Keliakiakorvaus takaisin
Keliakia on vakava, parantumaton autoimmuunisairaus. Arvion mukaan vuonna 2019 Suomessa olisi 38 500 keliakiaa sairastavaa henkilöä. Muita autoimmuunisairauksia ovat muun muassa nivelreuma, tyypin 1 diabetes ja B12-vitamiinin puutteesta johtuva pernisiöösi anemia. Autoimmuunisairauksien ei tällä hetkellä ole tutkimuksiin perustuvaa ennaltaehkäisyä.
Useisiin autoimmuunisairauksiin on käytössä lääkehoito ja yhteiskunta tukee niiden hoitoa lääkkeiden erityiskorvauksella (65% tai 100%). Keliaakikon lääkkeenä toimii gluteeniton ruokavalio, minkä vuoksi se tulee rinnastaa lääkärin määräämään lääkehoitoon ja keliaakikoiden ruokavaliosta tulevat lisäkustannukset tulee rinnastaa muiden vaikeiden ja pitkäaikaisten sairauksien lääkekorvauksiin.
Jo hyvin pienet määrät gluteenia ruokavaliossa riittävät käynnistämään ohutsuolta vaurioittavan reaktion ja vaarantamaan keliakiapotilaan terveyden. Hoitamaton tai huonosti hoidettu keliakia lisää riskiä sairastua moniin muihin vakaviin sairauksiin, kuten osteoporoosiin, anemiaan, masennukseen ja suoliston syöpään. Hoitamaton keliakia aiheuttaa monenlaisten vatsavaivojen lisäksi myös lapsettomuutta, hermosto-oireita, nivelsairauksia ja lapsilla kasvuhäiriöitä ja murrosiän viivästymistä.
Edellinen hallitus poisti vuoden 2016 alusta keliaakikkojen ruokavaliokorvauksen, jota keliakiaa sairastavat olivat voineet hakea vuodesta 2002 lähtien gluteenittomasta ruokavaliosta aiheutuvien merkittävien lisäkustannusten kattamiseksi. Ennen korvauksen poistamista keliakiakorvauksen määrä oli 23,60 euroa kuukaudessa 16 vuotta täyttäneille ja sitä vanhemmille keliaakikoille. Alle 16-vuotiaat lapset saavat edelleen keliakian perusteella vammaistukea, joka on 92,14 euroa kuukaudessa eli tuki häviää nyt juuri siinä ikävaiheessa, kun myös kasvavan nuoren ruokakustannukset kohoavat. Vuoden 2015 lopussa ruokavaliokorvauksen saajia oli Kelan tilaston mukaan 34 520.
Keliakia on myös perinnöllinen tauti, mistä johtuen keliakiakorvauksen merkitys sairauden hoitamisen kannalta korostuu erityisesti perheissä. Lapsiperheiden ohella keliakiakorvauksen erittäin tärkeä merkitys korostuu erityisesti pienituloisten, opiskelijoiden, työttömien ja eläkeläisten kohdalla. Vuoden 2017 hintaselvityksen mukaan keliakian hoidon kustannukset ovat 62 euroa kuukaudessa eli 744 euroa vuodessa. Entä jos perheessä on useita keliakiaa sairastavia?
Piia Niilola kertoo blogissaan ”Keliaakikko ruoka-avun asiakkaana”, miten hän on ruoka-aputyön äärellä Sininauhaliitossa kohdannut keliakiaa sairastavia, joiden sairauden hoito on ollut vähävaraisuudesta johtuen äärimmäisen vaikeaa. Ruoka-avussa voidaan harvoin huomioida erityisruokavalioita ja siellä käyvät keliakiaa sairastavat kertovat, että tarjotusta ruoasta ei voi kieltäytyä, sillä muuten ruokaa ei olisi lainkaan. Vatsavaivojen kanssa eläminen ja yleisvoinnin huonontuminen on ollut kahdesta huonosta vaihtoehdosta se parempi. Ongelmana vähävaraisten keliakia sairastavien kohdalla on se, että toimeentulotuessa kuluja voidaan ottaa huomioon harkinnanvaraisena, mutta aina niin ei tapahdu.
Hallitusohjelmaan on kirjattu, että selvitetään ruokavaliokorvauksen tarpeellisuus. Toivottavasti selvitys tehdään pian ja siinä huomioidaan myös se, miten paljon hoitamaton keliakia aiheuttaa kustannuksia yhteiskunnalle. Hoitamattomasta tai huonosti hoidetusta keliakiasta aiheutuneet lisäsairaudet aiheuttavat yhteiskunnalle merkittäviä lisäkustannuksia lääkärikäynteinä, tutkimuskuluina, lääkekorvauksina ja sairauspoissaoloina. Keliakian huonosta hoidosta johtuvan suolistosyövän hoitokustannuksilla maksettaisiin jo suurelle määrälle keliakiaa sairastavia ruokavaliokorvauksia.
Viime viikolla vietettiin keliakiaviikkoa ja eduskunnassa kierisi lakialoite, jossa ehdotetaan keliakiakorvauksen pikaista palauttamista. Allekirjoitin tämän aloitteen erittäin mielelläni.
-Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja (sd)
Julkaistu Savon Sanomien blogissa 11.9.2019.
