Hallitus unohti kehysriihessä maakunnat
(Julkaistu Viikko Pohjois-Karjalassa 11.5.2017)
Hallituksen aluepolitiikka – tai pikemminkin sen puute – näkyy hallituksen toiminnassa. Alueellistamiselle ja eri maakuntien vahvuuksille keskustajohtoinen hallitus ei anna painoarvoa. Juuri nyt tarvittaisiin maakuntia tukevaa elinkeinopolitiikkaa. Mutta miten kävikään kehysriihessä? Nämä asiat unohtuivat hallitukselta kokonaan.
Suomen tulevaisuuden kannalta on ensisijaisen tärkeää, ettei politiikka ole liian Helsinki-keskeistä, vaan sen tulee tunnistaa koko Suomen parhaat puolet. Esimerkiksi oikeusministeriön ehdottaman tuomioistuinviraston paikasta tulisi tehdä sijoituspaikkavertailu, eikä sijoittaa virastoa ilman vertailua pääkaupunkiseudulle, kuten viimeisimpien tietojen mukaan olisi käymässä. Tässä vertailussa Joensuu olisi vahvoilla Itä-Suomen yliopistossa tehtävän laajan lainsäädäntötyön tutkimuksen ja kehittämisen ansiosta. Olemme pitäneet Riitta Myllerin kanssa asiaa esillä muun muassa kirjallisen kysymyksen muodossa ja asia on tulossa ratkaistavaksi lähiaikoina.
Yksi maakunnan menestymisen kannalta tärkeä asia on liikenneinfra. Olemme Pohjois-Karjalassa jälleen tilanteessa, jossa joudumme taistelemaan junavuorojen säilymisestä rataosuuksilla Joensuu – Lieksa –Nurmes sekä Joensuu –Varkaus – Pieksämäki. Velvoiteliikenne näillä raideosuuksilla loppuu 9.12.2017, ellei uusia päätöksiä asiasta tehdä. Hallituksen tavoitteena on henkilöraideliikenteen kilpailulle avaaminen ja siksi päätöksiä velvoiteliikenteestä tehdään aina vain vuodeksi kerrallaan. Jos markkinat avataan, niin tällöin VR:llä ei ole mahdollisuutta järjestää velvoiteliikennettä. Maakunnan kannalta on kohtuutonta olla jatkuvasti löysässä hirressä. Itsestään selvää on, että tarvitsemme junayhteydet sekä Nurmekseen että Varkauteen.
Hallitus aikoo viedä lähes kaikkien asiantuntijoiden ja ammattilaisten vastustuksesta huolimatta sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa kokoomuksen valinnanvapausmallia eteenpäin. Kansalaistenkaan keskuudessa sote-uudistuksen tavoitteista tärkeimpänä ei pidetä valinnanvapautta, vaan palveluiden sujuvuutta, peruspalveluiden vahvistamista ja yhdenvertaista saatavuutta. Kehysriihessä hallitus varasi 100 miljoonaa euroa valinnanvapauskokeiluihin vuodelle 2018. Siun Soteltakin on tiedusteltu halukkuutta lähteä pilotointiin mukaan, mutta kuten toimitusjohtaja Ilkka Pirskanen on todennut, tällaiseen ehdotukseen on mahdoton vastata, koska kriteerejä ja reunaehtoja ei tiedetä.
Ilkka Pirskanen totesi maaliskuussa selkeäsanaisesti, että maan hallituksen valinnanvapausmalli tarkoittaisi merkittäviä taka-askeleita sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudelle Pohjois-Karjalassa. Olen täysin samaa mieltä hänen kanssaan ja tuntuukin todella pahalta, että maakunnan lähes yksimielisellä mielipiteellä ei ole mitään merkitystä. Tämäkin osoittaa sen, että hallitus on kuuro alueiden tarpeille.
Merja Mäkisalo-Ropponen
Kansanedustaja (sd)
