Yhdessä selviämme poikkeuksellisistakin ajoista
Korona-tilanteen vuoksi joudumme tekemään poikkeuksellisia päätöksiä ja toimenpiteitä, jotka edellyttävät joustoa meiltä kaikilta. Mutta samalla on muistettava, että tämä kriisi menee ohi ja tulemme palaamaan normaaliin elämänmenoon. On tärkeä muistaa, että tämä tilanne ei ole uusi normaali. Miten kauan tilanne kestää, on vielä mahdotonta sanoa.
On myös syytä muistaa, että suurin osa tautitapauksista on lieviä ja taudin sairastaminen luo immuniteetin virusta vastaan. Tärkeintä onkin, että riskiryhmät, kuten ikäihmiset ja pitkäaikaissairaat saataisiin mahdollisimman hyvin suojatuksi virukselta. Tähän hallituksen päätökset tähtäävät. Rajoituksilla pyritään myös lieventämään tautitapausten huippua niin, että kaikille sairaalahoitoa tarvitseville voidaan se turvata.
Kaikki työntekijät ovat nyt äärettömän tärkeitä, koska he pitävät tämän maan pystyssä. Esimerkiksi pienipalkkaisten terveydenhuollon ammattilaisten työn tärkeys tunnistetaan erityisesti nyt koronaviruksen aikana. Toivottavasti tämä arvostus jatkuu myös epidemian jälkeen.
Lapsille turvallisuuden tunteen mahdollistaminen on ensisijaista – esimerkiksi mahdollisimman normaali elämisen rytmi on tärkeää ja siksi opiskelu etäyhteyksien kautta on hoidettava niin hyvin kuin mahdollista. Toisaalta monelle lapselle etänä opiskelu voi olla vaikeaa ja ahdistavaa, joten viestin tulee olla myös rahoittava. Perustaitojen ja elämisen rytmin ylläpitäminen on tärkeintä.
Sosiaalitoimessa joudutaan miettimään, miten saadaan kaikkia apua tarvitsevia autetuksi, sillä monelle lapselle kouluruokailu ja ikäihmiselle lähellä olevassa palvelutalossa ruokailu on ollut ainoa lämmin ateria päivässä. Näiden asioiden turvaamisessa tarvitaan kenties myös vapaaehtoisia.
Ihmisten terveys on nyt tärkein asia, mutta myös talouden tilanne on huolestustuttava. Nyt näyttää siltä, että taloudessa mennään syvälle, mutta tämä tilanne menee ohitse. On pidettävä huolta siitä, etteivät yrityksiä kohtaa konkurssiaalto. Toivottavasti yritykset mieluummin lomauttavat kuin irtisanovat työntekijöitään. Erityisen huolestuttavaa on yksinyrittäjien tilanne, joilta työ on loppunut kuin seinään. Monilla ei ole puskureista selvitä, joten nyt onkin ensisijaista vahvistaa yritysten taloudellisia puskureita ja kykyä selvitä pahimman ajan yli.
Nyt tarvitaan yhteisöllisyyttä ja toinen toisistaan välittämistä. Vaikka kasvoista kasvoihin tapaamisia pitää rajoittaa, niin ollaan yhteydessä puhelimitse ja somen kautta. Ei jätetä ketään yksin.
-Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja (sd)
