{"id":3820,"date":"2025-10-15T15:05:49","date_gmt":"2025-10-15T12:05:49","guid":{"rendered":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/?p=3820"},"modified":"2025-10-16T09:45:45","modified_gmt":"2025-10-16T06:45:45","slug":"kavin-puhumassa-reijolan-elakkeensaajissa-vanhusten-viikon-teemasta-onni-kasvaa-yhteisossa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/?p=3820","title":{"rendered":"Puheeni Reijolan el\u00e4kkeensaajien tilaisuudessa 15.10. Vanhusten viikon teemasta: Onni kasvaa yhteis\u00f6ss\u00e4"},"content":{"rendered":"<p>\u201dOnni kasvaa yhteis\u00f6ss\u00e4\u201d on t\u00e4m\u00e4n vuoden (2025) valtakunnallisen Vanhustenviikon teema. Teeman avulla halutaan korostaa yhteis\u00f6llisyyden, yhdess\u00e4olon ja jaettujen kokemusten merkityst\u00e4 hyvinvoinnille, erityisesti ik\u00e4\u00e4ntyess\u00e4. Teema muistuttaa, ett\u00e4 onni ja hyv\u00e4n vanhuuden ydin l\u00f6ytyv\u00e4t yhteydest\u00e4 muihin ihmisiin, eiv\u00e4t yksin\u00e4isyydest\u00e4.<\/p>\n<p>Yhteis\u00f6llisyyden vastakohtana voidaan er\u00e4\u00e4ll\u00e4 tavalla pit\u00e4\u00e4 yksin\u00e4isyytt\u00e4. Nyt ajattelin puhua teille juuri t\u00e4st\u00e4 vastakohdasta ja tuoda esille sen, miksi teid\u00e4n yhteis\u00f6llinen toimintanne on niin t\u00e4rke\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>Hyv\u00e4t yst\u00e4v\u00e4t<\/p>\n<p>Useiden tutkimusten mukaan ik\u00e4\u00e4ntyneet kokevat yksin\u00e4isyytt\u00e4 monin eri tavoin. Kokemus voi olla joko kielteinen tai my\u00f6nteinen. Yksin\u00e4isyys voi tuntua erilaisina tunteina, kuten vihana, pelkona ja suruna, mutta my\u00f6s voimaannuttavana kokemuksena. On ihmisi\u00e4, jotka viihtyv\u00e4t yksin, eiv\u00e4tk\u00e4 koe varsinaisesti oloaan yksin\u00e4iseksi. Saa el\u00e4\u00e4 itsens\u00e4 n\u00e4k\u00f6ist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4, pohtia rauhassa asioita ja tuntea itsen\u00e4isyytt\u00e4, ilman ett\u00e4 se on huono olotila.\u202fToisaalta moni ik\u00e4\u00e4ntynyt on oppinut siet\u00e4m\u00e4\u00e4n yksin\u00e4isyyden tunteita ik\u00e4\u00e4n kuin el\u00e4m\u00e4ntilanteeseen kuuluvana asiana.<\/p>\n<p>Tutkimusten mukaan ns. pakotetulla yksin\u00e4isyydell\u00e4 on kuitenkin ik\u00e4\u00e4ntyneiden hyvinvointia heikent\u00e4vi\u00e4 seurauksia. Sen on havaittu olevan kytk\u00f6ksiss\u00e4 ik\u00e4\u00e4ntyneen huonompaan fyysiseen ja psyykkiseen terveydentilaan sek\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyneeseen sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeeseen.<br \/>\nToisaalta yksin\u00e4isyyden ja heikentyneen terveyden- ja toimintakyvyn suhde on kaksisuuntainen, sill\u00e4 yksin\u00e4isyyden aiheuttamien terveydellisten seurausten lis\u00e4ksi on havaittu, ett\u00e4 ik\u00e4\u00e4ntyneen heikentynyt terveydentila ja toimintakyky voivat puolestaan aiheuttaa yksin\u00e4isyytt\u00e4.<\/p>\n<p>Vanhuusi\u00e4ss\u00e4 koettu yksin\u00e4isyys voidaan jakaa emotionaaliseen, fyysiseen ja sosiaaliseen yksin\u00e4isyyteen.<\/p>\n<p>\u2022 Emotionaalinen eli tunnepuoleen liittyv\u00e4 yksin\u00e4isyys\u202fvoi johtua esimerkiksi leskeksi j\u00e4\u00e4misest\u00e4, yksin asumisesta, huonoksi koetusta terveydest\u00e4 tai alentuneesta toimintakyvyst\u00e4.<br \/>\n\u2022 Fyysinen yksin\u00e4isyys\u202fliittyy kokemukseen kosketuksen, seksuaalisuuden tai l\u00e4heisyyden puutteesta.<br \/>\n\u2022 Sosiaalinen yksin\u00e4isyys\u202filmenee puuttuvina vuorovaikutussuhteina ja v\u00e4h\u00e4isin\u00e4 yst\u00e4vyyssuhteina.<br \/>\nYksin\u00e4isyys on aina ihmisen omakohtainen kokemus ja tunne. Ihminen on yksin\u00e4inen, jos h\u00e4nell\u00e4 on v\u00e4hemm\u00e4n l\u00e4heisi\u00e4 ihmissuhteita kuin h\u00e4n itse haluaisi. Kyse on siis todellisuuden ja toiveen v\u00e4lisest\u00e4 ristiriidasta.<\/p>\n<p>Yksin\u00e4isyytt\u00e4 ihminen voi kokea my\u00f6s avioliitossa, perheess\u00e4 tai yhteis\u00f6llisess\u00e4 asumisessa, jos esimerkiksi merkitykselliset ihmissuhteet puuttuvat tai my\u00f6nteist\u00e4 tunneyhteytt\u00e4 toisiin ei ole.<br \/>\nJokaisella on joskus ajoittaista yksin\u00e4isyytt\u00e4, jos esimerkiksi muuttaa uudelle paikkakunnalle, tulee avioero, tai puoliso kuolee. El\u00e4m\u00e4\u00e4n liittyy yksin\u00e4isyyden kokemuksia ja tunteita. Ongelma siit\u00e4 tulee, kun yksin\u00e4isyys pitkittyy ja ihminen kokee, ettei h\u00e4n voi tehd\u00e4 sille mit\u00e4\u00e4n ja se aiheuttaa jatkuvaa pahaa oloa.<\/p>\n<p>Siiri-Liisi Kraav (2022) on tutkinut mit\u00e4 pitkittyneest\u00e4 yksin\u00e4isyydest\u00e4 voi seurata eli mit\u00e4 yksin\u00e4isyys elimist\u00f6lle tekee ja miksi sanotaan, ett\u00e4 yksin\u00e4isyys voi sairastuttaa \u2013 jopa tapaa? Tutkimus ei tarjoa yksinkertaisia syit\u00e4 ja suoria seurauksia, vaan pikemminkin tutkimuksessa on todettu, ett\u00e4 asiat kietoutuvat tosiinsa. Siit\u00e4 huolimatta voidaan l\u00f6yt\u00e4\u00e4 seitsem\u00e4n erilaista johtolankaa sille, miksi yksin\u00e4isyys voi olla terveydelle vaarallista.<\/p>\n<p>1. Yksin\u00e4isyys voi johtaa matala-asteiseen tulehdukseen elimist\u00f6ss\u00e4.<br \/>\n&#8211; Mets\u00e4st\u00e4j\u00e4-ker\u00e4ilij\u00e4n\u00e4 ihminen p\u00e4rj\u00e4si luonnon armoilla vain yhteis\u00f6n suojissa. Jos h\u00e4n j\u00e4i yksin ja eksyi kauas kyl\u00e4st\u00e4\u00e4n, h\u00e4n ei pystynyt suojautumaan vaikkapa villiel\u00e4imien hy\u00f6kk\u00e4yksilt\u00e4. Siksi elimist\u00f6 reagoi yksin\u00e4isyyteen uhkatilanteena, jolta t\u00e4ytyy varautua puolustautumaan. K\u00e4ynniss\u00e4 on niin sanottu pakene tai taistele -reaktio.<\/p>\n<p>2. Syd\u00e4n ja verisuonisairaudet<br \/>\n&#8211; Liittyy edell\u00e4 mainittuun tulehdustilaan<br \/>\n&#8211; Tutkimuksissa on l\u00f6ytynyt useita sairauksia, joiden kehittymist\u00e4 matala- asteinen tulehdustila edist\u00e4\u00e4: niit\u00e4 ovat muun muassa verenkiertoelinten sairaudet, sy\u00f6p\u00e4sairaudet sek\u00e4 aineenvaihdunnan h\u00e4iri\u00f6t, jotka altistavat aikuistyypin diabetekselle.<br \/>\n&#8211; Toisaalta usein yksin\u00e4iset liikkuvat v\u00e4hemm\u00e4n ja sy\u00f6v\u00e4t ep\u00e4terveellisemmin.<\/p>\n<p>3. Sy\u00f6p\u00e4sairaudet<br \/>\n&#8211; Yksin\u00e4isyys on yhteydess\u00e4 sy\u00f6p\u00e4\u00e4n sairastuvuuteen. Yhteysmekanismiksi on ep\u00e4ilty yksin\u00e4isyyden aiheuttamaa kroonista stressi\u00e4. Stressi aktivoi autonomisen hermoston ja vaikuttaa moneen prosessiin, jotka ovat yhteydess\u00e4 kasvainten kehittymiseen.<\/p>\n<p>4. Masennus<br \/>\n&#8211; Yksin\u00e4isill\u00e4 on tavanomaista enemm\u00e4n ahdistuneisuutta ja masennusoireita sek\u00e4 my\u00f6s varsinaista depressiota ja siihen yhten\u00e4 selityksen\u00e4 voi olla se, ett\u00e4 yksin\u00e4isyys ohjaa ihmisen huomion negatiivisiin kokemuksiin ja muistoihin. Se my\u00f6s saa negatiiviset tunteet kest\u00e4m\u00e4\u00e4n pidemp\u00e4\u00e4n kuin positiiviset.<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4kin yhteys on tutkitusti kaksisuuntainen: yksin\u00e4isyys voi olla masennuksen syy tai masennuksen oire. Todenn\u00e4k\u00f6isimmin se on molempia. Yksin\u00e4isyys aiheuttaa masennusta, ja masentuneet ihmiset vet\u00e4ytyv\u00e4t sosiaalisista kontakteista. T\u00e4st\u00e4 voi synty\u00e4 alati syvenev\u00e4 kierre.<\/p>\n<p>5. Unih\u00e4iri\u00f6t<br \/>\nUnen laadulla on yhteys my\u00f6s syd\u00e4nsairauksiin. Masennus ja unih\u00e4iri\u00f6t kulkevat niin ik\u00e4\u00e4n k\u00e4si k\u00e4dess\u00e4. Unih\u00e4iri\u00f6t heikent\u00e4v\u00e4t my\u00f6s aivoterveytt\u00e4<\/p>\n<p>6. Muistisairaudet<br \/>\nYksin\u00e4isyys on riskitekij\u00e4 muistisairauksille. Sen yhteys muistisairausriskiin on tilastollisesti suunnilleen yht\u00e4 vahva kuin muillakin tunnetuilla riskitekij\u00f6ill\u00e4, kuten esimerkiksi liikunnan puutteella.<\/p>\n<p>Vaikka yhteys on osoitettu useissa tutkimuksissa, syyt\u00e4 ja seurausta on j\u00e4lleen vaikea osoittaa. Kumpi tulee ensin: altistaako yksin\u00e4isyys muistisairaudelle vai saako alkava muistisairaus v\u00e4hitellen ihmisen eristym\u00e4\u00e4n omiin oloihinsa? Todenn\u00e4k\u00f6isesti yhteys on t\u00e4ss\u00e4kin kaksisuuntainen: molemmat ruokkivat toisiaan.<\/p>\n<p>7. Ylipaino ja aliravitsemus<br \/>\nYksin\u00e4isyys vaikeuttaa painonhallintaa monella tavalla, alkaen jo aineenvaihdunnasta. Kun ihminen kokee turvattomuuden tai sosiaalisen uhan tunnetta, lis\u00e4munuainen alkaa eritt\u00e4\u00e4 verenkiertoon stressihormoniksi kutsuttua kortisolia. Kohonnut kortisolipitoisuus voi heikent\u00e4\u00e4 glukoosinsietoa sek\u00e4 lis\u00e4t\u00e4 diabetesriski\u00e4 ja painoa.<\/p>\n<p>Toisaalta yksin\u00e4isyys vaikuttaa k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen ja el\u00e4m\u00e4nhallintaan. Yksin\u00e4isyytt\u00e4 kokevat ihmiset eiv\u00e4t tutkimusten perusteella sy\u00f6 terveellisesti eiv\u00e4tk\u00e4 liiku suositusten mukaan. Ylipainon riski nousee, mutta seurauksena voi olla my\u00f6s aliravitsemus. Ep\u00e4terveellisten el\u00e4m\u00e4ntapojen taustalla voi olla my\u00f6s masennus<\/p>\n<p>Hyv\u00e4t kuulijat<\/p>\n<p>Kuten sanoin yksin\u00e4isyyden kokemus on aina yksil\u00f6llist\u00e4 ja yksin\u00e4isyyden tunteet kuuluvat kaikkien meid\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4mme. Kaikki yksin asuvat eiv\u00e4t koe kielteist\u00e4 yksin\u00e4isyytt\u00e4 ja toisaalta ihminen voi kokea olevansa yksin toisten l\u00e4hell\u00e4kin.<\/p>\n<p>Joka tapauksessa ns. pakotettu ja kielteisi\u00e4 tunteita her\u00e4tt\u00e4v\u00e4 yksin\u00e4isyys pitk\u00e4\u00e4n koettuna voi olla terveysriski ja siksi vanhusten viikon teema \u2013 Onni kasvaa yhteis\u00f6ss\u00e4 &#8211; on eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4.<br \/>\nMik\u00e4 sitten tutkimusten mukaan lievitt\u00e4\u00e4 yksin\u00e4isyytt\u00e4? T\u00e4m\u00e4kin on yksil\u00f6llinen asia, mutta jokaisella pit\u00e4isi olla ainakin yksi ihminen, jonka kanssa voi jakaa ajatuksiaan. Me olemme laumael\u00e4imi\u00e4.<\/p>\n<p>Jos puhuminen tuntuu vaikealta, kannattaa kirjoittaa tunteistaan.<br \/>\nVertaistukiryhmiss\u00e4 voi tavata muita, jotka kokevat samankaltaisia tunteita, mik\u00e4 voi helpottaa oloa.<\/p>\n<p>Harrastukset, erilaiset ryhm\u00e4toiminnat, kahvihetket, rupattelut ja joukkoon kuuluminen tarjoavat sosiaalisia kontakteja ja uutta tekemist\u00e4, mik\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 yksin\u00e4isyyden helpottamisessa.<br \/>\nJoskus pit\u00e4\u00e4 \u201dpakottaa\u201d itsens\u00e4 l\u00e4htem\u00e4\u00e4n ja ottaa kaveri mukaan. T\u00e4rke\u00e4 yhteis\u00f6llinen viesti on toisista v\u00e4litt\u00e4minen tai kuten suomessa on opittu sanomaan \u2019kaveria ei j\u00e4tet\u00e4.\u201d<\/p>\n<p>Yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 voidaan my\u00f6s tietoisesti rakentaa. Se vaatii meilt\u00e4 kaikilta tahtoa, aikaa ja syd\u00e4nt\u00e4 \u2013 toisten ihmisten n\u00e4kemist\u00e4 ja erityisyyden arvostamista.<\/p>\n<p>Yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 rakennetaan vahvistamalla luottamusta ja avointa kommunikaatiota sek\u00e4 kannustamalla yhdess\u00e4 tekemiseen ja osallistumiseen. Keinoja ovat muun muassa yhdess\u00e4 toimiminen, muiden kuunteleminen ja arvostaminen, yhteisten tavoitteiden asettaminen sek\u00e4 psykologisesti turvallisen ilmapiirin luominen, jossa uskalletaan jakaa ideoita ja pyyt\u00e4\u00e4 apua. Eli juuri kuten Reijolassa toimitaan! T\u00e4m\u00e4 toiminta on niin arvokasta, ett\u00e4 \u00e4lk\u00e4\u00e4 antako t\u00e4m\u00e4n hiipua, vaikka muutatte toiseen paikkaan.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>\u201dOnni kasvaa yhteis\u00f6ss\u00e4\u201d on t\u00e4m\u00e4n vuoden (2025) valtakunnallisen Vanhustenviikon teema. Teeman avulla halutaan korostaa yhteis\u00f6llisyyden, yhdess\u00e4olon ja jaettujen kokemusten merkityst\u00e4 hyvinvoinnille, erityisesti ik\u00e4\u00e4ntyess\u00e4. Teema muistuttaa, ett\u00e4 onni ja hyv\u00e4n vanhuuden ydin l\u00f6ytyv\u00e4t yhteydest\u00e4 muihin ihmisiin, eiv\u00e4t yksin\u00e4isyydest\u00e4. Yhteis\u00f6llisyyden vastakohtana voidaan er\u00e4\u00e4ll\u00e4 tavalla pit\u00e4\u00e4 yksin\u00e4isyytt\u00e4. Nyt ajattelin puhua teille juuri t\u00e4st\u00e4 vastakohdasta ja tuoda esille sen,<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"class_list":["post-3820","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kolumnit"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3820","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=3820"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3820\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3824,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3820\/revisions\/3824"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=3820"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=3820"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=3820"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}