Terveisiä puoluehallituksesta
(Julkaistu Viikko Pohjois-Karjalassa 23.6.2016)
Juhannuksena jalkapallon lisäksi jännitetään Iso-Britanian EU-äänestystä. Jos IsoBritannia eroaa EU:sta, niin seuraukset voivat olla ennalta arvaamattomia. Erosta olisi välittömiä vaikutuksia Britannian talouteen, sillä punnan arvo heikkenisi, työttömyys kasvaisi ja talouskasvu hidastuisi. Kielteisiä vaikutuksia tulisi myös EU:lle, sillä sen rahoitus ja väestömäärä vähenesivät. Suomelle ei erosta koituisi välittömiä vaikutuksia, mutta välillisesti Iso-Britanian heikkenevä talouskasvu voisi vaikuttaa kielteisesti ulkomaankauppaamme.
Eron kannattajat ovat ottaneet pelottelu-kortin käyttöön ja maalailevat uhkakuvia kasvavasta maahanmuutosta. Olipa äänestyksen tulos mikä tahansa, tämä prosessi vaikuttaa EU:n toimintaan. Toiminnan uudelleen arviointia on joka tapauksessa tehtävä.
On mielenkiintoista seurata, miten ulkoministeri Soini toimii. Hän on joutunut viime kuukausina myöntämään useaan otteeseen, että EU on Suomelle tärkeä. Puolueen sisällä on mielenkiintoista ristiriitaa, sillä esimerkiksi kansanedustaja Laura Huhtasaari on ”innostunut” Britannian mahdollisesta erosta ja ehdottanut, että Suomenkin pitäisi harkita asiaa.
Kilpailukykysopimus saatiin aikaan ja hyvä niin, mutta valitettavasti hallituksen toimet vaikeuttivat prosessia alusta alkaen. Vaikeuksien syy ei siis ollut ammattiyhdistysliikkeesssä, vaan hallituksen tökerössä tavassa toimia. Esimerkiksi hallituksen taholta tullut uhkailu ja painostaminen oli käsittämätöntä sopimuskulttuurin mitätöintiä. Tehty sopimus on Suomen kannalta vältättämätön, mutta samalla on ymmärrettävä työntekijöiden taholta tullutta asiallista kriitiikkiä sopimusta kohtaan. Esimerkiksi 24 tunnin työajan pidennys ja palkkojen pieneneminen lomarahojen leikkausten myötä tuntuvat monesta kunta-alan pienipalkkaisesta ja raskasta työtä tekevästä työntekijästä kohtuuttomalta. Nähtäväksi jää, auttaako hallituksen lupaamat veronalennukset riittävästi, kun vastapainona palkan leikkausten lisäksi ovat sosiaalietuuksien ja julkisten palveluiden heikennykset.
Sosialidemokraatit ovat koko prosessin ajan korostaneet, ettei pelkkä kilpailukykysopimus yksin auta, sillä meidän on saatava luotua tuotteita ja palveluita, jotka menevät kaupaksi maailman markkinoilla. Tämän eteen hallitus ei ole kovin paljon tehnyt, pikemminkin päinvastoin. Koulutukseen, tieteeseen, tutkimukseen sekä kehittämis- ja innovaatiotoimintaan kohdistetut säästöt ovat lyhytnäköisiä ja heikentävät kasvupotentiaalia.
Hallitus ei saanut kilpailukykyneuvotteluissa paikallisen sopimisen tavoitteitaan läpi. Luulen, että asia on hallitukselle niin periaatteellinen asia, että se nousee seuraavan kerran esille syksyn budjettiriihessä. Ministeri Orpo lupaili jo kannattajilleen, että hallitusohjelman toteutuksessa on tehtävä rytminvaihdos.
Puoluehallitus jäi kesätauolle ja seuraava puoluehallituksen kokous on 17.8.2016. Kesän aikana on hyvää aikaa rekrytoida kuntavaaliehdokkaita. Paras tapa on kysyä suoraan. Arkaileminen tässä asiassa on turhaa, sillä kukaan ei loukkaannu siitä, jos tällä tavalla osoitetaan arvostusta ja luottamusta kysyjää kohtaan. Minäkään en olisi 16 vuotta sitten itse mennyt tarjoitumaan ehdolle kuntavaaleihin. Asia ei tullut edes mieleeni. Onneksi Matti Mikkonen uskalsi kysyä minua – täysin politiikan ulkopuolella ollutta ihmistä – ehdokkaaksi.
Merja Mäkisalo-Ropponen
Puoluehallituksen jäsen
