
www.sdp.fi
Copyright, 2014
28.1.2021
Merja Mäkisalo-Ropponen
Blogilta
0

Sanat voivat muuttaa maailmaa

EdellinenSeuraava

Niin sanottu sosiaalinen konstruktionismi tarkoittaa tieteenfilosofista suuntausta, jossa tiedon, todellisuuden ja sen rakenteiden ja ilmiöiden nähdään muodostuvan sosiaalisessa ja kielellisessä vuorovaikutuksessa. Toisin sanoen sosiaalinen kanssakäyminen, kuten puhe, vaikuttaa ympäröivään maailmaan, mutta toisaalta myös ympäröivä maailma vaikuttaa puheeseemme. Yhtäältä siis luomme puhetavoillamme yhteistä käsitystä todellisuudesta, mutta toisaalta keskustelut, joita kuulemme, vaikuttavat omaan ajatteluumme.

Se, miten ilmaisemme jonkin asian, kertoo myös siitä, minkä arvon sille annamme. Siksi ei ole yhdentekevää, mitä sanoja käytämme. Kieli elää ja muuttuu. Sanat saavat uusia merkityksiä ja piilomerkityksiä. Usein sanoihin heijastuu myös yhteiskunnan haitallisia ja negatiivisia asenteita. Emme aina tule pohtineeksi sanojen tunnemerkityksiä.  Emme tule myöskään aina ajatelleeksi, miten sanat vaikuttavat asenteisiin ja sitä kautta jopa toimintaan.

Esimerkiksi Muistiliitto on jäsenyhdistyksineen tuonut julkisuuteen useaan otteeseen muistisairaiden oman toiveen siitä, ettei heistä puhuttaessa käytettäisi dementikko-sanaa, koska monet sairastuneet kokevat sen ihmisarvoaan loukkaavana. Sellaista sairautta kuin dementia ei ole. Dementia on oireyhtymä, joka voi kehittyä etenevän muistisairauden loppuvaiheessa. Monet muistisairaat kokevat dementikko-sanan leimana otsaan, joka kadottaa heidän persoonallisuutensa.

Olen miettinyt paljon myös sanojen käyttöä ikäihmisten asumisessa, hoidossa ja hoivassa. Pari viikkoa sitten luin ympäristöministeriön viime vuonna tekemän selvityksen ikääntyneiden välimuotoisen asumisen tilanteesta ja tulevaisuuden tarpeista. Selvitys oli hyvin tehty ja siinä oli paljon tärkeää asiaa. Sitä lukiessa pohdin myös paljon sanojen merkitystä.

Jos ikäihmisten hoidossa ja hoivassa tavoitellaan kodinomaisuutta – kuten virallisessa puheessa tuomme esille – niin käsite ’tehostetun palveluasumisen yksikkö’ ei kuulosta tämän tavoitteen mukaiselta käsitteeltä. Samoin voidaan kysyä, missä ikäihmisen asuu, jos hän asuu ”välimuotoisessa” asumisessa. Mihin väliin hän on jäänyt?

Sanojen tunnemerkitykset ovat osittain myös henkilökohtaisia, mutta itse en haluaisi asua missään yksikössä enkä välimuodossa. Haluaisin mieluummin asua ja elää esimerkiksi yhteisökodissa, jossa saan tarpeideni mukaista apua ja tukea.

En myöskään halua osallistua yhteisökodissa viriketoimintaan, mutta toivoisin voivani harrastaa minulle tuttuja asioita ja saada jopa uusia harrastuksia. Toivon myös, ettei minusta koskaan myöskään puhuttaisi jossakin huoneessa olevana hoidettavana, syötettävänä tai autettavana, koska silloin minusta on tullut pelkkä toiminnan kohde ja passiivinen avun saaja. Haluaisin tulla kohdatuksi persoonallisena ihmisenä silloinkin, kun en muista asioita ja tarvitsen paljon toisten ihmisten apua ja tukea.

Käyttämämme sanat kertovat paljon siitä, mitä todellisuudessa ajattelemme ja miten asioita arvotamme.

 

-Merja Mäkisalo-Ropponen

kansanedustaja (sd)

Muistiliiton hallituksen puheenjohtaja

 

Julkaistu Uuden Suomen blogissa 28.1.2021.

Jaa Sosiaalisessa Mediassa
Merja Mäkisalo-Ropponen

Kirjoittaja Merja Mäkisalo-Ropponen

Jätä kommentti Peruuta vastaus

Tervetuloa

Merja Facebookissa    Merja Twitterissä

Tavattavissa

helmikuu 2021
matiketopelasu
1 2 3 4 5 6 7
8 9 10 11 12 13 14
15 16 17 18 19 20 21
22 23 24 25 26 27 28
« tammi   maalis »
Twiitit @merjamakisalo

Viimeisimmät artikkelit

  • (Työ)hyvinvointia taiteesta ja kulttuurista 23.2.2021
  • Mitä opittavaa Siun sotesta? 18.2.2021
  • Hyvää osallisuusviikkoa 16.2.2021
  • Vielä tarvitaan tsemppiä 12.2.2021
  • Muistiystävällinen kunta on kaikille hyvä paikka asua 11.2.2021

Arkistot

  • helmikuu 2021 (9)
  • tammikuu 2021 (6)
  • joulukuu 2020 (9)
  • marraskuu 2020 (9)
  • lokakuu 2020 (9)
  • syyskuu 2020 (10)
  • elokuu 2020 (7)
  • kesäkuu 2020 (10)
  • toukokuu 2020 (11)
  • huhtikuu 2020 (14)
  • maaliskuu 2020 (13)
  • helmikuu 2020 (13)
  • tammikuu 2020 (7)
  • joulukuu 2019 (8)
  • marraskuu 2019 (9)
  • lokakuu 2019 (16)
  • syyskuu 2019 (15)
  • elokuu 2019 (11)
  • kesäkuu 2019 (2)
  • toukokuu 2019 (1)
  • huhtikuu 2019 (2)
  • maaliskuu 2019 (14)
  • helmikuu 2019 (10)
  • tammikuu 2019 (13)
  • joulukuu 2018 (2)
  • marraskuu 2018 (3)
  • lokakuu 2018 (6)
  • syyskuu 2018 (7)
  • elokuu 2018 (1)
  • kesäkuu 2018 (4)
  • toukokuu 2018 (3)
  • huhtikuu 2018 (2)
  • maaliskuu 2018 (5)
  • helmikuu 2018 (11)
  • tammikuu 2018 (1)
  • joulukuu 2017 (6)
  • marraskuu 2017 (10)
  • lokakuu 2017 (9)
  • syyskuu 2017 (11)
  • elokuu 2017 (4)
  • heinäkuu 2017 (2)
  • kesäkuu 2017 (7)
  • toukokuu 2017 (6)
  • huhtikuu 2017 (7)
  • maaliskuu 2017 (8)
  • helmikuu 2017 (8)
  • tammikuu 2017 (3)
  • joulukuu 2016 (8)
  • marraskuu 2016 (5)
  • lokakuu 2016 (10)
  • syyskuu 2016 (8)
  • elokuu 2016 (4)
  • kesäkuu 2016 (8)
  • toukokuu 2016 (5)
  • huhtikuu 2016 (9)
  • maaliskuu 2016 (6)
  • helmikuu 2016 (4)
  • tammikuu 2016 (1)
  • joulukuu 2015 (5)
  • marraskuu 2015 (9)
  • lokakuu 2015 (8)
  • syyskuu 2015 (15)
  • elokuu 2015 (8)
  • heinäkuu 2015 (4)
  • kesäkuu 2015 (14)
  • toukokuu 2015 (12)
  • huhtikuu 2015 (11)
  • maaliskuu 2015 (17)
  • helmikuu 2015 (16)
  • tammikuu 2015 (12)
  • joulukuu 2014 (7)
  • marraskuu 2014 (8)
  • lokakuu 2014 (6)
  • syyskuu 2014 (3)
  • elokuu 2014 (4)
  • heinäkuu 2014 (2)
  • kesäkuu 2014 (3)

Kategoriat

  • Blogilta (214)
  • Kolumnit (260)
  • Linkit (7)
  • Merja mediassa (4)
  • Puheet (23)
  • Tiedotteet (61)
  • Videot (18)