{"id":3700,"date":"2024-12-09T10:38:48","date_gmt":"2024-12-09T08:38:48","guid":{"rendered":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/?p=3700"},"modified":"2024-12-09T10:38:48","modified_gmt":"2024-12-09T08:38:48","slug":"kaikille-kuuluu-hyva-vanhuus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/?p=3700","title":{"rendered":"Kaikille kuuluu hyv\u00e4 vanhuus"},"content":{"rendered":"<p>Kinestetiikkayhdistyksen kummina kirjoitin joulukuun Kinestetiikkalehteen ik\u00e4\u00e4ntyvien kehitysvammaisten oikeuksista.<\/p>\n<p>Kehitysvammaisten henkil\u00f6iden keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen elinaika on noussut viime vuosikymmenin\u00e4, ja ik\u00e4\u00e4ntyvi\u00e4 kehitysvammaisia henkil\u00f6it\u00e4 on aiempaa enemm\u00e4n. He muodostavat kasvavan osan kehitysvammapalveluiden k\u00e4ytt\u00e4jist\u00e4.<\/p>\n<p>T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 kehitysvammaisia ik\u00e4\u00e4ntyneit\u00e4 Suomessa on noin 8 500 henkil\u00f6\u00e4. Tyypillist\u00e4 ik\u00e4\u00e4ntyv\u00e4\u00e4 kehitysvammaista ei ole olemassa, vaan ryhm\u00e4 on hyvin heterogeeninen. Ik\u00e4\u00e4ntyminen tuo mukanaan uusia haasteita palveluiden j\u00e4rjest\u00e4miselle sek\u00e4 niiden laadulle ja m\u00e4\u00e4r\u00e4lle. Kehitysvammaisuus rajoittaa yksil\u00f6n toimintakyky\u00e4. Sen lis\u00e4ksi kehitysvammaisten henkil\u00f6iden vanhetessa ik\u00e4\u00e4ntymisen suoraan ja v\u00e4lillisesti (sairauksien ym. kautta) tuomat lis\u00e4rasitteet toimintakyvylle tuovat lis\u00e4haasteita arkeen.<\/p>\n<p>My\u00f6s elintavoilla ja ymp\u00e4rist\u00f6tekij\u00f6ill\u00e4 on merkityst\u00e4 palvelutarpeeseen. Ik\u00e4\u00e4ntyneet kehitysvammaiset tarvitsevat tukea fyysisen terveyden ja toimintakyvyn yll\u00e4pit\u00e4miseen. Kehitysvammaisuus vaikeuttaa erilaisten sairauksien ja oireiden tulkintaa ja tunnistamista. Esimerkiksi muistisairaudet j\u00e4\u00e4v\u00e4t usein huomaamatta ja oireet tulkitaan kehitysvammasta johtuvaksi. Kehitysvammaiset ihmiset ja heid\u00e4n kanssaan ty\u00f6skentelev\u00e4 ammattihenkil\u00f6st\u00f6 tarvitsevat tietoa muistisairauksista.<\/p>\n<p>P\u00e4iv\u00e4toiminta loppuu \u2013 mit\u00e4s sitten?<\/p>\n<p>P\u00e4iv\u00e4aikaisessa toiminnassa k\u00e4yv\u00e4t kehitysvammaiset ihmiset j\u00e4\u00e4v\u00e4t yleens\u00e4 pois toiminnasta 60\u201365-vuotiaina. T\u00e4m\u00e4 voi v\u00e4hent\u00e4\u00e4 huomattavasti p\u00e4ivitt\u00e4isi\u00e4 sosiaalisia suhteita ja arjen aktiviteetteja. T\u00e4ss\u00e4 el\u00e4m\u00e4nvaiheessa ik\u00e4\u00e4ntyv\u00e4 ihminen on yleens\u00e4 oikeutettu monenlaiseen p\u00e4iv\u00e4aikaiseen toimintaan ja h\u00e4nen toimintakyky\u00e4\u00e4n ja osallisuuttaan muun muassa kulttuuriin ja erilaisiin harrastuksiin tuetaan vahvasti. N\u00e4in ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 k\u00e4y ik\u00e4\u00e4ntyneelle kehitysvammaiselle. H\u00e4nen el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 saattaa kaventua huomattavasti p\u00e4iv\u00e4toiminnasta pois j\u00e4\u00e4mien my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n<p>Sirpa Gran\u00f6, Sonja Miettinen, Elisa Tiilikainen ja Elina Kontu (2023) ovat tutkineet kehitysvammaisten henkil\u00f6iden vanhuuden el\u00e4k\u00f6itymisen el\u00e4m\u00e4nvaihetta. He havaitsivat, ett\u00e4 kehitysvammaisen ihmisen el\u00e4k\u00f6itymisen siirtym\u00e4vaiheissa noudatetaan kahta toisilleen vastakkaista toimintatapaa: Toisaalta heid\u00e4n toiveitaan kuullaan yksil\u00f6llisesti, mutta toisaalta on paljon my\u00f6s palveluj\u00e4rjestelm\u00e4 l\u00e4ht\u00f6ist\u00e4 toimintaa, jossa ihmisen oma \u00e4\u00e4ni j\u00e4\u00e4 kovin heikoksi. T\u00e4m\u00e4 asettaa eri paikoissa asuvat kehitysvammaiset ik\u00e4ihmiset eriarvoiseen asemaan.<\/p>\n<p>T\u00e4ss\u00e4 tulemme ty\u00f6yhteis\u00f6n kulttuurisiin tekij\u00f6ihin ja toisaalta ammattilaisten osaamiseen. Osaavat ja ammatilliset ty\u00f6ntekij\u00e4t voivat toiminnallaan varmistaa, ettei kehitysvammainen ik\u00e4\u00e4ntynyt j\u00e4\u00e4 syrj\u00e4\u00e4n yhteiskunnassa, vaan h\u00e4n saa el\u00e4\u00e4 oman el\u00e4m\u00e4ntarinansa n\u00e4k\u00f6ist\u00e4 t\u00e4ytt\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 my\u00f6s ik\u00e4\u00e4ntyneen\u00e4. Jokaisella on oikeus kokea olevansa arvokas ihminen ja merkityksellinen osa yhteis\u00f6\u00e4.<\/p>\n<p>Jokaisen ammattilaisen vastuulla on pit\u00e4\u00e4 huolta my\u00f6s siit\u00e4, etteiv\u00e4t kehitysvammaisen<br \/>\nik\u00e4\u00e4ntyneen oikeudet esimerkiksi liikkumiseen tai kulttuurin kokemiseen unohdu, vaan h\u00e4n voi<br \/>\ntoimia ja osallistua toimintaan oman mielenkiintonsa mukaan. T\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 tarjolla my\u00f6s<br \/>\nriitt\u00e4v\u00e4sti henkil\u00f6kohtaista tukea ja turvallista kuljetuspalvelua.<\/p>\n<p>Enemm\u00e4n yhdess\u00e4<\/p>\n<p>Ik\u00e4\u00e4ntyneet kehitysvammaiset tarvitsevat heille suunnattuja palveluja, mutta voisiko ajatella my\u00f6s, ett\u00e4 olisi enemm\u00e4n my\u00f6s kaikille ik\u00e4\u00e4ntyneille yhteisi\u00e4 palveluja. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 kehitysvammaiset ik\u00e4\u00e4ntyneet viett\u00e4v\u00e4t aikaa ja harrastavat p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti vertaistensa parissa. He p\u00e4\u00e4sev\u00e4t usein vain kehitysvammaisille tarkoitettuihin palveluihin. Kehitysvammapalveluiden asiakkaana ik\u00e4\u00e4ntynyt kehitysvammainen on rajatumpien palveluiden piiriss\u00e4 kuin ei-kehitysvammainen. Olisiko syyt\u00e4 laajentaa n\u00e4k\u00f6kulmaa?<\/p>\n<p>Olisiko mahdollista, ett\u00e4 ik\u00e4\u00e4ntyneet henkil\u00f6t voisivat tavata toisiaan samassa ik\u00e4\u00e4ntyneille tarkoitetussa p\u00e4iv\u00e4toiminnassa? Tai voisivatko kehitysvammaiset ik\u00e4\u00e4ntyneet saada valtav\u00e4est\u00f6lle tarkoitettuja kulttuurikavereita ja siten p\u00e4\u00e4st\u00e4 kokemaan kaikille tarkoitettua kulttuuria? Ent\u00e4p\u00e4 jos kaikille ik\u00e4\u00e4ntyneille kehitysvammaisille mahdollistettaisiin samat terveytt\u00e4 ja hyvinvointia edist\u00e4v\u00e4t palvelut kuin muillekin ik\u00e4\u00e4ntyneille? Ent\u00e4 jos kehitysvammaisten omaa \u00e4\u00e4nt\u00e4 ja tahtoa kuunneltaisiin nykyist\u00e4 enemm\u00e4n?<\/p>\n<p>Kehitysvammaisten oikeuksien toteutuminen edellytt\u00e4\u00e4 ensinn\u00e4kin asennemuutosta ja toiseksi yhdess\u00e4 tekemist\u00e4 ja oppimista. Vammaisten oikeuksien toteutuminen ei ole vain vammaispalvelujen asia, siihen tarvitaan koko yhteiskunta. Nyt onkin l\u00f6ydett\u00e4v\u00e4 toiminta-areena, jossa hyvinvointialueet, kunnat, j\u00e4rjest\u00f6t, yritykset, seurakunnat, tutkimusyhteis\u00f6t, oppilaitokset ym. ottavat ilmi\u00f6pohjaisesti tavoitteekseen vammaisten yhdenvertaisuuden edist\u00e4misen. Mik\u00e4\u00e4n taho ei voi t\u00e4t\u00e4 yksin tehd\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 yhteisell\u00e4 areenalla voidaan laatia yhteiset tavoitteet sek\u00e4 jakaa vastuita ja teht\u00e4vi\u00e4. Yhdenvertaisuuden edist\u00e4minen ei ole mahdoton teht\u00e4v\u00e4, jos sit\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4. Asenneongelma ja yhdess\u00e4 tekemisen v\u00e4h\u00e4isyys taitavat olla suurimpia esteit\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kinestetiikkayhdistyksen kummina kirjoitin joulukuun Kinestetiikkalehteen ik\u00e4\u00e4ntyvien kehitysvammaisten oikeuksista. Kehitysvammaisten henkil\u00f6iden keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen elinaika on noussut viime vuosikymmenin\u00e4, ja ik\u00e4\u00e4ntyvi\u00e4 kehitysvammaisia henkil\u00f6it\u00e4 on aiempaa enemm\u00e4n. He muodostavat kasvavan osan kehitysvammapalveluiden k\u00e4ytt\u00e4jist\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 kehitysvammaisia ik\u00e4\u00e4ntyneit\u00e4 Suomessa on noin 8 500 henkil\u00f6\u00e4. Tyypillist\u00e4 ik\u00e4\u00e4ntyv\u00e4\u00e4 kehitysvammaista ei ole olemassa, vaan ryhm\u00e4 on hyvin heterogeeninen. Ik\u00e4\u00e4ntyminen tuo mukanaan uusia haasteita<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"class_list":["post-3700","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kolumnit"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3700","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=3700"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3700\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3702,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3700\/revisions\/3702"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=3700"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=3700"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=3700"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}