Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos selvitti yksinasuvien tilannetta

Yksin asuminen on yleistynyt Suomessa jo pitkään. Nykyään jo 41 prosenttia on yhden hengen talouksia. Vastaava luku vuonna 1990 oli 32 prosenttia. Yksin asuvissa korostuu koko väestöön nähden erityisesti yksin asuvat naiset. Myös keski-ikäiset miehet ja alle 30vuotiaat ovat huomattavia ryhmiä. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL) selvitti tänä syksynä yksin asuvien hyvinvointia elinolojen, terveyden- ja elintapojen, sosiaalisten suhteiden ja elämänlaadun ja palvelujen käytön osalta.

Yksin asuvat ovat hyvinvoinnin kannalta hyvin heterogeeninen ryhmä ja suurin osa heistä voi hyvin. Yleistäen kuitenkin voidaan sanoa, että yksin asuvilla menee useilla mittareilla koko väestöä keskimäärin huonommin. Kunnallisen kehittämissäätiön viime viikolla ilmestyneessä tutkimuksessa: ”Kuka seisoo leipäjonoissa” ilmeni, että ruoka-avun saajista 60 prosenttia on yksin asuvia. Positiivisesti muuhun väestöön verrattuna yksin asuvat erottuvat asumisväljyydessä ja vapaa-ajan määrässä. Hyvinvoinnin riskit korostuvat tietyissä yksin asuvien ryhmissä, erityisesti pienellä eläkkeellä toimeentuleville naisilla ja työttömillä.

Yksin asuvia yhdistää muusta elämäntilanteesta riippumatta kaksi tekijää:

Ensinnäkin yksin asuvat ovat haavoittuvimpia erilaisille sosiaalisille riskeille, kuten sairastumiselle tai työttömäksi joutumiselle. Toisin sanoen näiden riskien toteutuminen voi horjuttaa yksinelävien toimeentuloa ja turvallisuuden tunnetta enemmän kuin perheissä asuvilla. Tässä suhteessa yksin asuvien tilanne on samankaltainen kuin yksinhuoltajien ja muiden yhden tulonsaajan talouksien.

Toinen yksin asuvia yhdistävä tekijä on ns. mittakaavaetujen puuttuminen. Useamman henkilön kotitaloudet saavat mittakaavaetuja kulutukseensa, kun esimerkiksi kaikkia kestokulutushyödykkeitä ei tarvitse hankkia jokaiselle talouden jäsenelle erikseen. Yksin elävien tai yleisemmin yhden tulonsaajan talouksien saamien etuuksien lisääminen on yksi mahdollinen keino tasata mittakaavaedun puuttuminen seurauksia ja yksin asuvien suurempaa haavoittuvuutta sosiaalisille riskeille. Asuntopolitiikassa on tärkeää varmistaa kohtuuhintaisten pienten asuntojen saatavuus.

Tulevalla vaalikaudella sosialidemokraatit haluavat parantaa yksin asuvien asemaa muun muassa kehittämällä kotitalousvähennystä yksin asuvien näkökulmasta sekä mahdollistamalla sen soveltaminen nykyistä paremmin ikääntyvien kotona asumisen tukemiseen. Lisäksi eläkkeensaajien köyhyyttä halutaan torjua ja korottaa takuueläkettä. Yksinelävistä joka kolmas on eläkeläinen, suurin osa heistä naisia. Pelkällä kansaneläkkeellä olevat yksineläjät ovat erittäin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Eläke ei riitä elämiseen, jos tulee yllättäviä sairaus-, lääke- tai muita kuluja. Toimeentulotukea on monen ikäihmisen vaikea hakea, vaikka heillä olisi siihen oikeus. Monet joutuvatkin tällä hetkellä miettimään, ostavatko kaupasta ruokaa vai apteekista heille välttämättömät lääkkeet. Molempiin ei eläke riitä. Näin ei saa tapahtua hyvinvointiyhteiskunnassa.