Kirjoitukseni Tukena-s\u00e4\u00e4ti\u00f6n blogissa<\/p>\n
Pohdin kirjoituksessani kahta kehitysvammaisten yhdenvertaisuuden kannalta keskeist\u00e4 kysymyst\u00e4. Ensinn\u00e4kin miten kehitysvammaisille voitaisiin taata yhdenvertaiset oikeudet kuulua ty\u00f6llist\u00e4vien palveluiden piirin ja mahdollistaa yhdenvertaiset oikeudet ty\u00f6h\u00f6n ja palkkaan? Toiseksi miten ik\u00e4\u00e4ntyneet kehitysvammaiset voisivat saada samoja palveluja kuin muutkin ik\u00e4\u00e4ntyneet kansalaiset?<\/p>\n
Pohdinnassa on muistettava, ett\u00e4 kehitysvammaiset ovat hyvin heterogeeninen ryhm\u00e4, ja palvelut on aina m\u00e4\u00e4ritelt\u00e4v\u00e4 yksil\u00f6llisesti.<\/p>\n
Ty\u00f6llisyyspalvelujen eriarvoisuus<\/p>\n
Suomessa asuu noin 30 000 ty\u00f6ik\u00e4ist\u00e4 kehitysvammaista henkil\u00f6\u00e4. Todellisessa ty\u00f6suhteessa heist\u00e4 on noin 600. Ty\u00f6ik\u00e4isist\u00e4 noin 9000 henkil\u00f6\u00e4 on mukana ty\u00f6toiminnassa ja heist\u00e4 noin 2300 on ns. avoty\u00f6toiminnassa. Avoty\u00f6toiminta on tavallisilla ty\u00f6paikoilla teht\u00e4v\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4, josta ty\u00f6ntekij\u00e4 ei saa palkkaa eik\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 ole ty\u00f6suhde-etuja. H\u00e4nelle maksetaan ty\u00f6osuusrahaa 0\u201312 euroa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4. T\u00e4m\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4 on mielest\u00e4ni r\u00e4ike\u00e4\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4oikeuksien ja my\u00f6s ihmisoikeuksien rikkomista.<\/p>\n
Kehitysvammaliiton arvion mukaan v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 3000 kehitysvammaista ihmist\u00e4 voisi ty\u00f6llisty\u00e4 tavalliseen palkkaty\u00f6h\u00f6n olosuhteita ja valmennusta kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4. Jotta kehitysvammaisille voidaan taata yhdenvertaiset oikeudet ty\u00f6h\u00f6n, tarvitaan eri toimijoiden v\u00e4list\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 sek\u00e4 tukea ja rinnalla kulkemista. Liian usein ty\u00f6voimapalveluissa ajatellaan, etteiv\u00e4t vammaiset henkil\u00f6t ole heid\u00e4n asiakkaitaan, vaikka lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 selke\u00e4sti korostaa kaikille yhdenvertaista kohtelua ja palvelutarpeeseen perustuvaa palvelujen tarjoamista.<\/p>\n
P\u00e4iv\u00e4toiminta on tarkoitettu p\u00e4\u00e4asiassa vaikeimmin vammaisille henkil\u00f6ille, joilla ei ole mahdollisuutta osallistua ty\u00f6toimintaan tai ty\u00f6llistymist\u00e4 edist\u00e4v\u00e4\u00e4n toimintaan. P\u00e4iv\u00e4toiminnassa on noin 5000\u20136000 kehitysvammaista henkil\u00f6\u00e4.<\/p>\n
Ik\u00e4\u00e4ntyneiden palveluissa on my\u00f6s eriarvoisuutta<\/p>\n
T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 kehitysvammaisia ik\u00e4\u00e4ntyneit\u00e4 Suomessa on noin 8500 henkil\u00f6\u00e4. P\u00e4iv\u00e4aikaisessa toiminnassa k\u00e4yv\u00e4t kehitysvammaiset ihmiset j\u00e4\u00e4v\u00e4t yleens\u00e4 pois toiminnasta 60\u201365-vuotiaina. T\u00e4m\u00e4 voi v\u00e4hent\u00e4\u00e4 huomattavasti p\u00e4ivitt\u00e4isi\u00e4 sosiaalisia suhteita ja arjen aktiviteetteja. T\u00e4ss\u00e4 el\u00e4m\u00e4nvaiheessa ik\u00e4\u00e4ntyv\u00e4 ihminen on yleens\u00e4 oikeutettu monenlaiseen toimintaan ja h\u00e4nen toimintakyky\u00e4\u00e4n ja osallisuuttaan muun muassa kulttuuriin ja erilaisiin harrastuksiin tuetaan vahvasti. N\u00e4in ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 k\u00e4y ik\u00e4\u00e4ntyneelle kehitysvammaiselle. H\u00e4nen el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 saattaa kaventua huomattavasti ty\u00f6- tai p\u00e4iv\u00e4toiminnasta poisj\u00e4\u00e4misen my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n
T\u00e4ss\u00e4 t\u00f6rm\u00e4t\u00e4\u00e4n ty\u00f6yhteis\u00f6n kulttuurisiin tekij\u00f6ihin ja toisaalta ammattilaisten osaamiseen. Osaavat ja ammatilliset ty\u00f6ntekij\u00e4t varmistavat toiminnallaan, ettei kehitysvammainen ik\u00e4\u00e4ntynyt j\u00e4\u00e4 syrj\u00e4\u00e4n yhteis\u00f6ss\u00e4 ja yhteiskunnassa, vaan saa el\u00e4\u00e4 oman el\u00e4m\u00e4ntarinansa n\u00e4k\u00f6ist\u00e4 t\u00e4ytt\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 my\u00f6s ik\u00e4\u00e4ntyneen\u00e4.<\/p>\n
Jokaisen ammattilaisen vastuulla on pit\u00e4\u00e4 huolta my\u00f6s siit\u00e4, etteiv\u00e4t kehitysvammaisen ik\u00e4\u00e4ntyneen oikeudet esimerkiksi liikkumiseen tai kulttuurin tekemiseen ja kokemiseen unohdu, vaan h\u00e4n voi toimia ja osallistua toimintaan oman mielenkiintonsa mukaan.<\/p>\n
Enemm\u00e4n yhdess\u00e4<\/p>\n
Ik\u00e4\u00e4ntyneet kehitysvammaiset tarvitsevat heille suunnattuja yksil\u00f6llisi\u00e4 palveluja, mutta voisiko ajatella my\u00f6s, ett\u00e4 olisi enemm\u00e4n my\u00f6s kaikille ik\u00e4\u00e4ntyneille yhteisi\u00e4 palveluja. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 kehitysvammaiset ik\u00e4\u00e4ntyneet viett\u00e4v\u00e4t aikaa ja harrastavat p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti vertaistensa parissa. He p\u00e4\u00e4sev\u00e4t usein vain kehitysvammaisille tarkoitettuihin palveluihin. Ik\u00e4\u00e4ntynyt kehitysvammainen on usein rajatumpien palveluiden piiriss\u00e4 kuin ei-kehitysvammainen. Olisiko syyt\u00e4 laajentaa n\u00e4k\u00f6kulmaa?<\/p>\n
Olisiko mahdollista, ett\u00e4 ik\u00e4\u00e4ntyneet henkil\u00f6t voisivat tavata toisiaan samassa ik\u00e4\u00e4ntyneille tarkoitetussa p\u00e4iv\u00e4toiminnassa? Tai voisivatko kehitysvammaiset ik\u00e4\u00e4ntyneet saada valtav\u00e4est\u00f6lle tarkoitettuja kulttuurikavereita ja siten p\u00e4\u00e4st\u00e4 kokemaan kaikille tarkoitettua kulttuuria? Ent\u00e4p\u00e4 jos kaikille ik\u00e4\u00e4ntyneille kehitysvammaisille mahdollistettaisiin samat terveytt\u00e4 ja hyvinvointia edist\u00e4v\u00e4t palvelut kuin muillekin ik\u00e4\u00e4ntyneille? Ent\u00e4 jos kehitysvammaisten omaa \u00e4\u00e4nt\u00e4 ja tahtoa kuunneltaisiin nykyist\u00e4 enemm\u00e4n?<\/p>\n
Kehitysvammaisten oikeuksien toteutuminen edellytt\u00e4\u00e4 ensinn\u00e4kin asennemuutosta ja toiseksi yhdess\u00e4 tekemist\u00e4 ja oppimista. Vammaisten oikeuksien toteutuminen ei ole vain vammaispalvelujen asia, siihen tarvitaan koko yhteiskunta. Nyt onkin l\u00f6ydett\u00e4v\u00e4 toiminta-areena, jossa hyvinvointialueet, ty\u00f6voimaviranomiset, kunnat, j\u00e4rjest\u00f6t, yritykset, seurakunnat, tutkimusyhteis\u00f6t, oppilaitokset ym. ottavat ilmi\u00f6pohjaisesti tavoitteekseen vammaisten yhdenvertaisuuden edist\u00e4misen. T\u00e4ll\u00e4 yhteisell\u00e4 areenalla voidaan laatia yhteiset tavoitteet sek\u00e4 jakaa vastuita ja teht\u00e4vi\u00e4. Yhdenvertaisuuden edist\u00e4minen ei ole mahdoton teht\u00e4v\u00e4, jos sit\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4. Asenneongelma ja yhdess\u00e4 tekemisen v\u00e4h\u00e4isyys ovat suurimpia esteit\u00e4.<\/p>\n
Kirjoittaja Merja M\u00e4kisalo-Ropponen on koulutukseltaan sairaanhoitaja ja terveystieteen tohtori. H\u00e4n toimii Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen valtuuston puheenjohtajana.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Kirjoitukseni Tukena-s\u00e4\u00e4ti\u00f6n blogissa Pohdin kirjoituksessani kahta kehitysvammaisten yhdenvertaisuuden kannalta keskeist\u00e4 kysymyst\u00e4. Ensinn\u00e4kin miten kehitysvammaisille voitaisiin taata yhdenvertaiset oikeudet kuulua ty\u00f6llist\u00e4vien palveluiden piirin ja mahdollistaa yhdenvertaiset oikeudet ty\u00f6h\u00f6n ja palkkaan? Toiseksi miten ik\u00e4\u00e4ntyneet kehitysvammaiset voisivat saada samoja palveluja kuin muutkin ik\u00e4\u00e4ntyneet kansalaiset? Pohdinnassa on muistettava, ett\u00e4 kehitysvammaiset ovat hyvin heterogeeninen ryhm\u00e4, ja palvelut on aina m\u00e4\u00e4ritelt\u00e4v\u00e4<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"class_list":["post-3691","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kolumnit"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3691","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=3691"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3691\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3692,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3691\/revisions\/3692"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=3691"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=3691"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=3691"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}