Pohjois-Karjalan menestyminen on yhteinen asiamme
Kirjoitukseni Karjalaisessa 2.2.2024
Itä-Suomen maakunnat ovat yhteisesti ilmaisseet huolensa siitä, että Venäjän ja EU:n taloussuhteiden katkeaminen on iskenyt Itä-Suomen kehitykseen ja yrityksiin muuta maata vakavammin. Uusien vientimarkkinoiden avaaminen, raaka-ainevirtojen korvaaminen ja talouselämän kuljetusten järjestäminen uudelleen edellyttävät alueelta suuria ponnistuksia ja tähän tarvitaan myös maan hallituksen tukea. Esimerkiksi toimivat liikenneyhteydet ja tehokas sähkönsiirtoverkko ovat välttämättömiä uusien investointien saamiseksi Itä-Suomeen. Suomen talouden, huoltovarmuuden ja turvallisuuden näkökulmasta on tärkeää pitää koko Itä-Suomi elävänä ja vireänä alueena. Tässä vaikuttamistyössä tarvit
Yhdessä tekemisen välttämättömyys koskee myös Pohjois-Karjalaa maakuntana. Kaikkien yhteisenä tavoitteena tulee olla Pohjois-Karjalan menestyminen ja myös keskussairaalan toiminnan jatkuminen laajan päivystyksen sairaalana. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää toimintojen uudistamista , riittävää henkilökuntaa, sekä hyvinvointialueen ja kuntien yhdessä tekemistä. On selkeästi määriteltävä ja sovittava asioista, joiden avulla mahdollistetaan Pohjois-Karjalan menestyminen. Yksi tärkeä tavoite on, että Pohjois-Karjalan väkiluku ei vähene.
Hyvinvointialue suurena työnantajana mahdollistaa sen, että hyvin erilaisiin elämäntyyliin ja -tapoihin tottuneille ihmisille, voidaan tarjota täällä työtä. Tällä hetkellä sosiaali- ja terveysalalla vallitsee työntekijöiden markkinat eli ihmisiä ei voi pakottaa asumaan tai työskentelemään paikkakunnille, jonne he eivät itse halua muuttaa. Siksi kuntien tulee luoda houkuttelevuutta muun muassa koulutus- hyvinvointi-, luonto- ja kulttuuripalveluilla sekä laadukkaan asumisen mahdollistamisella, jotta ihmisiä saadaan töihin myös Joensuun ulkopuolelle. Tärkeää on, että yhdessä luomme mielikuvaa siitä, että Pohjois-Karjalaan kannattaa tulla. Jokainen uusi ihminen ja perhe on lottovoitto, asettui hän minne tahansa asumaan.
Erittäin tärkeä kuntia ja hyvinvointialuetta yhdistävä asia on on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä ennaltaehkäisevä työ, jota tulee tehdä kuntien, järjestöjen ja hyvinvointialueen yhteistyönä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on kustannusvaikuttava tapa saada tulevaisuuden sosiaali- ja terveysmenoja kuriin ja toisaalta myös tapa pitää ihmiset työkykyisinä veronmaksajina mahdollisimman pitkään. Tutkimusten mukaan esimerkiksi säännöllinen ulkona liikkuminen on tehokkaimpia tapoja estää ikäihmisiä liian aikaisin raskaiden palvelujen pariin joutumisesta. Eikä tämä tarkoita mitään hikiliikuntaa, vaan jo kaupassa käyminen, tavallinen ulkona liikkuminen tai kulttuuritapahtumissa pistäytyminen pitävät ihmisen toimintakykyisenä ja terveempänä. Samoilla keinoilla voidaan ennaltaehkäistä myös muistisairauksia ja hidastuttaa niiden etenemistä. Nyt tulee löytää luovia ja uusia keinoja, miten tämä mahdollistuu niidenkin henkilöiden kohdalla, jotka eivät syystä tai toisesta pääse yksin ulkoilemaan. Kaikki toimet eivät voi olla hyvinvointialueen vastuulla.
Järjestöjen avustamisesta Pohjois-Karjalassa on tehty hyvä yhteistyösopimus, jonka mukaan hyvinvointialue päättää niistä avustuksista, jotka liittyvät hyvinvointialueen perustehtävän ja toiminnan tukemiseen ja kuntien vastuulle jää päättää muista avustuksista. Järjestöjä kannattaa yhdessä tukea tämän periaatteen mukaisesti, sillä se hyödyttää kaikkia.
Merja Mäkisalo-Ropponen
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen valtuuston pj.
