Kirjoitin Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen blogin siit\u00e4, miten ty\u00f6tt\u00f6myydest\u00e4 ja ty\u00f6tt\u00f6mist\u00e4 puhutaan.<\/p>\n
T\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa pohdin, miten yhteiskunnassamme puhutaan pitk\u00e4aikaisty\u00f6tt\u00f6mist\u00e4 ja miten heihin suhtaudutaan. Onko ty\u00f6tt\u00f6mist\u00e4 puhuminen ihmisarvoa kunnioittavaa ja sivistynytt\u00e4? Ent\u00e4 kokevatko pitk\u00e4\u00e4n ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 olleet ty\u00f6ss\u00e4 olevien kanssa yhdenvertaista osallisuutta yhteiskuntaan? Pidet\u00e4\u00e4nk\u00f6 ty\u00f6tt\u00f6mi\u00e4 Suomessa merkityksellisin\u00e4 kansalaisina, jotka tulevat kuulluksi ja hyv\u00e4ksytyksi omana itsen\u00e4\u00e4n? Onko vailla ty\u00f6t\u00e4 olevilla muiden kanssa yht\u00e4l\u00e4inen mahdollisuus vaikuttaa yhteis\u00f6n ja yhteiskunnan asioihin ja omaan el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4?<\/p>\n
Blogin toisessa osassa tulen k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n sit\u00e4, miten media \u2013 ja erityisesti iltap\u00e4iv\u00e4lehdet \u2013 kirjoittavat ty\u00f6tt\u00f6myydest\u00e4 ja pitk\u00e4\u00e4n ty\u00f6tt\u00f6min\u00e4 olleiden henkil\u00f6iden tilanteesta.<\/p>\n
Miksi ty\u00f6t\u00f6n on ty\u00f6t\u00f6n?<\/p>\n
Yhteiskuntatieteilij\u00e4, professori Juho Saari on todennut, ett\u00e4 mit\u00e4 kauempaa ty\u00f6t\u00f6nt\u00e4 katsoo, sen laiskemmalta h\u00e4n n\u00e4ytt\u00e4\u00e4. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 mit\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n tied\u00e4t ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4st\u00e4, h\u00e4nen tarinastaan ja tilanteestaan, sit\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n ymm\u00e4rr\u00e4t h\u00e4nen ty\u00f6tt\u00f6myytt\u00e4\u00e4n ja sen syit\u00e4. Ty\u00f6tt\u00f6myydest\u00e4 on helppo syytt\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00f6nt\u00e4 itse\u00e4\u00e4n. Ty\u00f6t\u00f6n ei ole saanut ty\u00f6t\u00e4, koska ei halua ty\u00f6t\u00e4. Jos Juho Saaren ajatukseen on uskominen, niin mielest\u00e4ni ty\u00f6tt\u00f6mi\u00e4 pit\u00e4isi t\u00e4ss\u00e4 ajassa katsoa todella l\u00e4helt\u00e4. Erityisesti poliittisten p\u00e4\u00e4tt\u00e4jien kannattaisi katsoa pitk\u00e4aikaisty\u00f6tt\u00f6mien tilannetta nyt oikein suurennuslasilla.<\/p>\n
Toki jokaisen vailla ty\u00f6t\u00e4 j\u00e4\u00e4neen tarina on erilainen, mutta isossa kuvassa kysymys ei ole laiskuudesta vaan siit\u00e4, ettei avoimilla ty\u00f6markkinoilla ole t\u00f6it\u00e4 tarjolla. Yht\u00e4 ty\u00f6paikkaa kohti voi olla satoja ty\u00f6nhakijoita. Yksi ty\u00f6t\u00f6n saattaa hakea kuukaudessa kymment\u00e4 eri ty\u00f6paikkaa. Harva ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4ksi j\u00e4\u00e4nyt haluaa olla ty\u00f6t\u00f6n.<\/p>\n
J\u00e4rjest\u00f6t pystyisiv\u00e4t tarjoamaan mielek\u00e4st\u00e4 ty\u00f6t\u00e4, joka voi toimia siltana my\u00f6s avoimille ty\u00f6markkinoille. Hallitus on kuitenkin heikent\u00e4nyt j\u00e4rjest\u00f6jen ty\u00f6llist\u00e4mismahdollisuuksia. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 ja merkityksellist\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 ja tekemist\u00e4 yhteiskunnasta kyll\u00e4 l\u00f6ytyisi kaikille, mutta ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 markkinaehtoisuuden kriteereill\u00e4.<\/p>\n
Kansanedustajana toimiessani sain olla mukana monessa Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistyksen ty\u00f6llisyyshankkeessa. Yhten\u00e4 toimintamuotona sosiaaliturvayhdistyksell\u00e4 oli vailla ty\u00f6t\u00e4 olevien kansalaisraati. Vein t\u00e4m\u00e4n raadin terveisi\u00e4 my\u00f6s eduskuntaan. Raatilaiset kertoivat omista kokemuksistaan muun muassa seuraavasti:
\nYhteiskuntamme, niin demokraattisesti kuin se toimiikin, ihannoi kilpailua. Syntym\u00e4st\u00e4 l\u00e4htien meid\u00e4t pisteytet\u00e4\u00e4n. K\u00e4rjistetysti ilmaisten: jos et yll\u00e4 tietylle tasolle, olet luuseri. Toisin sanoen ihmisarvosi on miinusmerkkinen. Minun otsaani on ly\u00f6ty leima \u2019pitk\u00e4aikaisty\u00f6t\u00f6n\u2019, ja se tarkoittaa pitk\u00e4\u00e4 miinusmerkki\u00e4.<\/p>\n
Tuntuu pahalta, kun tied\u00e4n, ett\u00e4 minusta ajatellaan, etten halua tehd\u00e4 t\u00f6it\u00e4. Olen ollut kaksi vuotta ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4n\u00e4, olen hakenut aktiivisesti t\u00f6it\u00e4 ja osallistunut paneelikeskusteluihin, seminaareihin ja keskusteluihin ollakseni aktiivinen ja ajan hermolla, mutta t\u00e4m\u00e4n alan t\u00f6it\u00e4 ei ole saatavilla.<\/p>\n
Ty\u00f6tt\u00f6myys on useiden tekij\u00f6iden summa. Esimerkiksi masennuksen takaa l\u00f6ytyy milloin uupumusta, milloin el\u00e4m\u00e4n tarkoituksettomuutta. Masentuneena ei jaksa. Ryhdist\u00e4ydy -kehotus ei miss\u00e4\u00e4n tapauksessa ole oikea ratkaisu. Hallitus k\u00e4skee meit\u00e4 ryhdist\u00e4ytym\u00e4\u00e4n ja menem\u00e4\u00e4n t\u00f6ihin, mutta ei anneta mit\u00e4\u00e4n ratkaisua siihen perusongelmaan eli ty\u00f6paikan puuttumiseen.<\/p>\n
Sanojen merkitys<\/p>\n
Se, miten yksil\u00f6n\u00e4 ja yhteiskunnassa ajattelemme ja puhumme ty\u00f6tt\u00f6myydest\u00e4 ja ty\u00f6tt\u00f6mist\u00e4, vaikuttaa siihen, millaisia mielikuvia luomme ja miten niiden perusteella toimimme. Ajatukset, puhe ja mielikuvat vaikuttavat my\u00f6s siihen, millaisia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 yhteiskunnassa tehd\u00e4\u00e4n. Esimerkiksi ty\u00f6tt\u00f6myyden yhdist\u00e4minen negatiiviseksi koettuihin ominaisuuksiin ruokkii mielikuvia ty\u00f6tt\u00f6mist\u00e4 laiskoina, saamattomina tai sosiaalipummeina. Sen sijaan puhe ty\u00f6tt\u00f6myyden oikeista syist\u00e4, eli esimerkiksi joukkoirtisanomisista sek\u00e4 yritysten investointihaluttomuudesta lis\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 vaille ty\u00f6t\u00e4 j\u00e4\u00e4neiden moninaisiin tilanteisiin.<\/p>\n
Niin sanottu sosiaalinen konstruktionismi tarkoittaa tieteenfilosofista suuntausta, jossa tiedon, todellisuuden ja sen rakenteiden ja ilmi\u00f6iden n\u00e4hd\u00e4\u00e4n muodostuvan sosiaalisessa ja kielellisess\u00e4 vuorovaikutuksessa. Toisin sanoen sosiaalinen kanssak\u00e4yminen, kuten puhe, vaikuttaa ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4n maailmaan, mutta toisaalta my\u00f6s ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4 maailma vaikuttaa puheeseen. Yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 siis luomme puhetavoillamme yhteist\u00e4 k\u00e4sityst\u00e4 todellisuudesta, mutta toisaalta keskustelut, joita kuulemme, vaikuttavat omaan ajatteluumme ja ymm\u00e4rrykseemme maailmasta, ymp\u00e4r\u00f6ivist\u00e4 tapahtumista ja ilmi\u00f6ist\u00e4.<\/p>\n
Se, miten ilmaisemme jonkin asian, kertoo my\u00f6s siit\u00e4, mink\u00e4 arvon sille annamme. Siksi ei ole yhdentekev\u00e4\u00e4, mit\u00e4 sanoja ty\u00f6tt\u00f6mist\u00e4 k\u00e4yt\u00e4mme. Usein sanoihin heijastuu yhteiskunnan haitallisia ja negatiivisia asenteita. On my\u00f6s mahdollista, ett\u00e4 vahingossa tai tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4mme k\u00e4yt\u00e4mme sanoja ja ilmaisuja, jotka aiheuttavat kuulijoissa negatiivisia tunnereaktioita.<\/p>\n
Sanoilla on voima muokata ajattelua, asenteita ja yhteiskunnallista keskustelua sek\u00e4 positiiviseen ett\u00e4 negatiiviseen suuntaan. My\u00f6nteinen ja arvostava puhe parantaa ilmapiiri\u00e4 ja innostaa rakentavalle keskustelulle, kun taas ep\u00e4kunnioittavat ja asenteelliset sanat aiheuttavat herk\u00e4sti negatiivista vastakkaisasettelua tai keskustelun tyrehtymist\u00e4. Sivistynyt keskustelu ja toisen ihmisen aito kohtaaminen voi synty\u00e4 vain silloin, jos yksil\u00f6t tiedostavat, miten heid\u00e4n puheensa vaikuttaa toisiin ihmisiin. Vaikeista teemoista voi keskustella ja eri mielt\u00e4 olla my\u00f6s sivistyneesti ja toisia ihmisi\u00e4 kunnioittaen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Kirjoitin Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen blogin siit\u00e4, miten ty\u00f6tt\u00f6myydest\u00e4 ja ty\u00f6tt\u00f6mist\u00e4 puhutaan. T\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa pohdin, miten yhteiskunnassamme puhutaan pitk\u00e4aikaisty\u00f6tt\u00f6mist\u00e4 ja miten heihin suhtaudutaan. Onko ty\u00f6tt\u00f6mist\u00e4 puhuminen ihmisarvoa kunnioittavaa ja sivistynytt\u00e4? Ent\u00e4 kokevatko pitk\u00e4\u00e4n ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 olleet ty\u00f6ss\u00e4 olevien kanssa yhdenvertaista osallisuutta yhteiskuntaan? Pidet\u00e4\u00e4nk\u00f6 ty\u00f6tt\u00f6mi\u00e4 Suomessa merkityksellisin\u00e4 kansalaisina, jotka tulevat kuulluksi ja hyv\u00e4ksytyksi omana itsen\u00e4\u00e4n? Onko vailla ty\u00f6t\u00e4 olevilla<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"class_list":["post-3884","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kolumnit"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3884","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=3884"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3884\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3885,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3884\/revisions\/3885"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=3884"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=3884"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=3884"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}