{"id":3703,"date":"2024-12-10T15:06:41","date_gmt":"2024-12-10T13:06:41","guid":{"rendered":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/?p=3703"},"modified":"2024-12-10T15:06:41","modified_gmt":"2024-12-10T13:06:41","slug":"puheenvuoroni-tulevaisuustutkimus-paatoksenteossa-tilaisuudessa-4-12-2024","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/?p=3703","title":{"rendered":"Puheenvuoroni Tulevaisuustutkimus p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa &#8211; tilaisuudessa 4.12.2024"},"content":{"rendered":"<p>Tulevaisuusviisaus p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon ennakkovaikutusten arvioinnin taustalla<\/p>\n<p>Toimin eduskunnassa kahdeksan vuotta Tulevaisuusvaliokunnassa ja opin siell\u00e4 tulevaisuusviisautta. Tulevaisuusvaliokunta on mielest\u00e4ni eduskunnan t\u00e4rkeimpi\u00e4 valiokuntia, vaikka sen merkityst\u00e4 ei viel\u00e4k\u00e4\u00e4n t\u00e4ysin ymm\u00e4rret\u00e4. Parhaimmillaan tulevaisuusvaliokunta voisi toimia siltana hallituskaudelta toiselle ja mahdollistaa politiikkajohdonmukaisuuden ja jatkuvuuden nykyist\u00e4 paremmin lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6ty\u00f6ss\u00e4. Esimerkiksi tulevaisuusselontekoon voisi kirjata toimenpidesuosituksia seuraavalle hallitukselle ja eduskunnalle t\u00e4rkeimmist\u00e4 heti uuden vaalikauden alussa esille otettavista asioista. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 jokainen hallitus aloittaa alusta ja edellisell\u00e4 kaudella esille nousseet ja\/tai kesken j\u00e4\u00e4neet yhteiskunnan kannalta merkitt\u00e4v\u00e4t haasteet tai uudistukset \u201dkeksit\u00e4\u00e4n aina uudelleen.\u201d<\/p>\n<p>My\u00f6sk\u00e4\u00e4n tulvaisuusvaliokunnan skenaarioty\u00f6 ei siirry hallituskaudelta toiselle, vaikka t\u00e4m\u00e4n ty\u00f6 voisi ohjata my\u00f6s uutta hallitusohjelmaa. Skenaarioiden avulla on mahdollista n\u00e4hd\u00e4 erilaisia tulevaisuuksia ja politiikan teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on tuuppia my\u00f6nteisi\u00e4 skenaarioita eteenp\u00e4in ja toimia niin, ettei kielteiset skenaariot toteudu \u2013 tai ainakin niin, ett\u00e4 niihin on varauduttu riskien hallintasuunnitelmien avulla. N\u00e4in voidaan varmistaa yhteiskunnan toimintojen jatkuvuus my\u00f6s kriisien kohdatessa. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 yhteiskunnassa ajaudutaan riskist\u00e4 toiseen ja siksi toiminta on usein reaktiivista. Pelkk\u00e4 reaktiivisuus ei nykyisess\u00e4 ep\u00e4vakaassa maailmassa ole j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 \u2013 eik\u00e4 edes turvallista.<\/p>\n<p>Haasteena t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n politiikassa on se, miten tutkimustieto ja ennakointity\u00f6 saadaan ohjaamaan paremmin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa. Tietoa on, mutta se ei siirry k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n. Esimerkiksi Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4ys Ukrainaan, koronapandemia tai sosiaali- ja terveydenhuollon ty\u00f6ntekij\u00e4pula eiv\u00e4t ole yll\u00e4tyksi\u00e4. Kaikki n\u00e4m\u00e4 kriisit ovat olleet n\u00e4kyviss\u00e4 ja vuosikausia ennen niiden aktivoitumista. Niihin ei kuitenkaan varauduttu ennakkoon. Toisaalta p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa ei ennakoida tutkimustietoon pohjautuen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen laaja-alaisia kokonaisvaikutuksia yhteiskuntaan pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n<p>Ent\u00e4 kunnissa ja hyvinvointialueilla?<\/p>\n<p>Organisaatiot tekev\u00e4t skenaarioty\u00f6t\u00e4 strategioiden laatimisen yhteydess\u00e4, mutta muuten ennakointity\u00f6 n\u00e4kyy v\u00e4hemm\u00e4n osana p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekokulttuuria. Joensuun kaupungissa ja Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella on k\u00e4ynnistynyt p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon ennakkovaikutusten arviointien kokeilu merkitt\u00e4viss\u00e4 ja isoissa asioissa. Poliittisena p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4n\u00e4 itse ajattelen, ett\u00e4 parhaaseen mahdolliseen tutkimusn\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja ennakointitietoon perustuvat ennakkovaikutusten arvioinnit ovat edellytys laadukkaalle ja eettiselle p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteolle. P\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4n oikeus ja velvollisuus on vaatia saada ne k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4 ennen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa. Taloudellisten vaikutusten lis\u00e4ksi tulisi arvioida my\u00f6s ainakin ymp\u00e4rist\u00f6vaikutukset ja ihmisvaikutukset. Ihmisvaikutuksista t\u00e4rkeimpi\u00e4 ovat esimerkiksi terveys-<br \/>\nja hyvinvointivaikutukset, lapsivaikutukset ja vammaisvaikutukset. Taloudellisissa vaikutuksissa on syyt\u00e4 laskea my\u00f6s vaihtoehtoiskustannukset eli se, mit\u00e4 muita kustannuksia aiheutuu esimerkiksi jonkun toiminnan lopettamisesta.<\/p>\n<p>Tulevaisuusviisaus ohjaamassa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa<\/p>\n<p>Oleellista on ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ettei tulevaisuus vy\u00f6ry p\u00e4\u00e4llemme. \u2013 Se tehd\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4 t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksill\u00e4 ja toiminnalla. Tarvitaan my\u00f6s kyky\u00e4 kuvitella erilaisia tulevaisuuksia. T\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 tulevaisuusviisautta. Tulevaisuusviisaus pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n nelj\u00e4 eri ulottuvuutta.<\/p>\n<p>1. Aikak\u00e4sitys, mik\u00e4 tarkoittaa menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden keskin\u00e4isi\u00e4 suhteita. Monilla alkuper\u00e4iskansoilla (muun muassa Irokeeseilla) on ns. seitsem\u00e4n sukupolven periaate. P\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 teht\u00e4ess\u00e4 tulee kyet\u00e4 ajattelemaan, miten p\u00e4\u00e4t\u00f6s vaikuttaa seitsem\u00e4n sukupolven p\u00e4\u00e4h\u00e4n ja toisaalta, mit\u00e4 asiasta olisi ajateltu seitsem\u00e4n sukupolvea sitten. T\u00e4llainen aikaperspektiivi tuo p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon vastuullisuutta.<\/p>\n<p>2. Toimijuus eli uskommeko voivamme vaikuttaa tuleviin tapahtumiin ja toisaalta, mihin voidaan vaikuttaa ja mill\u00e4 tavoin. Onko tulevaisuus siis ennalta m\u00e4\u00e4r\u00e4tty vai avoin? Optimismi vahvistaa uskoa omaan toimijuuteen ja toivotun tulevaisuuden tavoittelemisen kykyyn. T\u00e4m\u00e4 kyky helposti katoaa niukkuuden aikana. Niukkuutta voi olla rahasta, muista resursseista, voimavaroista, tiedosta tai osaamisesta. Mahdollisuuksien n\u00e4keminen heikkenee niukkuudessa ja siksi helpommin ajaudutaan \u201dmeill\u00e4 on aina tehty n\u00e4in\u201d tai \u201don vain yksi vaihtoehto\u201d \u2013 ajatteluun.<\/p>\n<p>3. Systeemisyys, jossa korostuu ihmisen ja luonnon yhteys. Ihmisen teoilla on vaikutusta laajempaan systeemiin. Systeemisyys auttaa n\u00e4kem\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6sten seuraukset eli vaikutusketjut ja verkostot laajemmin. Systeemisyys tuo p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon vastuullisuutta eli pyrkimyst\u00e4 kohti sellaista maailmaa, joka on parempi kaikille.<\/p>\n<p>4. Avoimuus vaihtoehdoille, joka auttaa n\u00e4kem\u00e4\u00e4n erilaisia tulevaisuuksia ja my\u00f6s muutosten tuomat mahdollisuudet. Avoimuus edellytt\u00e4\u00e4 kyky\u00e4 siet\u00e4\u00e4 ep\u00e4varmuutta. Tulevaisuustaitoja voidaan oppia ja opettaa ja esimerkiksi kaikilla kouluilla ja oppilaitoksilla on t\u00e4ss\u00e4 t\u00e4rke\u00e4 rooli. Tulevaisuustaidoista tulisi tehd\u00e4 keskeinen kansalaistaito. Tulevaisuusviisaus tuo mukanaan toivon ja sit\u00e4 juuri t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 tarvitaan. T\u00e4t\u00e4 taitoa my\u00f6s poliittiset p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t tarvitsevat.<\/p>\n<p>Merja M\u00e4kisalo-Ropponen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Tulevaisuusviisaus p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon ennakkovaikutusten arvioinnin taustalla Toimin eduskunnassa kahdeksan vuotta Tulevaisuusvaliokunnassa ja opin siell\u00e4 tulevaisuusviisautta. Tulevaisuusvaliokunta on mielest\u00e4ni eduskunnan t\u00e4rkeimpi\u00e4 valiokuntia, vaikka sen merkityst\u00e4 ei viel\u00e4k\u00e4\u00e4n t\u00e4ysin ymm\u00e4rret\u00e4. Parhaimmillaan tulevaisuusvaliokunta voisi toimia siltana hallituskaudelta toiselle ja mahdollistaa politiikkajohdonmukaisuuden ja jatkuvuuden nykyist\u00e4 paremmin lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6ty\u00f6ss\u00e4. Esimerkiksi tulevaisuusselontekoon voisi kirjata toimenpidesuosituksia seuraavalle hallitukselle ja eduskunnalle t\u00e4rkeimmist\u00e4 heti uuden vaalikauden<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"class_list":["post-3703","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kolumnit"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3703","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=3703"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3703\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3705,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3703\/revisions\/3705"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=3703"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=3703"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=3703"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}