Varhaiskasvatus hyvinvointi-investointina
(Julkaistu Viikko Pohjois-Karjalassa 27.4.2017)
Tulevaisuusvaliokunnassa käsitellään parhaillaan Valtioneuvoston selontekoa kestävän kehityksen toimintaohjelmasta, Agenda 2030:stä, jonka otsikkona on: Kestävän kehityksen Suomi – pitkäjänteisesti, johdonmukaisesti ja osallistuvasti. Selonteossa on kaksi keskeistä painopistealuetta:
- Hiilineutraali ja resurssiviisas talous
- Yhdenvertainen, tasa-arvoinen ja osaava Suomi
Selonteossa on paljon hyvää, mutta sen suurin puute on talouden ja hyvinvoinnin keskinäisriippuvuuden unohtaminen. Päätöksenteossa hyvinvointipolitiikkaa tulisi huomioida talouspolitiikan rinnalla, sillä hyvinvointi ja talous kulkevat käsi kädessä.
Investoinnit hyvinvointiin, kuten palveluihin ja koulutukseen vahvistavat yhteiskuntaa ja ovat kestävän talouskasvun edellytyksiä. Suomi on noussut toisen maailmansodan jälkeen yhdeksi maailman parhaimmista kansakunnista. Siihen on tarvittu hyvinvointi-investointeja. Nämä hyvinvointivaltioon tehdyt investoinnit ovat olleet merkittävä tekijä Suomen menestymiselle ja sille että olemme pienenä maana pärjänneet niin hyvin kilpailussa kansainvälisillä markkinoilla. Suomen kilpailuvaltteina ovat olleet tieto, taito, osaaminen sekä mahdollisuuksien tasa-arvo. Hyvinvointitalouden perusajatus on se, että terveyteen ja hyvinvointiin panostaminen tuo pidemmällä tähtäyksellä säästöjä yhteiskuntaan ja päinvastoin säästäminen väärissä asioissa, tulee lisäämään tulevaisuuden kustannuksia.
Varhaiskasvatus on eräs tehokkaimmista tulevaisuuden investoinneista, sillä yhden euron panostukset varhaiskasvatukseen tuovat yhteiskunnalle seitsemän euroa takaisin. Maksuton varhaiskasvatus on kannatettava asia. Tulevaisuusinvestointi olisi myös perua päivähoidon ryhmäkokojen suurentaminen. On helpompi kasvattaa vahvoja lapsia kuin korjata rikkinäisiä aikuisia. Mitä suurempi ryhmä sen vähemmän lapset saavat henkilökohtaista huomiota, tukea ja ohjausta. Tämä voi olla esteenä mahdollisuuksien tasa-arvon toteutumiselle.
Varhaiskasvatus tasoittaa tehokkaasti myös oppimisen eroja myöhemmin koulussa. Pisa-tutkimuksissa Suomen asema on huonontunut, vaikka Suomessa oppilaiden oppimistulokset ovat edelleen kansainvälisessä vertailussa hyviä. Erityisen huolestuttavaa on kuitenkin se, että kotitaustan merkitys näyttää selittävän oppimistuloksia enemmän kuin ennen. Vuonna 2006 Suomessa kotitaustan vaikutus oppimistuloksiin oli OECD- maiden pienin, nyt tilanne on muuttunut huonompaan suuntaan.
Tämä kehitys on nopeasti katkaistava ja siksi varhaiskasvatuksen ja koulutuksen laadusta on pidettävä kiinni taloudellisesti vaikeinakin aikoina! Toivottavasti uudet kunnanvaltuustot osaavat tehdä oikeita tulevaisuusinvestointeja!
Merja Mäkisalo-Ropponen
Kansanedustaja (sd)
Tulevaisuusvaliokunnan vpj.
