{"id":3876,"date":"2026-02-17T08:28:13","date_gmt":"2026-02-17T06:28:13","guid":{"rendered":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/?p=3876"},"modified":"2026-02-17T08:28:13","modified_gmt":"2026-02-17T06:28:13","slug":"kirjoitukseni-demarinaisten-blogissa-16-2-2026","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/?p=3876","title":{"rendered":"Kirjoitukseni Demarinaisten blogissa 16.2.2026"},"content":{"rendered":"<p>Pahoinvoinnin hinta \u2013 talous ja hyvinvointi t\u00f6rm\u00e4yskurssilla?<\/p>\n<p>Olemme varmaan kaikki samaa mielt\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 valtion talous on saatava tasapainoon, mutta en ole varma, onko hallituksen toimet olleet oikeita ja oikeasuhteisia. Perustan v\u00e4itteeni my\u00f6s siihen, mit\u00e4 tutkijat ovat todenneet tapahtuneen yhteiskunnassamme 1990-luvun laman hoidossa. Silloinkin leikattiin haavoittuvassa asemassa olevilta, lapsiperheilt\u00e4, sosiaaliturvasta, terveyspalveluista ja koulutuksesta. Seuraukset on todennettu lukuisissa tutkimuksissa: ylisukupolvista syrj\u00e4ytymist\u00e4, laaja-alaista pahoinvointia sek\u00e4 mielenterveys ja p\u00e4ihdeongelmien lis\u00e4\u00e4ntymist\u00e4. Monissa 1990-luvulla lapsuuttaan el\u00e4neiss\u00e4 laman j\u00e4ljet n\u00e4kyv\u00e4t edelleen.<\/p>\n<p>Nyt haasteet ovat viel\u00e4 suurempia, sill\u00e4 yhteiskunnan polarisoituminen on sis\u00e4inen turvallisuusriski, mutta siit\u00e4 voi tulla uhka my\u00f6s kokonaisturvallisuudelle. Haluaako ihminen, jonka yhteiskunta on heitt\u00e4nyt syrj\u00e4\u00e4n ja vienyt s\u00e4\u00e4llisen el\u00e4m\u00e4n mahdollisuudet, puolustaa tarpeen tullen omaa maataan. Huolestuttava Sitran julkistama tutkimustulos kertoo, ett\u00e4 nuorten tulevaisuudenusko on heikentynyt huomattavasti. Jos nuorilta loppuu tulevaisuuden toivo, kansakunta on pahassa pulassa. Maailmalta tied\u00e4mme, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 voi johtaa populismin kasvuun ja radikalisoitumiseen.<\/p>\n<p>Oikeudenmukaisuus unohtunut \u2013 tulokset eiv\u00e4t vakuuta<\/p>\n<p>Mielest\u00e4ni hallitus on tehnyt vakavia virheit\u00e4 muun muassa siin\u00e4, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6sten seurauksena lapsiperhek\u00f6yhyys on lis\u00e4\u00e4ntynyt l\u00e4hes 30 000:lla eli Suomessa on noin 150 000 k\u00f6yhyydess\u00e4 el\u00e4v\u00e4\u00e4 lasta, mik\u00e4 on l\u00e4hes 14 prosenttia kaikista lapsista. Tutkimusten mukaan k\u00f6yhyydess\u00e4 el\u00e4minen heikent\u00e4\u00e4 lasten terveytt\u00e4, koulumenestyst\u00e4 ja sosiaalisia suhteita aiheuttaen stressi\u00e4, ulkopuolisuutta ja syrj\u00e4ytymisriski\u00e4. Kaikilla n\u00e4ill\u00e4 asioilla voi olla kielteisi\u00e4 seurauksia pitk\u00e4lle aikuisuuteen asti. Vuoden 2025 isovanhemmaksi valittu taloustieteilij\u00e4 Sixten Korkman on ansiokkaasti puolustanut lapsen oikeuksia my\u00f6s talouspoliittisena tulevaisuustekona.<\/p>\n<p>Hallituksen vastaus sosiaaliturvan leikkauksiin on se, ett\u00e4 ty\u00f6llisyytt\u00e4 lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 k\u00f6yhyys v\u00e4henee. Kyll\u00e4 n\u00e4in on, mutta n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4kin asiassa hallitus on toistaiseksi ep\u00e4onnistunut \u2013 etenkin kun se lupasi Suomeen 100 000 uutta ty\u00f6paikkaa. Joulukuun 2025 lopussa ty\u00f6tt\u00f6mi\u00e4 ty\u00f6nhakijoita oli 350 000, mik\u00e4 on yli 30 000 enemm\u00e4n kuin vuotta aikaisemmin. Erityisesti nuorten ty\u00f6llisyystilanne on heikentynyt. V\u00e4hint\u00e4\u00e4n vuoden ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 olleita oli jo yli 137 000.<\/p>\n<p>Vaikka suhdanteet paranisivat pian \u2013 ja sit\u00e4 toivomme kaikki \u2013 pitk\u00e4\u00e4n ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 olleiden ty\u00f6llistymismahdollisuudet uhkaavat pysy\u00e4 heikkoina, sill\u00e4 hallitus leikkasi 100 miljoonaa euroa ammattikoulutuksesta niin, ett\u00e4 leikkaus kohdistui nimenomaan aikuisopiskelijoihin. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n muuttuessa tulisi erityisesti panostaa jatkuvaan oppimiseen ja huolehtia ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n ulkopuolella olevien osaamisp\u00e4\u00e4omasta.<\/p>\n<p>My\u00f6s j\u00e4rjest\u00f6ihin kohdistuneet leikkaukset heikent\u00e4v\u00e4t pitk\u00e4\u00e4n ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 olleiden ty\u00f6llistymist\u00e4. J\u00e4rjest\u00f6ty\u00f6llist\u00e4minen eli ns. v\u00e4lity\u00f6markkinat ovat mahdollistaneet ty\u00f6n tekemisen niillekin henkil\u00f6ille, jotka eiv\u00e4t syyst\u00e4 tai toisesta avoimilla ty\u00f6markkinoilla p\u00e4rj\u00e4\u00e4. Ne ovat olleet monelle pitk\u00e4\u00e4n ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n ulkopuolella olleelle my\u00f6s v\u00e4yl\u00e4 avoimille ty\u00f6markkinoille. V\u00e4lity\u00f6markkinoilla on tehty ty\u00f6t\u00e4, jota mik\u00e4\u00e4n muu taho ei yhteiskunnassa tee; siell\u00e4 on autettu esimerkiksi ik\u00e4ihmisi\u00e4 ja lapsiperheit\u00e4.<\/p>\n<p>My\u00f6s urheiluseurat ovat vaikeuksissa ja niiden tekem\u00e4 lapsi- ja nuorisoty\u00f6 uhkaa muuttua yh\u00e4 enemm\u00e4n maksulliseksi ja se karsii pienituloisten perheiden lasten harrastusmahdollisuuksia.<\/p>\n<p>Ty\u00f6llistymisen ja ty\u00f6kyvyn s\u00e4ilymisen kannalta eritt\u00e4in huono p\u00e4\u00e4t\u00f6s hallitukselta oli ns. ty\u00f6tt\u00f6myysturvan suojaosan poistaminen. Aiemmin ty\u00f6tt\u00f6myysturvan saaja sai ansaita 300 euroa kuukaudessa menett\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ty\u00f6tt\u00f6myysturvaa. Nyt ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4n ei kannata tehd\u00e4 pieni\u00e4k\u00e4\u00e4n tilap\u00e4ist\u00f6it\u00e4, koska jokainen euro v\u00e4hent\u00e4\u00e4 ty\u00f6tt\u00f6myysturvaa.<\/p>\n<p>Mit\u00e4 tulisi tehd\u00e4 toisin ja mik\u00e4 on vaihtoehto?<\/p>\n<p>Olen varma, ett\u00e4 olisipa nyt hallituksessa ket\u00e4 tahansa, niin kipeit\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 joka tapauksessa teht\u00e4isiin, mutta t\u00e4m\u00e4 hallitus ei ole lainkaan laskenut vaihtoehtoiskustannuksia eik\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6kset ole perustuneet parhaaseen mahdolliseen tietoon.<\/p>\n<p>Ratkaisut olisivat olleet toisenlaisia, jos hallitus olisi edellisen Tulevaisuusvaliokunnan suositusten mukaan ottanut perinteisen talousajattelun rinnalle hyvinvointitalouden periaatteita.<\/p>\n<p>Hyvinvointitaloudessa on tavoitteena pit\u00e4\u00e4 kaikki kansalaiset osallisena ja varmistaa yhdenvertaiset mahdollisuudet kaikille. Kun julkisia varoja k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n parantamaan ihmisten hyvinvointia, ihmiset sairastavat v\u00e4hemm\u00e4n, tekev\u00e4t t\u00f6it\u00e4 ja maksavat veroja. Kun ihminen on terve ja voi hyvin, h\u00e4n tarvitsee v\u00e4hemm\u00e4n my\u00f6s sosiaali- ja terveyspalveluja. T\u00e4m\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4 huomioida erityisesti nyt kun kansakunta ik\u00e4\u00e4ntyy. Ymm\u00e4rr\u00e4n hyvin, ett\u00e4 ty\u00f6tt\u00f6myyslukujen taustalla ovat osittain my\u00f6s kansainv\u00e4liset suhdanteet ja maailman markkinoiden h\u00e4iri\u00f6tilanteet, mutta t\u00e4ss\u00e4 hetkess\u00e4 olisi t\u00e4rke\u00e4 huolehtia my\u00f6s ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 olevien terveydest\u00e4, hyvinvoinnista ja osaamisesta, jotta he suhdanteiden parantuessa p\u00e4\u00e4sev\u00e4t nopeasti takaisin ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Erityinen huoli minulla on esimerkiksi hyvinvointialueiden tulevaisuudesta. Monilla hyvinvointialueilla on s\u00e4\u00e4st\u00f6jen takia sanottu irti henkil\u00f6kuntaa, mutta aivan varmaa on, ett\u00e4 nuorten ik\u00e4luokkien pienentyess\u00e4, sosiaali- ja terveysalalla on tulevaisuudessa ty\u00f6voimapula. Hyvinvointialueiden rahoituksen puutteet ovat johtaneet my\u00f6s kansalaisten kannalta kohtuuttomiin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin.<\/p>\n<p>Viime kaudella sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus hyv\u00e4ksyttiin eduskunnassa tiedostaen, ett\u00e4 siihen j\u00e4i korjaustarpeita. Ajatuksena oli, ett\u00e4 kokemusten perusteella tehd\u00e4\u00e4n tarvittavat lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6muutokset. T\u00e4h\u00e4n saakka hallitus on kielt\u00e4ytynyt tekem\u00e4st\u00e4 rahoituslakiin muutoksia, eik\u00e4 ole suostunut tekem\u00e4\u00e4n opposition kanssa yhteisty\u00f6t\u00e4, vaan on syytt\u00e4nyt edellist\u00e4 hallitusta hyvinvointialueiden rahoituksen puutteista. Toivottavasti nyt p\u00e4\u00e4ministeri Orpo on aidosti muuttanut mielipidett\u00e4\u00e4n ja k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4 yhteisty\u00f6n kaikkien puolueiden kanssa.<\/p>\n<p>Rahoituslaki ei ole ainoa talousongelmia hyvinvointialueille aiheuttava asia. Hallitus on my\u00f6s leikannut ja ensi vuoden talousarviossa ehdottaa leikattavaksi noin 640 miljoonaa euroa hyvinvointialueilta. Leikkauksia on tehty tai ehdotetaan teht\u00e4v\u00e4ksi muun muassa kuntouttavaan ty\u00f6toimintaan, nuorten terveystarkastuksiin, kotihoitoon ja hoitajamitoituksiin. Lastensuojelusta on leikattu 12 miljoonaa euroa ja hoitotakuusta l\u00e4hes 150 miljoonaa euroa. Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin totesi tammikuussa 2026, ett\u00e4 vanhusten hoivakodeissa ilmenneet vakavat puutteet hoidon laadussa ovat ilmenneet henkil\u00f6st\u00f6mitoituksen heikent\u00e4misen j\u00e4lkeen.<\/p>\n<p>Nyt on suuri riski, ett\u00e4 hallituksen s\u00e4\u00e4st\u00f6p\u00e4\u00e4t\u00f6kset lapsiperheisiin, terveyspalveluihin, sosiaaliturvaan, koulutukseen ja ty\u00f6tt\u00f6mien toimeentuloon aiheuttavat valtavan suuria kustannuksia tulevaisuudessa ja hidastavat suotuisaa talouskehityst\u00e4 \u2013 inhimillisist\u00e4 k\u00e4rsimystarinoista puhumattakaan. Emme ole oppineet menneisyydest\u00e4 emmek\u00e4 hy\u00f6dynn\u00e4 olemassa olevaa tutkimustietoa.<\/p>\n<p>Esimerkiksi Kansainv\u00e4linen valuuttarahasto, Maailmanpankki ja Talousj\u00e4rjest\u00f6 OECD ovat p\u00e4\u00e4tyneet johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kseen, ett\u00e4 ilman ihmisten terveydest\u00e4 ja hyvinvoinnista huolehtimista talouskaan ei voi hyvin. Sairauksien ehk\u00e4isy, ty\u00f6kyvyn yll\u00e4pito, sukupuolten tasa-arvo ja jatkuvasta oppimisesta huolehtiminen ovat esimerkkej\u00e4 teoista, jotka selke\u00e4sti tukevat taloudellista kasvua. Ts. ihmisten hyvinvointi ja talouskasvu vaikuttavat toisiinsa. Suomi nousi aikanaan maailman vauraimpien maiden joukkoon rohkeilla hyvinvointi-investoinneilla ja juuri ne tukivat my\u00f6s taloudellista kasvua.<\/p>\n<p>Hyvinvoinnin lis\u00e4ksi kokemus \u201csamassa veneess\u00e4 olemisesta\u201d on edellytys yhteiskunnan vakaudelle. Jos ja kun vaikeita p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n, niiss\u00e4 pit\u00e4isi huomioida oikeudenmukaisuus, kohtuus ja reiluus. Nyt esimerkiksi veronkevennykset ovat lis\u00e4nneet hyv\u00e4tuloisten tuloja paljon, kun samaan aikaan pienituloisten kohdalla esimerkiksi palvelujen hintojen korotukset ovat sy\u00f6neet mahdolliset kevennykset kokonaan. Monet ihmiset ovat joutuneet kohtuuttomaan tilanteeseen, eik\u00e4 toimeentulo riit\u00e4 en\u00e4\u00e4 s\u00e4\u00e4lliseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>THL:n tutkimusten perusteella hallituksen p\u00e4\u00e4t\u00f6kset ovat johtaneet siihen, ett\u00e4 l\u00e4hes 100 000 suomalaista on tippunut pienituloisuus riskirajan alle. Pienituloisuusraja on 60 prosenttia mediaanitulosta. T\u00e4m\u00e4 ei ole reilua eik\u00e4 kohtuullista.<\/p>\n<p>Yhteenvetona totean: Vaikeina aikoina yhteen hiileen puhaltaminen on keino selviyty\u00e4 yhdess\u00e4 eteenp\u00e4in. Nyt tuntuu, ett\u00e4 hallitus puhaltaa savua osan kansalaisista silmille ja huolehtii siit\u00e4, ettei rikkaita palele.<\/p>\n<p>Merja M\u00e4kisalo-Ropponen<\/p>\n<p>Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen valtuuston puheenjohtaja<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Pahoinvoinnin hinta \u2013 talous ja hyvinvointi t\u00f6rm\u00e4yskurssilla? Olemme varmaan kaikki samaa mielt\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 valtion talous on saatava tasapainoon, mutta en ole varma, onko hallituksen toimet olleet oikeita ja oikeasuhteisia. Perustan v\u00e4itteeni my\u00f6s siihen, mit\u00e4 tutkijat ovat todenneet tapahtuneen yhteiskunnassamme 1990-luvun laman hoidossa. Silloinkin leikattiin haavoittuvassa asemassa olevilta, lapsiperheilt\u00e4, sosiaaliturvasta, terveyspalveluista ja koulutuksesta. Seuraukset on<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"class_list":["post-3876","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kolumnit"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3876","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=3876"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3876\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3878,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3876\/revisions\/3878"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=3876"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=3876"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=3876"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}