Mit\u00e4 tasa-arvolle tapahtuu?<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4n hallituskauden aikana sukupuolten tasa-arvon toteutumisessa on tapahtunut monia heikennyksi\u00e4. Hyvinvointivaltio sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n on tasa-arvon takaaja ja monet nykyisen hallituksen p\u00e4\u00e4t\u00f6kset ovat heikent\u00e4neet hyvinvointivaltion perustaa. Hyvinvointivaltio perustuu miesten ja naisten yhdenvertaiseen ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yntiin ja siksi esimerkiksi p\u00e4iv\u00e4hoidon ja varhaiskasvatuksen sek\u00e4 vammaisten ja ik\u00e4ihmisten palveluiden laatu ja saatavuus ovat t\u00e4rkeit\u00e4. Puhe hoitovastuun siirt\u00e4misest\u00e4 perheille, tarkoittaisi naisten kotiin j\u00e4\u00e4mist\u00e4 tai heille siirtyv\u00e4\u00e4 entist\u00e4 suurempaa ty\u00f6taakkaa ja esteit\u00e4 edet\u00e4 ty\u00f6uralla.<\/p>\n
Hallituksen laatima tasa-arvo-ohjelma vuosille 2024\u20132027 on j\u00e4\u00e4nyt pelk\u00e4ksi sanahelin\u00e4ksi, koska hallituksen p\u00e4\u00e4t\u00f6kset ovat suoraan heikent\u00e4neet erityisesti naisten taloudellista tilannetta. Hallituksen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n heikennykset ovat kohdistuneet erityisesti naisvaltaisiin aloihin sek\u00e4 pienituloisiin naisiin ja perheisiin. Yksi kipeimmist\u00e4 iskuista on ollut aikuiskoulutustuen lakkauttaminen. Se on ollut keskeinen v\u00e4line erityisesti sote- ja opetusalan naisille kouluttautua lis\u00e4\u00e4 tai vaihtaa alaa. Sen poistaminen iskee suoraan naisten urakehitykseen ja ty\u00f6ss\u00e4 jaksamiseen.<\/p>\n
Naisten palkat ovat edelleen l\u00e4hes 16 % pienemm\u00e4t kuin miesten ja hallituksen vientimalli est\u00e4\u00e4 eron kaventumisen. Vientimallissa vientialat (kuten teknologia- ja mets\u00e4teollisuus) m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4t palkankorotusten yleisen tason, jota muiden alojen \u2013 mukaan lukien julkinen sektori \u2013 ei ole tarkoitus ylitt\u00e4\u00e4. Julkisen sektorin ty\u00f6paikoista suurin osa on naisvaltaisia. Lakiin kirjattu vientimalli vie jatkossa mahdollisuudet toteuttaa laajoja, monivuotisia palkkaohjelmia, joilla naisvaltaisten alojen palkkakuoppaa on aiemmin pyritty kuromaan umpeen.<\/p>\n
Palkkaerot vaikuttavat suoraan my\u00f6s el\u00e4kkeisiin ja naisten el\u00e4kel\u00e4isk\u00f6yhyys on yleisemp\u00e4\u00e4 kuin miesten. Vuonna 2025 naisten keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen kokonaisel\u00e4ke oli 1 930 euroa, mik\u00e4 on noin 19 % v\u00e4hemm\u00e4n kuin miesten 2 388 euroa. Eurom\u00e4\u00e4r\u00e4inen ero on keskim\u00e4\u00e4rin noin 458 euroa kuukaudessa.<\/p>\n
Eroa selitt\u00e4v\u00e4t palkkaerojen lis\u00e4ksi ty\u00f6urien pituus sek\u00e4 osa-aikaty\u00f6t. Perhevapaat p\u00e4tkiv\u00e4t naisten ty\u00f6uraa ja naiset tekev\u00e4t enemm\u00e4n osa-aikaty\u00f6t\u00e4. My\u00f6s pienituloisuus on el\u00e4kel\u00e4isten keskuudessa yleisemp\u00e4\u00e4 naisilla kuin miehill\u00e4. Noin 62 % naisista sai vuonna 2025 el\u00e4kett\u00e4 alle 2 000 euroa kuukaudessa, kun miehill\u00e4 vastaava luku oli 46 %. I\u00e4kk\u00e4iden naisten k\u00f6yhyysriski on joissakin tilastoissa arvioitu olevan jopa kaksinkertainen miehiin verrattuna.<\/p>\n
Ep\u00e4tasa-arvo n\u00e4kyy my\u00f6s elinkeinoel\u00e4m\u00e4n ja p\u00f6rssiyhti\u00f6iden johdossa. N\u00e4iss\u00e4 teht\u00e4viss\u00e4 on edelleen v\u00e4hemm\u00e4n naisia ja t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa taloudellisen vallan keskittymist\u00e4 miehille.<\/p>\n
My\u00f6s naisiin kohdistuva v\u00e4kivalta on edelleen vakava ongelma. Tilastollisesti Suomi on Euroopan vaarallisin maa naisille l\u00e4hisuhdev\u00e4kivallan osalta. Nykyisess\u00e4 hallitusohjelmassa mainitaan naisiin kohdistuvan v\u00e4kivallan torjunta, mutta esimerkiksi j\u00e4rjest\u00f6ihin kohdistuvat leikkaukset vaikeuttavat t\u00e4t\u00e4 ty\u00f6t\u00e4. My\u00f6s sosiaaliturvan leikkaukset heikent\u00e4v\u00e4t naisten asemaa kokonaisvaltaisesti. Sosiaaliturvan leikkaukset, kuten asumistuen heikennykset ja ty\u00f6tt\u00f6myysturvan lapsikorotusten poisto, osuvat kaikkein kovimmin yksinhuoltajatalouksiin. Valtaosa yksinhuoltajista on naisia.<\/p>\n
Vaaleihin on aikaa vuosi. Seuraavan eduskunnan on muutettava suuntaa monessa asiassa. Yksi keskeinen tavoite meill\u00e4 sosialidemokraateilla tulee olla tasa-arvoty\u00f6n palauttaminen kunniaan. Naisj\u00e4rjest\u00f6jen Keskusliiton pitk\u00e4aikainen unelma on saada 100 naista eduskuntaan. Viime vaaleissa valittiin 92 naista. Toivottavasti seuraavien vaalien j\u00e4lkeen eduskunnassakin toteutuu tasa-arvo.<\/p>\n
Haaveilen ajasta, jolloin tasa-arvosta ei tarvitsisi en\u00e4\u00e4 puhua, koska se olisi itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4\u00e4. N\u00e4in ei viel\u00e4 ole ja t\u00e4m\u00e4n hallituksen toimet osoittavat, ett\u00e4 jopa saavutetusta tasa-arvosta voidaan l\u00e4hte\u00e4 taantumaan. Ty\u00f6t\u00e4 siis riitt\u00e4\u00e4 ja ep\u00e4kohdista on puhuttava aina uudelleen ja uudelleen.<\/p>\n
Merja M\u00e4kisalo-Ropponen
\nPohjois-Karjalan hyvinvointialueen valtuuston puheenjohtaja
\nSh, TtT<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Mit\u00e4 tasa-arvolle tapahtuu? T\u00e4m\u00e4n hallituskauden aikana sukupuolten tasa-arvon toteutumisessa on tapahtunut monia heikennyksi\u00e4. Hyvinvointivaltio sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n on tasa-arvon takaaja ja monet nykyisen hallituksen p\u00e4\u00e4t\u00f6kset ovat heikent\u00e4neet hyvinvointivaltion perustaa. Hyvinvointivaltio perustuu miesten ja naisten yhdenvertaiseen ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yntiin ja siksi esimerkiksi p\u00e4iv\u00e4hoidon ja varhaiskasvatuksen sek\u00e4 vammaisten ja ik\u00e4ihmisten palveluiden laatu ja saatavuus ovat t\u00e4rkeit\u00e4. Puhe hoitovastuun siirt\u00e4misest\u00e4 perheille, tarkoittaisi<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"class_list":["post-3931","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kolumnit"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3931","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=3931"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3931\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3932,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3931\/revisions\/3932"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=3931"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=3931"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=3931"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}