Hyv\u00e4t kuulijat, hyv\u00e4t yst\u00e4v\u00e4t<\/p>\n
T\u00e4n\u00e4\u00e4n YK:n p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 meill\u00e4 on hieno hetki juhlia yli 120 vuotta kest\u00e4nytt\u00e4 suomalaista demokratiaa, kansalaisoikeuksia ja yht\u00e4l\u00e4ist\u00e4 \u00e4\u00e4nioikeutta. Samalla meid\u00e4n on pohdittava, miten demokratia saadaan s\u00e4ilym\u00e4\u00e4n tulevaisuudessakin. Se ei nimitt\u00e4in ole itsest\u00e4\u00e4nselvyys. Maailman maista vain kuusi prosenttia on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 aitoja demokratioita. Suomi kuuluu onneksi edelleen niihin.<\/p>\n
En ole historian tutkija, joten en mene menneisyyteen kovin syv\u00e4llisesti. Haluan kuitenkin lyhyesti palauttaa mieleemme, mist\u00e4 kaikki alkoi. Sen j\u00e4lkeen paneudun Miina Sillanp\u00e4\u00e4n tarinaan \u2013 kertomukseen suuresta demokratian ja yhdenvertaisuuden puolustajasta. Lopuksi hiukan t\u00e4st\u00e4 p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 ja tulevaisuudestakin.<\/p>\n
Mutta menn\u00e4\u00e4n hetkeksi viime vuosisadan alkuun. Vuosina 1904\u20131905 k\u00e4ydyss\u00e4 sodassa Ven\u00e4j\u00e4 k\u00e4rsi n\u00f6yryytt\u00e4v\u00e4n tappion Japanille, joka tuhosi keisarikunnan laivaston It\u00e4-Aasian vesill\u00e4. Ep\u00e4onnistunut sota lietsoi sis\u00e4isi\u00e4 levottomuuksia ymp\u00e4ri Ven\u00e4j\u00e4\u00e4. Keisarin oli suostuttava uudistuksiin ja rajoitettuun vallanjakoon Ven\u00e4j\u00e4n kansanedustuslaitoksen eli duuman kanssa.<\/p>\n
Suomessa keisarivallan kriisi merkitsi ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4mistoimien lopettamista. Keisari taipui my\u00f6s suomalaisten vaatimuksiin kansanedustuslaitoksen uusimisesta. Vanhakantainen s\u00e4\u00e4tyvaltiop\u00e4iv\u00e4j\u00e4rjestelm\u00e4 korvattiin vuonna 1906 huippumodernilla eduskunnalla. Sen j\u00e4senet valittiin vuoden 1907 ensimm\u00e4isiss\u00e4 vaaleissa yleisell\u00e4 ja yht\u00e4l\u00e4isell\u00e4 \u00e4\u00e4nioikeudella. Suomalaiset naiset saivat \u00e4\u00e4nioikeuden ensimm\u00e4isin\u00e4 Euroopassa \u2013 ja ensimm\u00e4isin\u00e4 maailmassa me saimme my\u00f6s t\u00e4yden vaalikelpoisuuden eli oikeuden asettua ehdolle.<\/p>\n
Eduskuntauudistus antoi poliittiset oikeudet my\u00f6s ty\u00f6v\u00e4est\u00f6lle, torppareille ja maaseudun k\u00f6yh\u00e4list\u00f6lle. Laajoja yhteiskunnallisia uudistuksia vaatineen Sosialidemokraattisen puolueen kansanedustajista tuli vastavalitun eduskunnan suurin ryhm\u00e4.<\/p>\n
Ensimm\u00e4isiss\u00e4 eduskuntavaaleissa vuonna 1907 valittiin 19 naista kansanedustajaksi. Heist\u00e4 yhdeks\u00e4n oli Sosialidemokraattisesta puolueesta ja kymmenen muista puolueista. N\u00e4m\u00e4 naiset toimivat omissa ryhmiss\u00e4\u00e4n ty\u00f6skennellen tinkim\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti naisten aseman parantamiseksi ja
\nsosiaalilains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n edist\u00e4miseksi, mutta he osallistuivat t\u00e4ysipainoisesti my\u00f6s kaikkeen muuhun lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6ty\u00f6h\u00f6n. He olivat aktiivisia useilla el\u00e4m\u00e4nalueilla, ja monet heist\u00e4 olivat jo valmiiksi tunnettuja julkisuuden henkil\u00f6it\u00e4, joita puolueet ottivat mielell\u00e4\u00e4n ehdokaslistoilleen. N\u00e4iden 19 ensimm\u00e4isen naisen joukossa oli my\u00f6s toimittaja, talousneuvos Miina Sillanp\u00e4\u00e4. Miina Sillanp\u00e4\u00e4 oli naisten ammatillisen j\u00e4rjest\u00e4ytymisen uranuurtaja ja voimakas sosiaalilains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n puolestapuhuja. H\u00e4n perusti esimerkiksi Helsingin Ensi-kodin yksin\u00e4isten \u00e4itien ja heid\u00e4n lastensa
\nturvaksi. Sillanp\u00e4\u00e4 toimi kansanedustajana yhteens\u00e4 37 vuotta ja nousi 1920- luvulla Suomen ensimm\u00e4iseksi naisministeriksi. N\u00e4iden ansioidensa ja poikkeuksellisen yhteisty\u00f6kykyns\u00e4 ansiosta h\u00e4nest\u00e4 tuli suomalaisen tasa-arvon symboli koko kansan keskuudessa.<\/p>\n
Miina Sillanp\u00e4\u00e4 sai toisena suomalaisena naisena oman liputusp\u00e4iv\u00e4ns\u00e4. Lokakuun 1. p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 tuli suositeltu liputusp\u00e4iv\u00e4 vuonna 2016, Miina Sillanp\u00e4\u00e4n 150-vuotisjuhlavuonna, ja se vakiintui viralliseksi liputusp\u00e4iv\u00e4ksi vuonna 2023. Minulla oli suuri kunnia olla nostamassa lippua salkoon tuona ensimm\u00e4isen\u00e4 virallisena liputusp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Miina Sillanp\u00e4\u00e4n S\u00e4\u00e4ti\u00f6ll\u00e4, jonka puheenjohtajana silloin toimin. Lokakuun ensimm\u00e4inen p\u00e4iv\u00e4 valikoitui liputusp\u00e4iv\u00e4ksi siksi, ett\u00e4 juuri silloin vuonna 1906 Suomessa tulivat voimaan uusi vaalilaki ja valtiop\u00e4iv\u00e4j\u00e4rjestys. Miina Sillanp\u00e4\u00e4n oma syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4h\u00e4n on kes\u00e4kuun 4. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Miina Sillanp\u00e4\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 liputetaan itseoikeutetusti my\u00f6s
\nkansalaisvaikuttamisen ja j\u00e4rjest\u00f6jen puolesta.<\/p>\n
Hyv\u00e4t yst\u00e4v\u00e4t,<\/p>\n
El\u00e4mme aikaa, jona demokratiaa vastustavia tahoja ja ajatussuuntauksia on paljon liikkeell\u00e4. Suurin osa maailman v\u00e4est\u00f6st\u00e4 el\u00e4\u00e4 valtioissa, jotka ovat joko avoimen autoritaarisia tai vain nimellisesti demokraattisia. My\u00f6s monet pitk\u00e4\u00e4n demokraattisina toimineet maat ovat joutuneet vaikeuksiin. Kansalaiset ovat saattaneet menett\u00e4\u00e4 kiinnostuksensa politiikkaan, taloudelliset toimijat ovat tiukentaneet otettaan yhteiskunnista, ja \u00e4\u00e4riliikkeet ovat nousseet uhmaamaan yhteisi\u00e4 demokraattisia arvojamme.<\/p>\n
Onkin syyt\u00e4 kysy\u00e4: onko meill\u00e4 Suomessa liian suuri ja sokea luottamus demokratian pysyvyyteen? Kiinnittyv\u00e4tk\u00f6 lapset ja nuoret en\u00e4\u00e4 demokratiaan? Opitaanko sen arvo perheiss\u00e4 ja kouluissa? Saavatko nuoret kokemuksia aidosta osallisuudesta ja vaikuttamismahdollisuuksista? Ent\u00e4 maahanmuuttajat \u2013 mist\u00e4 he saavat kokemuksellista tietoa siit\u00e4, mit\u00e4 suomalainen demokratia k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tarkoittaa? Kansalaisten tasa-arvo ja vapaudet voidaan s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 vain kasvattamalla uudet yhteiskunnan j\u00e4senet arvostamaan ja puolustamaan n\u00e4it\u00e4 periaatteita.<\/p>\n
Hyv\u00e4t yst\u00e4v\u00e4t,<\/p>\n
Onneksi suomalainen demokraattinen oikeusvaltio on kaikesta huolimatta edelleen vahva ja elinvoimainen. Siit\u00e4 huolimatta meid\u00e4n on oltava valppaina ja tunnistettava vaaran merkit. Historiasta ja nykyisyydest\u00e4 voimme huomata, ett\u00e4 ihmisoikeuspuolustajat tunnistavat ensimm\u00e4isin\u00e4, jos demokratia on horjumassa. Demokratia ja ihmisoikeudet kuuluvat yhteen. Demokratian murentaminen alkaa usein ihmisoikeuspuolustajien h\u00e4irinn\u00e4ll\u00e4, pelottelulla, pilkkaamisella, disinformaation levitt\u00e4misell\u00e4 ja pyrkimyksell\u00e4 tukkia suut. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 monissa paikoissa ihmisoikeuspuolustajat, ymp\u00e4rist\u00f6liikkeet, ammattiyhdistysliikkeet, toimittajat ja tutkijat ovat t\u00e4llaisen toiminnan kohteena \u2013 valitettavasti my\u00f6s Suomessa. Maailmalla on huomattu, ett\u00e4 autoritaariset johtajat pelk\u00e4\u00e4v\u00e4t kansalaisj\u00e4rjest\u00f6j\u00e4, sill\u00e4 juuri j\u00e4rjest\u00f6t ovat historian saatossa k\u00e4ynnist\u00e4neet suuria rauhanomaisia vallankumouksia ja uudistuksia.<\/p>\n
Nykyisen hallituksen tekem\u00e4t j\u00e4rjest\u00f6leikkaukset eiv\u00e4t sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n ole ep\u00e4demokraattisia, mutta n\u00e4in nopeasti ja varoittamatta toteutettuina ne ovat kansalaisyhteiskunnan toimivuuden kannalta vaarallisia. Huolestuttavaa on my\u00f6s se, ett\u00e4 kansalaisj\u00e4rjest\u00f6j\u00e4 ei entiseen tapaan pyydet\u00e4 kuultaviksi, ja ministeritasolla asti on jopa kielt\u00e4ydytty ottamasta j\u00e4rjest\u00f6jen edustajia vastaan.<\/p>\n
Hyv\u00e4t kuulijat,<\/p>\n
Eriarvoistuminen sek\u00e4 sosiaalisten ja tiedollisten jakolinjojen syveneminen ovat valtavia riskitekij\u00f6it\u00e4 demokratialle. Vaurautta voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kansalaisten tasa-arvon ja vapauksien lis\u00e4\u00e4miseen \u2013 kuten pohjoismaisen hyvinvointivaltion ideana on aina ollut. Monessa maassa talouskasvu on kuitenkin k\u00e4\u00e4ntynyt lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n ep\u00e4tasa-arvoa, kun siit\u00e4 hy\u00f6tyv\u00e4t vain harvat muiden kustannuksella. Globaalisti n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 taloudellisen vaurauden mekaanisesta kasvattamisesta on tullut t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 kuin demokratiaa tukevan kansalaisuuden edist\u00e4misest\u00e4.<\/p>\n
T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 Suomessa l\u00e4hes kaikki toiminta ja keskustelu on alistettu s\u00e4\u00e4st\u00f6puheelle. T\u00e4m\u00e4 on huolestuttavaa. Suomalaisen yhteiskunnan resilienssi eli kriisinkest\u00e4vyys ja usko tulevaisuuteen on aina perustunut luottamukseen siit\u00e4, ett\u00e4 yhteiskunta pit\u00e4\u00e4 huolen kaikista eik\u00e4 ket\u00e4\u00e4n j\u00e4tet\u00e4 oman onnensa nojaan. Miina Sillanp\u00e4\u00e4n viesti \u2013 \u201dJokaisella ihmisell\u00e4 on el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n oikeus hyvinvointiin, inhimillisiin ty\u00f6oloihin ja ihmisyyden kunnioittamiseen\u201d \u2013 ei ole t\u00e4ss\u00e4k\u00e4\u00e4n ajassa vanhentunut. On uskallettava kysy\u00e4: jos meill\u00e4 on suuri joukko syrj\u00e4\u00e4n j\u00e4tettyj\u00e4 ihmisi\u00e4, onko heill\u00e4 tarpeen tullen halua ja motivaatiota puolustaa t\u00e4t\u00e4 yhteiskuntaa?<\/p>\n
Demokraattisen oikeusvaltion ytimeen liittyy my\u00f6s erilaisuuden kunnioittaminen. Yhten\u00e4isyys syntyy parhaiten erilaisten eettisten ja inhimillisten arvojen arvostamisen kautta. Eri mielt\u00e4 saa ja pit\u00e4\u00e4 olla; kriittisyys ja kyseenalaistaminen kuuluvat demokratiaan. Vapaan keskustelun kautta voimme oppia toisiltamme. Sananvapautta rajoittaa vain se, ett\u00e4 ilmaistut mielipiteet eiv\u00e4t saa tarkoituksellisesti johtaa harhaan eiv\u00e4tk\u00e4 vahingoittaa toisia. Sananvapaus voi toteutua vastuullisesti silloin, kun ihmiset harkitsevat sanojaan ja pid\u00e4tt\u00e4ytyv\u00e4t tietoisesti loukkaamasta l\u00e4himm\u00e4isi\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Suvaitsevaisuus mahdollistaa tasa-arvoisen yhteistoiminnan ja keskustelun eri tavoin ajattelevien kanssa. Miina Sillanp\u00e4\u00e4 haki aina sovintoa yli puoluerajojen ja yhteiskuntaluokkien. Jos Miina el\u00e4isi t\u00e4n\u00e4\u00e4n, h\u00e4n varmasti surisi nykyist\u00e4 yhteiskunnallisen keskustelun tasoa. H\u00e4n ihmettelisi, miksi
\nyhteiskunnallinen luottamus on n\u00e4in suuresti horjumassa, ja mihin ovat kadonneet suvaitsevaisuus sek\u00e4 sivistynyt keskustelu.<\/p>\n
Nyt yhteiskunnassa tarvitaan Miinan tapaa toimia ja halua edist\u00e4\u00e4 demokratiaa sek\u00e4 sen edellytyksen\u00e4 olevaa suvaitsevaisuutta ja sananvapautta. Yhteiskunnan ja demokratian tulevaisuus riippuu meist\u00e4 kaikista \u2013 siit\u00e4, miten pid\u00e4mme kiinni demokraattisista arvoista ja miten sitoudumme rakentamaan oikeudenmukaisempaa sek\u00e4 osallistavampaa yhteiskuntaa. Miina Sillanp\u00e4\u00e4n arvoja vaalimalla ja edist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 voimme varmistaa, ett\u00e4 demokratia s\u00e4ilyy vahvana ja oikeudenmukaisena
\nyhteiskunnassamme tulevaisuudessakin.<\/p>\n
Ja ihan lopuksi, hyv\u00e4t yst\u00e4v\u00e4t,<\/p>\n
Ensi kev\u00e4\u00e4n eduskuntavaalit ovat j\u00e4lleen demokratian juhlap\u00e4iv\u00e4. Toivottavasti me kaikki ymm\u00e4rr\u00e4mme, miten t\u00e4rkeist\u00e4 vaaleista on kysymys. Toivottavasti my\u00f6s puolueet muistavat, ett\u00e4 kansalaisten mielenkiinto \u00e4\u00e4nest\u00e4miseen on heikkoa, jos ihmiset kokevat, etteiv\u00e4t puolueet en\u00e4\u00e4
\nedusta heit\u00e4 niiss\u00e4 kysymyksiss\u00e4, joissa he edustusta kaipaisivat \u2013 tai jos puolueet eiv\u00e4t osaa kertoa viesti\u00e4\u00e4n tarpeeksi selke\u00e4sti. Onkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 muistaa: silloin kun viesti ei mene perille, syy on useimmiten viestin l\u00e4hett\u00e4j\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n
Ja erityisesti toivon, ett\u00e4 lopultakin seuraavassa eduskunnassa on v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 100 naiskansanedustajaa!<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Hyv\u00e4t kuulijat, hyv\u00e4t yst\u00e4v\u00e4t T\u00e4n\u00e4\u00e4n YK:n p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 meill\u00e4 on hieno hetki juhlia yli 120 vuotta kest\u00e4nytt\u00e4 suomalaista demokratiaa, kansalaisoikeuksia ja yht\u00e4l\u00e4ist\u00e4 \u00e4\u00e4nioikeutta. Samalla meid\u00e4n on pohdittava, miten demokratia saadaan s\u00e4ilym\u00e4\u00e4n tulevaisuudessakin. Se ei nimitt\u00e4in ole itsest\u00e4\u00e4nselvyys. Maailman maista vain kuusi prosenttia on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 aitoja demokratioita. Suomi kuuluu onneksi edelleen niihin. En ole historian tutkija,<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"class_list":["post-4099","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kolumnit"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4099","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=4099"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4099\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4100,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4099\/revisions\/4100"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=4099"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=4099"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=4099"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}