Äänestysprosentti saatava nousuun
(Julkaistu Viikko Pohjois-Karjalassa 13.4.2017)
Vaikka tällä palstalla on tarkoitus kertoa terveisiä eduskunnasta, niin ensiksi haluan kiittää kaikkia äänestäjiäni Joensuussa. Vaalitulosta en lähde tässä vaalien jälkeisenä aamuna vielä tarkemmin analysoimaan, mutta olen pahoillani alhaisesta äänestysprosentista Pohjois-Karjalassa. Useissa kunnissa äänestysinto oli huolestuttavan alhainen. Tämä on varmasti kaikkien puolueiden yhteinen huoli ja jotain viisaita ratkaisuja asian korjaamiseksi tarvitaan. Olen pääministeri Sipilän kanssa samaa mieltä siitä, että kuntavaaleissa äänestysiän laskeminen 16 vuoteen voisi olla perusteltua. Olen keskustellut 16-vuotiaan tyttärentyttäreni ja hänen kavereidensa kanssa yhteiskunnallisista asioista ja huomannut, että kiinnostusta näihin asioihin kyllä löytyy. Jos nuori kiinnittyisi jo tässä iässä yhteisten asioiden hoitamiseen, niin siitä helpommin tulisi tapa myös aikuisuudessa.
Tiedämme, että vanhempien yhteiskunnallinen aktiivisuus periytyy. Yhteiskunnallisesti paremmassa asemassa olevat ovat aktiivisimpia äänestäjiä ja niin ovat heidän lapsensakin. Vaarana on, että syntyy poliittisen aktiivisuuden eliittikehä eli parempiosaisten ääni kuuluu yhteiskunnassa enemmän ja heidän asioita ajetaan aktiivisemmin. Pitkällä tähtäimellä tämä voi olla uhka jopa yhteiskuntarauhalle.
Varhaiskasvatuksella ja koulutuksella voidaan osallistumisen ja osallisuuden eroja tasoittaa. Yhteisten asioiden hoitamista sekä asiallista keskustelua ja eri mieltä olemista tulee opetella jo päiväkodista alkaen. Peruskoulun uusi opetussuunnitelma antaa mahdollisuuksia opetella myös asiallista debatointia. Nyt opettajien tulee ottaa tämä haaste vakavasti. Koulun arjessa löytyy runsaasti tilaisuuksia opetella demokraattista päätöksentekoa. Asia ei korjaannu pelkästään nuorisovaltuustojen avulla, sillä niiden toiminnassa on saatu vain aktiiviset nuoret entistä aktiivisimmiksi. Erityisen huolestuttavaa on se, että nuorisovaltuustoissa ammatillisen koulutuksen opiskelijat ovat aliedustettuina. Yhteiskuntaopin tuntimääriä tulisi lisätä ja myös opetusmenetelmiä kehittää.
Tämän viikon eduskunnassa on istuntovapaa viikko ja eduskuntatyö käynnistyy uudelleen tiistaina. On mielenkiintoista seurata, mihin suuntaan hallituksen toiminta kehittyy, sillä kaikki hallituspuolueet menettivät kannatustaan. Suurimpia häviäjiä olivat Perussuomalaiset ja Keskusta. Entistä mielenkiintoisemmaksi tilanteen tekee perussuomalaisten puheenjohtajakilpailu. Ennustettavissa on, että tämän vaalitappion jälkeen maahanmuuttovastaisuus ja populismi saavat enemmän tilaa perussuomalaisissa.
Kaikesta huolimatta oikein hyvää pääsiäistä kaikille lukijoille!
Merja Mäkisalo-Ropponen
