(julkaistu It\u00e4suomalainen – lehdess\u00e4 9.1.2025)<\/p>\n
Investoinnit voivat olla perinteisess\u00e4 mieless\u00e4 investointeja koneisiin ja laitteisiin, mutta laajemmin ymm\u00e4rrettyn\u00e4 yh\u00e4 suurempaan rooliin nousevat investoinnit terveyteen, hyvinvointiin ja koulutukseen sek\u00e4 inhimilliseen p\u00e4\u00e4omaan. N\u00e4m\u00e4 ovat my\u00f6s niit\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4, joiden avulla voidaan hillit\u00e4 ennakoidusti sosiaali- ja terveysmenojen kasvua.<\/p>\n
Talous ja hyvinvointi kulkevat k\u00e4si k\u00e4dess\u00e4. Ne tukevat toisiaan. Panostukset inhimilliseen p\u00e4\u00e4omaan ovat panostuksia kest\u00e4v\u00e4\u00e4n talouskasvuun. Meill\u00e4 on paljon tutkimusn\u00e4ytt\u00f6\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 panostukset inhimillisyyteen maksavat itsens\u00e4 takaisin moninkertaisesti.<\/p>\n
Sairauksien ehk\u00e4isy, ty\u00f6kyvyn yll\u00e4pito, sukupuolten tasa-arvo tai jatkuvasta oppimisesta huolehtiminen ovat esimerkkej\u00e4 teoista, jotka selke\u00e4sti tukevat taloudellista kasvua. Ihmisten hyvinvointi ja talouskasvu vaikuttavat toisiinsa. Ihmisten hyvinvointi on edellytys sek\u00e4 talouskasvulle ett\u00e4 yhteiskunnan ja talouden vakaudelle.<\/p>\n
Hyvinvointi-investoinnit \u2013 keskeinen osa hyvinvointitaloutta<\/p>\n
Hyvinvointitalous on yhteiskunnan alue, jossa toimitaan hyvinvoinnin lis\u00e4\u00e4misen ja hyv\u00e4n el\u00e4m\u00e4n edellytysten vahvistamisen l\u00e4ht\u00f6kohdista. Hyvinvointitaloudessa tuotetaan ja jaetaan hyvinvointia sek\u00e4 investoidaan hyvinvointiin.<\/p>\n
Hyvinvointitaloudessa tavoitteena on pit\u00e4\u00e4 yhteiskunnassa kaikki osallisina ja varmistaa yhdenvertaiset mahdollisuudet kaikille. Kun julkisia varoja sijoitetaan parantamaan ihmisten hyvinvointia, seurauksena ihmiset sairastavat v\u00e4hemm\u00e4n, tekev\u00e4t t\u00f6it\u00e4 ja maksavat veroja. Kun ihminen on terve ja voi hyvin, h\u00e4n my\u00f6s tarvitsee v\u00e4hemm\u00e4n sosiaali- ja terveyspalveluja.<\/p>\n
Hyvinvointitaloudessa korostetaan, ett\u00e4 taloudellisia ja inhimillisi\u00e4 seurauksia on my\u00f6s pystytt\u00e4v\u00e4 ennakoimaan paremmin tekem\u00e4ll\u00e4 vaikuttavuusarviointeja, kustannushy\u00f6ty ja kustannus-vaikuttavuusanalyyseja, laskemalla vaihtoehtoiskustannuksia sek\u00e4 ottamalla k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n uusia skenaariomenetelmi\u00e4 ja muita mittareita. Lis\u00e4ksi tulisi nykyist\u00e4 enemm\u00e4n pyrki\u00e4 tutkimusn\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvaan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon.<\/p>\n
Vaihtoehtoiskustannuksella tarkoitetaan sit\u00e4, mit\u00e4 yhteiskunnalle maksaa tai mit\u00e4 hy\u00f6tyj\u00e4 j\u00e4\u00e4 saamatta, ellei investointia tehd\u00e4. Meid\u00e4n on siis opittava laskemaan tekem\u00e4tt\u00f6myyden hintaa.<\/p>\n
Investoinnit hyvinvointiin maksavat itsens\u00e4 takaisin<\/p>\n
Kaikkiin investointeihin liittyy sijoitusriski, mutta j\u00e4rkevi\u00e4 investointeja on riskist\u00e4 huolimatta teht\u00e4v\u00e4, sill\u00e4 onnistuessaan niill\u00e4 on suuri merkitys kansantaloudelle. Onneksi tutkimustietoa alkaa olla jo se verran, ett\u00e4 monesta asiasta voidaan tehd\u00e4 esimerkiksi vaihtoehtoiskustannuslaskelmia eli arvioida tutkimustietoon pohjautuen, miten kalliiksi yhteiskunnalle tulee esimerkiksi jos 10 prosenttia nuorista syrj\u00e4ytyy ja kuinka monen nuoren syrj\u00e4ytym\u00e4tt\u00e4 j\u00e4\u00e4minen k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 tilanteen yhteiskunnallisesti plussan puolelle. Esimerkiksi syrj\u00e4ytynyt nuori aiheuttaa monenlaisia kustannuksia yhteiskunnalle ja toisaalta jos h\u00e4n ei p\u00e4\u00e4se ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n osalliseksi niin yhteiskunta menett\u00e4\u00e4 my\u00f6s h\u00e4nen ty\u00f6panoksensa.<\/p>\n
Samalla on kiinnitett\u00e4v\u00e4 yh\u00e4 enemm\u00e4n huomiota ennaltaehk\u00e4isev\u00e4\u00e4n ty\u00f6h\u00f6n ja ongelmien varhaiseen tunnistamiseen. T\u00e4m\u00e4 on paitsi inhimillist\u00e4, mutta my\u00f6s s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 tulevia sote-kustannuksia, kun asioihin voidaan puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Toisin p\u00e4in sanottuna, s\u00e4\u00e4st\u00e4minen v\u00e4\u00e4riss\u00e4 asioissa tulee usein yhteiskunnalle kalliimmaksi.<\/p>\n
L\u00e4hes jokainen kunnassa teht\u00e4v\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6s on terveysp\u00e4\u00e4t\u00f6s ja jokainen terveysp\u00e4\u00e4t\u00f6s on talouspolitiikkaa. Esimerkiksi jos kunta j\u00e4tt\u00e4\u00e4 jalkak\u00e4yt\u00e4v\u00e4t hiekoittamatta, t\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy heti p\u00e4ivystyksess\u00e4 ja ik\u00e4ihmisten lis\u00e4\u00e4ntynein\u00e4 lonkkamurtumina, jotka aiheuttavat yhteiskunnalle suuria kustannuksia.<\/p>\n
Tarvitaan yhdess\u00e4 tekemist\u00e4<\/p>\n
Terveyden- ja hyvinvoinnin edist\u00e4misess\u00e4 sek\u00e4 ennaltaehk\u00e4isev\u00e4ss\u00e4 toiminnassa tulee saada muodostettua yhteinen toiminta-areena, jossa yhdess\u00e4 tekeminen hyvinvointialueen, kuntien, oppilaitosten, yritysten ja j\u00e4rjest\u00f6jen kanssa toteutuu.<\/p>\n
Jos esimerkiksi j\u00e4rjest\u00f6jen toimintaedellytykset heikkenev\u00e4t, niin monet ihmiset j\u00e4\u00e4v\u00e4t yksin ja syrj\u00e4\u00e4n. Suomen punaisen ristin uusimman Yksin\u00e4isyysbarometrin mukaan yli vuoden kest\u00e4nyt yksin\u00e4isyys korostuu yli 50-vuotiaissa ja pienituloisissa. Pitk\u00e4kestoinen yksin\u00e4isyys vaikuttaa terveyteen ja hyvinvointiin, ja ik\u00e4\u00e4ntyess\u00e4 sill\u00e4 voi olla laajoja seurauksia ihmisen toimintakyvylle. Suomessa ei ole tehty kunnollista kansallista tutkimusta yksin\u00e4isyyden aiheuttamien ongelmien kustannuksista, mutta tutkijat ovat yht\u00e4 mielt\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 kansantalouden ja kansanterveyden kannalta yksin\u00e4isyyden ehk\u00e4isy on aivan oleellinen kysymys kaikissa ik\u00e4luokissa. Isossa-Britanniassa on laskettu yksin\u00e4isyyden yhteiskunnalliseksi kustannukseksi 11\u2009400 euroa vuodessa yksin\u00e4ist\u00e4 kohden.<\/p>\n
Terveyden ja hyvinvoinnin edist\u00e4misess\u00e4 my\u00f6s liikunta ja kulttuuripalveluilla on t\u00e4rke\u00e4 rooli ja esimerkiksi laki kuntien kulttuuritoimesta ja liikuntalaki m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 kulttuuri, taide ja liikunta tulee saada edist\u00e4m\u00e4\u00e4n kaikkien kansalaisten hyvinvointia ja terveytt\u00e4. Pohjois- Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen Kulttuuria ik\u00e4miehille hankkeessa (IHKU-hanke) on etsiv\u00e4ll\u00e4 ty\u00f6ll\u00e4 saatu satoja ik\u00e4ihmisi\u00e4 l\u00e4htem\u00e4\u00e4n liikkeelle ja osallistumaan eri tapahtumiin. Hankkeeseen osallistuneiden ik\u00e4miesten fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky ovat parantuneet hakkeeseen osallistumisen aikana. Hankkeessa ovat kumppaneina olleet Joensuun kaupunki, Karelia Ammattikorkeakoulu ja Pohjois-Karjalan Kansanteatteri Pokka. Kulttuuri ei ole luksusta, se kuuluu kaikille ja se on oleellinen osa terveyden ja hyvinvoinnin edist\u00e4mist\u00e4 ja se pit\u00e4isi saada my\u00f6s osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa. Kulttuuria ja taidetta voi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 terveyden- ja hyvinvoinnin edist\u00e4misess\u00e4, hoidossa ja kuntoutuksessa.<\/p>\n
Toivottavasti hyvinvointialueilla ja kunnissa on rohkeutta l\u00e4hte\u00e4 t\u00e4h\u00e4n uuteen ajatteluun. Alussa panostaminen terveyteen ja hyvinvointiin kenties lis\u00e4\u00e4 kustannuksia, sill\u00e4 kaikki hoidon parissa olevat ihmiset on my\u00f6s hoidettava ja samalla rakennettava uudenlaista toimintatapaa.<\/p>\n
Hy\u00f6ty n\u00e4kyy vasta viiveell\u00e4. Budjettivuosi kerrallaan el\u00e4minen onkin pahimpia esteit\u00e4 suunnan muuttamisessa, sill\u00e4 liian lyhyt aikaj\u00e4nne est\u00e4\u00e4 katsomasta tarpeeksi pitk\u00e4lle tulevaisuuteen tulevaisuusinvestointien n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n
<\/p>\n
Merja M\u00e4kisalo-Ropponen sh, TtT, P-K:n hyvinvointialueen valtuuston pj.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
(julkaistu It\u00e4suomalainen – lehdess\u00e4 9.1.2025) Investoinnit voivat olla perinteisess\u00e4 mieless\u00e4 investointeja koneisiin ja laitteisiin, mutta laajemmin ymm\u00e4rrettyn\u00e4 yh\u00e4 suurempaan rooliin nousevat investoinnit terveyteen, hyvinvointiin ja koulutukseen sek\u00e4 inhimilliseen p\u00e4\u00e4omaan. N\u00e4m\u00e4 ovat my\u00f6s niit\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4, joiden avulla voidaan hillit\u00e4 ennakoidusti sosiaali- ja terveysmenojen kasvua. Talous ja hyvinvointi kulkevat k\u00e4si k\u00e4dess\u00e4. Ne tukevat toisiaan. Panostukset inhimilliseen p\u00e4\u00e4omaan<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"class_list":["post-3717","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kolumnit"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3717","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=3717"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3717\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3719,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3717\/revisions\/3719"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=3717"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=3717"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=3717"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}