Vuoden 2026 ensimm\u00e4inen blogi k\u00e4sittelee sit\u00e4, miten sanavalintamme kertovat asenteista.<\/p>\n
Mit\u00e4 sinulle tulee mieleen sanasta\u00a0dementikko<\/em>? Monelle mieleen tulee dementiaa sairastava vanhus, joka on sekava, muistinsa menett\u00e4nyt ja huonokuntoinen. Mutta tiesitk\u00f6, ett\u00e4 dementia itsess\u00e4\u00e4n ei ole sairaus? Se on oireyhtym\u00e4, joka voi synty\u00e4 muistisairauden edetess\u00e4. Ent\u00e4 tiesitk\u00f6, ettei muistisairauksia ole vain ik\u00e4\u00e4ntyneill\u00e4? Noin joka kymmenes muistisairaus diagnosoidaan ennen 65-vuoden ik\u00e4\u00e4.<\/p>\n Muistisairauksiin liittyy monenlaisia ennakkoluuloja sek\u00e4 v\u00e4\u00e4rink\u00e4sityksi\u00e4. Muistisairauksia pidet\u00e4\u00e4n usein my\u00f6s h\u00e4vett\u00e4vin\u00e4 sairauksina, ja muistisairaista k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n ep\u00e4asiallisia ilmaisuja, kuten \u201cdementikko\u201d, \u201csekava\u201d tai \u201ch\u00f6pp\u00e4n\u00e4\u201d. Muistiongelmiin liittyy my\u00f6s vitsailua ja sanontoja kuten \u201dnyt iski dementia\u201d.<\/p>\n Stigmatisointi eli negatiivinen sosiaalinen leimaaminen, ep\u00e4asiallinen kielenk\u00e4ytt\u00f6 ja vitsailu lis\u00e4\u00e4v\u00e4t olemassa olevia ennakkoluuloja, usein huomaamattamme. Milt\u00e4 sinusta itsest\u00e4si tuntuisi, jos jostakin omasta sairaudesta tai oireistasi heitett\u00e4isiin huumoria?<\/p>\n Sairauteen liittyvist\u00e4 kielteisist\u00e4 leimoista on pyritt\u00e4v\u00e4 aktiivisesti eroon<\/p>\n Kaikki sairaudet ovat kesken\u00e4\u00e4n erilaisia ja oireilevat eri ihmisill\u00e4 eri tavoin. Kukaan ei ole sairautensa n\u00e4k\u00f6inen. Ei ole yht\u00e4 ja ainoaa tapaa sairastaa tai oirehtia. Jokainen meist\u00e4 on yksil\u00f6llinen, oman el\u00e4m\u00e4ntarinansa muovaama persoona.<\/p>\n Sivistyneess\u00e4 yhteiskunnassa puhutaan kaikista ihmisist\u00e4 kunnioittavasti ja k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n arvostavia sanoja. Muistiliitto korostaa, ett\u00e4 muistiyst\u00e4v\u00e4llisess\u00e4 Suomessa asenteiden tulee olla kannustavia, eik\u00e4 asioista puhuttaessa ja kirjoitettaessa saa tuoda esiin sairauteen liittyv\u00e4\u00e4 kielteist\u00e4 leimaa. Jokaisella on oikeus ihmisarvoa kunnioittavaan kohteluun.<\/p>\n Kuvat ja sanat stigmatisoivat ja lis\u00e4\u00e4v\u00e4t sosiaalista erist\u00e4ytymist\u00e4<\/p>\n It\u00e4-Suomen yliopistossa tutkijat (Sanna-Maria Nurmi ym. 2025) analysoivat muistisairauteen liittyvien uutisartikkeleiden kuvituskuvia nelj\u00e4st\u00e4 suurimmasta suomalaisesta p\u00e4iv\u00e4lehdest\u00e4 vuosilta 2018\u20132021. Tulokset osoittavat, ett\u00e4 kuvat rakentavat muistisairauksista ja muistisairautta sairastavista henkil\u00f6ist\u00e4 yksipuolisen, pelottavan ja kielteisen mielikuvan.<\/p>\n Kuvissa sairastuneet esitettiin useimmiten hyvin i\u00e4kk\u00e4in\u00e4, hauraina ja muiden avusta riippuvaisina. Tyypillisi\u00e4 visuaalisia elementtej\u00e4 olivat harmaat hiukset, ryppyiset k\u00e4det, yksinolo, surulliset ja poissaolevat ilmeet sek\u00e4 passiivinen olemus. Kuvissa k\u00e4ytettiin my\u00f6s tunteita her\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 visuaalisia vertauskuvia. Muistisairauksia kuvattiin muun muassa p\u00e4\u00e4n muotoisina palapelein\u00e4, joista puuttui paloja, sek\u00e4 puina, joista syksyn lehdet lensiv\u00e4t pois tuulen mukana. Nuoria, ty\u00f6ik\u00e4isen\u00e4 sairastuneita ei kuvissa n\u00e4kynyt.<\/p>\n Kuvat vaikuttavat ihmisten k\u00e4sityksiin jopa teksti\u00e4kin voimakkaammin. Kuvat, joissa muistisairautta sairastavat henkil\u00f6t esitet\u00e4\u00e4n vain riippuvuuden, menetyksen, yksinolon ja passiivisuuden kautta, voivat ruokkia syrjivi\u00e4 asenteita, pelkoa ja h\u00e4pe\u00e4\u00e4 sek\u00e4 lis\u00e4t\u00e4 sairauteen liittyv\u00e4\u00e4 stigmaa.<\/p>\n Stigma sulkee ihmisen ulkopuolelle<\/p>\n Eini Hypp\u00f6sen pro gradu \u2011tutkielmassa (2025) haastatellut ty\u00f6ik\u00e4isen\u00e4 muistisairauteen sairastuneet henkil\u00f6t kertoivat usein kohtaavansa ennakkoluuloja, yhteis\u00f6st\u00e4 poissulkemista, hyljeksint\u00e4\u00e4 tai syrj\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4 ryhm\u00e4n toiminnasta. Sairauteen liittyv\u00e4 stigma loi ulkopuolisuuden tunnetta.<\/p>\n Ulkopuolisuus n\u00e4kyy fyysisen\u00e4 et\u00e4isyyten\u00e4 tai henkisen\u00e4 vet\u00e4ytymisen\u00e4. Diagnoosin koettiin olevan este vuorovaikutukselle. Ihminen j\u00e4\u00e4 diagnoosin alle tai taakse. Tututkaan ihmiset eiv\u00e4t aina tied\u00e4, miten pit\u00e4isi suhtautua, kun ihminen muuttuu l\u00e4\u00e4ketieteelliseksi kohteeksi.<\/p>\n Tilannetta pahentavat my\u00f6s iltap\u00e4iv\u00e4lehtien l\u00f6\u00f6pit, joissa annetaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 terveellisill\u00e4 el\u00e4m\u00e4ntavoilla voi ehk\u00e4ist\u00e4 muistisairauksia. Sairastuneet kokevat ep\u00e4onnistuneensa, ja l\u00f6\u00f6pit koetaan syyllist\u00e4vin\u00e4. Harvoin korostetaan tarpeeksi sit\u00e4, ett\u00e4 terveelliset el\u00e4m\u00e4ntavat voivat vain v\u00e4hent\u00e4\u00e4 riski\u00e4, eiv\u00e4t est\u00e4\u00e4 sairastumista.<\/p>\n Sosiaalisen erist\u00e4ytyneisyyden riski on suuri, ja muistisairautta sairastava voi kadottaa helposti ihmisyyden ja itsens\u00e4. Toisaalta Hypp\u00f6sen tutkimuksessa nousi esiin my\u00f6s sisukkuus taistella stigmaa vastaan. Joskus esimerkiksi ammattilaisen muistutus siit\u00e4, ett\u00e4 elett\u00e4v\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 on paljon sairaudesta huolimatta, on helpottanut ja vapauttanut puhumaan sairaudesta ja jakamaan oikeaa tietoa.<\/p>\n Sanat vaikuttavat my\u00f6s hoitoty\u00f6n arvostukseen<\/p>\n On selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 keskusteluissa ja uutisissa negatiivisesti v\u00e4rittynyt kuva vanhuudesta vaikuttaa my\u00f6s ik\u00e4ihmisten parissa teht\u00e4v\u00e4n hoitoty\u00f6n vetovoimaisuuteen. Aliarvostavat asenteet muistisairaita ja heid\u00e4n kanssaan ty\u00f6skentelevi\u00e4 kohtaan n\u00e4kyv\u00e4t esimerkiksi puheena hoitajista \u201dk\u00e4sipareina\u201d.<\/p>\n K\u00e4siparit eiv\u00e4t hoida eiv\u00e4tk\u00e4 kohtaa ket\u00e4\u00e4n laadukkaasti ja kokonaisvaltaisesti. Kosketuksen lis\u00e4ksi tarvitaan teoreettista tietoa, ammattitaitoa ja eettist\u00e4 osaamista. Paljon apua tarvitsevista ihmisist\u00e4 puhutaan usein hoidettavina ja autettavina, toiminnan kohteina ja passiivisina avun saajina.<\/p>\n Sivistyneess\u00e4 yhteiskunnassa jokaisella on oikeus tulla kunnioitetuksi persoonallisena oman el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 toimijana el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 loppuun saakka. T\u00e4t\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmaa tulisi hoitoty\u00f6ss\u00e4 ja hoitoty\u00f6n koulutuksessa entist\u00e4 enemm\u00e4n korostaa. L\u00e4hiesihenkil\u00f6ill\u00e4 on ratkaiseva rooli siin\u00e4, miten ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4 puhutaan ja mit\u00e4 sanoja k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Vuoden 2026 ensimm\u00e4inen blogi k\u00e4sittelee sit\u00e4, miten sanavalintamme kertovat asenteista. Mit\u00e4 sinulle tulee mieleen sanasta\u00a0dementikko? Monelle mieleen tulee dementiaa sairastava vanhus, joka on sekava, muistinsa menett\u00e4nyt ja huonokuntoinen. Mutta tiesitk\u00f6, ett\u00e4 dementia itsess\u00e4\u00e4n ei ole sairaus? Se on oireyhtym\u00e4, joka voi synty\u00e4 muistisairauden edetess\u00e4. Ent\u00e4 tiesitk\u00f6, ettei muistisairauksia ole vain ik\u00e4\u00e4ntyneill\u00e4? Noin joka kymmenes muistisairaus<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"class_list":["post-3863","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kolumnit"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3863","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=3863"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3863\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3865,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3863\/revisions\/3865"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=3863"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=3863"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=3863"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}