Sote-uudistus mahdollistaa toiminnan kehittämisen Pohjois-Karjalassakin
Sote-uudistus ei ole täydellinen – sitä joudutaan korjaamaan vuosien kuluessa, mutta nyt tämä uudistus oli tehtävä. Lain voimaan tullessa Pohjois-Karjalassakin kuntayhtymämalli purkautuu ja toiminta jatkuu hyvinvointialueella. Siirryttäessä uuteen tarvitaan hyvää johtamista ja viisaita luottamushenkilöitä sekä koko henkilöstön mukaan ottamista.
On opittava kuulemaan henkilöstöä laajasti sekä huomioimaan nykyistä paremmin heidän kokemuksiaan. Hoitajien jaksamiseen, työoloihin ja hoitotyön johtamiseen on kiinnitettävä sote-uudistuksen toteutuksessa entistä vahvempaa huomioita.
On pidettävä huolta siitä, ettei hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen jää sanahelinäksi. Keskeinen tavoite on kaventaa kansalaisten hyvinvointi- ja terveyseroja ja tämä tavoite vaatii yhdessä tekemistä kaikilta toimijoilta, niin tulevilta hyvinvointialueilta, kunnilta kuin myös laajasti sosiaali- ja terveysalan järjestöiltä. Tässä asiassa tarvitaan tiiviimpää yhdessä tekemistä ja tukevien yhdyspintojen rakentamista.
Samalla on kiinnitettävä yhä enemmän huomiota ennaltaehkäisevään työhön ja ongelmien varhaiseen tunnistamiseen. Tämä on paitsi inhimillistä, mutta myös säästää tulevia sote-kustannuksia, kun asioihin voidaan puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Erityisesti kehitettäviä asioita Pohjois-Karjalassa on vammaisten ja ikääntyneiden oikeuksien yhdenvertainen toteutuminen. On opittava tekemään vammaisvaikutusten arviointia kaikessa päätöksenteossa ja ymmärrettävä, että vammaisten yhdenvertaisuus edellyttää myös myönteistä erityiskohtelua.
Myös ikääntyneiden palveluihin ja oikeuksien toteutumiseen on jatkossa kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota. Tarvitsemme kenties potilas- ja sosiaaliasiamiehen rinnalla vanhusasiamiehen varmistamaan ikäihmisten oikeuksien toteutumisen.
Sote-uudistuksen rahoitusmallin laatiminen ei ole ollut helppoa ja siihen liittyy ongelmia. Tarvevakioitu rahoitus on oikeudenmukainen, mutta pitkä siirtymäaika ja leikkuri aiheuttavat sen, ettei esimerkiksi Pohjois-Karjala saa rahoitusta niin paljon kuin sille laskennallisesti kuuluisi. Tämä rahoitusmalli tuskin on lopullinen ja se kehittyy toimeenpanon edetessä.
Uudella hyvinvointialueella toiminnan on perustuttava hyvinvointitalousajatteluun sekä tutkimusnäyttöön perustuvaan toimintaan. Tällä tavalla päästään pois vääränlaisesta pitkällä aikavälillä lisäkustannuksia aiheuttavasta säästämisestä ja edetään kohti oikeanlaista kustannusvaikuttavaa toimintaa.
-Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja (sd)
Julkaistu sanomalehti Karjalaisessa 28.6.2021.
