Muista minut Rantakyl\u00e4n seurakunta 23.5.2024<\/p>\n
Hyv\u00e4t yst\u00e4v\u00e4t<\/p>\n
Kiitos kutsusta tulla puhumaan t\u00e4h\u00e4n tilaisuuteen otsikolla Muista minut. T\u00e4m\u00e4n otsikon alla puhun muun muassa muistisairaiden oikeuksista sek\u00e4 hyv\u00e4st\u00e4 kohtaamisesta ja laadukkaasta hoidosta.<\/p>\n
T\u00e4t\u00e4 puhetta kirjoittaessani muistelin omaa ammatillista tarinaani ja omaa kehittymist\u00e4ni asiantuntijaksi muistiasioissa ja muutaman muiston haluan jakaa kanssanne. Valmistuin sairaanhoitajaksi 43 vuotta sitten. Silloin opinnoissa ei juuri muistisairauksista puhuttu. Muistelen jollakin l\u00e4\u00e4k\u00e4rin luennolla aiheena olleen dementia senilis. Erikoistuin pari vuotta my\u00f6hemmin ja silloin opinnoissa k\u00e4siteltiin ainakin realiteettiterapiaa ja vannottiin sen nimiin. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 se ei kuitenkaan aina tuntunut toimivan ja vasta monta vuotta my\u00f6hemmin ymm\u00e4rrettiin sen olevan jopa ep\u00e4inhimillinen tapaa kohdata ja kohdella muistisairasta. Tietyss\u00e4 sairauden vaiheessa muistisairas ei pysty palaamaan t\u00e4h\u00e4n hetkeen, ja silloin ns. realiteettiterapia voi olla ahdistava kokemus. Toki niin kauan kuin ihminen hy\u00f6tyy esimerkiksi muistiharjoituksista, niit\u00e4 on hyv\u00e4 tehd\u00e4.<\/p>\n
1980-luvulla kiinnostus muistisairautta sairastavien \u2013 tai silloin puhuttiin dementoituneiden \u2013 hyv\u00e4\u00e4n hoitoon v\u00e4hitellen kasvoi. Itse p\u00e4\u00e4sin ty\u00f6skentelem\u00e4\u00e4n jo nyt edesmenneen ylihoitaja Pirjo Salmisen ty\u00f6kaverina, kun h\u00e4n perusti yhden ensimm\u00e4isist\u00e4 \u2013 ei aivan ensimm\u00e4ist\u00e4 \u2013 dementiayksik\u00f6ist\u00e4 Suomessa Joensuun terveyskeskukseen. Yksik\u00f6n nimi oli Annila ja siell\u00e4 jopa nykyisen mittapuun mukaan toteutettiin laadukasta muistisairaiden kokonaisvaltaista kuntouttavaa hoitoty\u00f6t\u00e4. Kirjoitin useita artikkeleita esimerkiksi Annilan hoitofilosofiasta Sairaanhoitajalehteen ja Annilassa k\u00e4ydess\u00e4ni huomasin, miten hyv\u00e4\u00e4 ja onnellista el\u00e4m\u00e4\u00e4 voi my\u00f6s muistisairaana el\u00e4\u00e4 \u2013 kunhan olosuhteet ja hoitajien ammattitaito, motivaatio, asenne ja resurssit ovat kohdallaan.<\/p>\n
Terveydenhuollon opettajaksi valmistuin Kuopion yliopistosta vuonna 1991 ja graduni aiheena oli valmistuvien sairaanhoitajien ja perushoitajien k\u00e4sityksi\u00e4 dementoituneen potilaan hyv\u00e4st\u00e4 hoidosta ja sen toteutumisesta. Jo graduni nimi kertoo, ett\u00e4 1990-luvun alussa olimme viel\u00e4 hyvin sairauskeskeisi\u00e4. Silloin puhuttiin dementiasta ja jopa dementikoista, potilasliiton nimikin oli Alzheimer keskusliitto.<\/p>\n
Toisaalta graduni tulokset ovat hyvin sovellettavissa t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4nkin. Valmistuvilla hoitoty\u00f6ntekij\u00f6ill\u00e4 oli ja on edelleen, hyvin vaihtelevat tiedot, taidot ja valmiudet kohdata muistisairaita ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n heti opiskelunsa j\u00e4lkeen. Nykyisin haasteena on se, ett\u00e4 ammattikorkeakouluilla on autonomia opetussuunnitelmiensa suhteen eli esimerkiksi sairaanhoitajan opetussuunnitelmat voivat olla hyvin erilaisia eri ammattikorkeakouluissa. Muistiosaamiseen perehtynyt opettaja voi opetussuunnitelman sis\u00e4ll\u00e4 toteuttaa hyvinkin laaja-alaista ja laadukasta muistitietouden opetusta, mutta jos opettaja ei ole sis\u00e4ist\u00e4nyt asian t\u00e4rkeytt\u00e4, voi opiskelija valmistua t\u00e4ysin riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mill\u00e4 tiedoilla, taidoilla ja valmiuksilla. Edelleen kuulen sanottavan, ettei kaikkia asioita voi opettaa opiskelijoille opiskelun aikana. T\u00e4m\u00e4 on varmaan totta, mutta jos ajatellaan muistisairautta sairastavien ja heid\u00e4n omaistensa m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, niin ei ole kysymys mist\u00e4\u00e4n pienest\u00e4 marginaaliryhm\u00e4st\u00e4.<\/p>\n
Meill\u00e4 on yli 200 000 muistisairasta ja jos jokaisella ajatellaan olevan kaksi tai kolme l\u00e4heist\u00e4, niin muistisairaudet koskettavat l\u00e4heisesti yli puolta miljoonaan suomalaista. Uskallan v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 l\u00e4hes jokainen hoitoty\u00f6ntekij\u00e4 joutuu ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n kohtaamaan muistisairaita ja\/tai heid\u00e4n omaisiaan ja l\u00e4heisi\u00e4\u00e4n. Siksi asiaan on kiinnitett\u00e4v\u00e4 nykyist\u00e4 enemm\u00e4n huomiota koulutuksessa. L\u00e4hihoitajien kohdalla tilanne on hiukan
\nerilainen, sill\u00e4 heill\u00e4 on valtakunnallinen opetussuunnitelma ja sen laadintaan on Muistiliittokin osallistunut. T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 on hyv\u00e4 palauttaa mieleen my\u00f6s se, etteiv\u00e4t kaikki muistisairaat ole ik\u00e4\u00e4ntyneit\u00e4. T\u00e4ll\u00e4kin hetkell\u00e4 Suomessa on yli 7000 ty\u00f6ik\u00e4ist\u00e4 \u2013 eli alle 65- vuotiasta – muistisairasta.<\/p>\n
Hyv\u00e4t yst\u00e4v\u00e4t<\/p>\n
Oma tarinani muistisairaiden hoitoty\u00f6n parissa jatkui pitk\u00e4\u00e4n kouluttajana. Opetin ammattikorkeakoulussa sairaanhoitajien perusopinnoissa ja my\u00f6s t\u00e4ydennyskoulutuksessa moniammatillisia ryhmi\u00e4. K\u00e4ynnistimme t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Pohjois- Karjalassa maan ensimm\u00e4isen muistihoitajakoulutuksen (silloin edelleen puhuttiin dementiaty\u00f6n asiantuntijoista). My\u00f6hemmin koulutin useissa ty\u00f6yhteis\u00f6iss\u00e4 muistisairaan henkil\u00f6n kohtaamista. Olin useita vuosia Pohjois-Karjalan dementiayhdistyksen puheenjohtajana ja sen j\u00e4lkeen 11 vuotta Muistiliiton puheenjohtajana. Viimeiset yhdeks\u00e4n vuotta olen ollut my\u00f6s Miina Sillanp\u00e4\u00e4n S\u00e4\u00e4ti\u00f6ss\u00e4 ja viimeiset vuodet sen hallituksen puheenjohtajana. S\u00e4\u00e4ti\u00f6ss\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n t\u00e4rke\u00e4\u00e4 muistity\u00f6t\u00e4 ja jos ette ole tutustuneet viel\u00e4 Muistiliiton ja Miina Sillanp\u00e4\u00e4n S\u00e4\u00e4ti\u00f6n yhdess\u00e4 laatimaan, netiss\u00e4 olevaan, Muistipuisto sivustoon, niin k\u00e4yk\u00e4\u00e4 kurkkaamassa. Siell\u00e4 on paljon mukavaa aivoterveytt\u00e4 edist\u00e4v\u00e4\u00e4 toimintaa. Eduskunnassa ollessani puhuin paljon muistisairaiden oikeuksista. Perustin eduskuntaan Muistiryhm\u00e4n, joka koostui muistisairaiden oikeuksien puolustamisesta kiinnostuneista kansanedustajista l\u00e4hes kaikista eduskuntaryhmist\u00e4. J\u00e4rjestimme tilaisuuksia, teimme aloitteita ja puhuimme paljon aivoterveydest\u00e4 ja muistiasioista. Kaksi kertaa j\u00e4rjestimme my\u00f6s Muistiparlamentin, jossa kansanedustajat, sairastuneet, l\u00e4heiset ja Muistiyhdistysten v\u00e4ki kokoontui keskustelemaan sairastuneiden ja omaisten oikeuksista. Molemmissa parlamenteissa Muistiliiton Muistiaktiiviryhm\u00e4ll\u00e4 oli suuri rooli. Muistiaktiivit ovat sairastuneiden ryhm\u00e4, joka aktiivisesti ottaa kantaa esimerkiksi lakiesityksiin.<\/p>\n
Hyv\u00e4t yst\u00e4v\u00e4t<\/p>\n
Muistelin menneisyytt\u00e4 sen takia, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 hetkess\u00e4 toimiessamme tulee helposti tunne, ett\u00e4 asiat etenev\u00e4t hitaasti. Siksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 n\u00e4hd\u00e4, mit\u00e4 kaikkea on saatu aikaan. Olemme edenneet muistitietoudessa valtavasti 40 vuodessa. Tutkimustieto on lis\u00e4\u00e4ntynyt ja asenteissakin on tapahtunut my\u00f6nteist\u00e4 kehittymist\u00e4. Nyt puhumme aivoterveyden edist\u00e4misest\u00e4, muistisairauksien ennaltaehk\u00e4isyst\u00e4 ja kokonaisvaltaisesta kuntoutuksesta, joista kukaan ei puhunut 30 vuotta sitten. Ty\u00f6t\u00e4 on siis paljon tehty, mutta sit\u00e4 on viel\u00e4 paljon tekem\u00e4tt\u00e4. Muistisairautta sairastavien ja heid\u00e4n omaistensa oikeuksien toteuttamisessa on edelleenkin yhteiskunnassamme puutteita. Hyvin helposti muistisairaan unohtuvat yhteiskunnallisessa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa.<\/p>\n
Hyv\u00e4t yst\u00e4v\u00e4t<\/p>\n
Kaikki alkaa terveyden ja hyvinvoinnin edist\u00e4misest\u00e4 ja ennaltaehk\u00e4isyst\u00e4. Aivoista kannattaa pit\u00e4\u00e4 hyv\u00e4 huolta koko el\u00e4m\u00e4n ajan. Muistisairauksiin sairastumisen riski\u00e4 voidaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 aivoterveellisell\u00e4 ravitsemuksella, liikunnalla, riitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 unella, aktiivisella el\u00e4m\u00e4nasenteella, aivojen k\u00e4yt\u00f6ll\u00e4 ja mieluisilla harrastuksilla. Tutkimusten mukaan terveill\u00e4 el\u00e4m\u00e4ntavoilla ei voi suoraan ehk\u00e4ist\u00e4 sairastumista, mutta vankkojen tieteellisten tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, ett\u00e4 riski\u00e4 sairastumiseen voidaan huomattavasti v\u00e4hent\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Toinen muistettava asia on, ett\u00e4 muistisairaudet ovat sairauksia sairauksien joukossa \u2013 niit\u00e4 ei saa h\u00e4vet\u00e4. Jos huomaa arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4 haittaavia muistiongelmia itsell\u00e4 tai l\u00e4heisell\u00e4, pit\u00e4\u00e4 menn\u00e4 tutkimuksiin, jotta saadaan oikea diagnoosi ja voidaan aloittaa oikea l\u00e4\u00e4kitys. L\u00e4\u00e4kkeet eiv\u00e4t paranna muistisairauksia, mutta ne voivat hidastuttaa sairauden etenemist\u00e4. On my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huomata, ettei muistiongelman taustalla aina
\nole etenev\u00e4 muistisairaus. Kyseess\u00e4 voi olla B 12-vitamiinin puutos, masennus, kilpirauhasen vajaatoiminta tai muu vastaava pois hoidettava syy.<\/p>\n
On my\u00f6s muistettava, ett\u00e4 hyviss\u00e4 ajoin aloitettu l\u00e4\u00e4kitys ja kuntouttava toiminta voi pit\u00e4\u00e4 muistisairaan henkil\u00f6n pitk\u00e4\u00e4n toimintakykyisen\u00e4. Muistisairaudet eiv\u00e4t ole toivottomia sairauksia. Niit\u00e4 voidaan ennaltaehk\u00e4ist\u00e4, hoitaa ja kuntouttaa. Samoilla keinoilla, mill\u00e4 muistisairauksia voidaan ennaltaehk\u00e4ist\u00e4 \u2013 esimerkiksi ravitsemus, liikunta, aivojen k\u00e4ytt\u00f6, aktiivisuus, kulttuurin eri muodot \u2013 voidaan my\u00f6s hidastuttaa sairauden etenemist\u00e4.<\/p>\n
Hyv\u00e4t kuulijat<\/p>\n
Jos kysymyksess\u00e4 on etenev\u00e4 muistisairaus, niin jossain vaiheessa tulee tilanne, jolloin oma koti ole en\u00e4\u00e4 paras paikka. Toisaalta kotihoito kaipaa uudenlaista ajattelua. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 muistisairaat usein laitostuvat omaan kotiinsa. He eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4se ulkoilemaan, hoitamaan asioitaan tai harrastamaan. Tarvitsemme kotihoitoon
\nkulttuuri-, kauppa- ja ulkoilukavereita. Osittain t\u00e4h\u00e4n voi ratkaisuna olla yhteisty\u00f6 j\u00e4rjest\u00f6jen kanssa sek\u00e4 kiert\u00e4vien perhehoitajien lis\u00e4\u00e4minen. Jos kotihoito on kuntouttavaa, voidaan toimintakyky\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 ja kotona oleminen mahdollistuu kauemmin. Omaishoitajien jaksamisen tukeminen on eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 tarvitaan hyvinvointialueen, kuntien ja j\u00e4rjest\u00f6jen yhdess\u00e4 tekemist\u00e4. Kiert\u00e4v\u00e4t perhehoitajat voivat mahdollistaa vapaap\u00e4ivi\u00e4 omaishoitajalle, mutta auttaa my\u00f6s muistisairasta toimintakyvyn yll\u00e4pit\u00e4misess\u00e4.<\/p>\n
Mutta kuten totesin, kotihoidon rajat tulevat jossain vaiheessa vastaan. Suomessa hoetaan edelleen mantraa, jonka mukaan ik\u00e4ihmisen paras paikka on oma koti. Liian v\u00e4h\u00e4n puhutaan siit\u00e4, mik\u00e4 on inhimillisesti ottaen parasta ihmiselle itselleen. Onneksi Muistiliitto on yhdess\u00e4 Hoitoty\u00f6n Tutkimuss\u00e4\u00e4ti\u00f6n kanssa laatinut n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvan ty\u00f6kalun asumistilanteen puheeksi ottoon. T\u00e4m\u00e4n ty\u00f6kalun avulla sairastunut, h\u00e4nen l\u00e4heisens\u00e4 ja ammattilaiset voivat yhdess\u00e4 arvioida, milloin on syyt\u00e4 ryhty\u00e4 pohtimaan yhteis\u00f6kotiin muuttamisesta.<\/p>\n
Ymp\u00e4rivuorokautisia yhteiskoteja voi olla monenlaisia; hoiva- ja hoitokoteja, perhehoitokoteja ja esimerkiksi ryhm\u00e4koteja. Itse k\u00e4yt\u00e4n mielell\u00e4ni yhteis\u00f6koti- sanaa, koska se kuvaa toiminnan tavoitetta paremmin. Vaikka se ei ole en\u00e4\u00e4 oma koti, niin se voi olla kodinomainen ja viihtyis\u00e4 paikka. Kaikkein t\u00e4rkeint\u00e4 on osaava ja
\nammattitaitoinen henkil\u00f6kunta, joka pystyy luomaan kodin ilmapiirin ja tunnelman. T\u00e4llaisia paikkoja on Suomessa paljon, mutta yleisesti ottaen voidaan todeta, ett\u00e4 Suomessa tarvitaan kulttuurin muutosta, sill\u00e4 monessa muistisairaita hoitavassa yhteis\u00f6ss\u00e4 vallitsee edelleen laitoskulttuuri, jossa toiminta perustuu \u201dmeill\u00e4 on aina tehty n\u00e4in\u201d \u2013 mallille.<\/p>\n
Perinteinen hoito- ja hoivakulttuuri laitostaa sek\u00e4 muistisairaat ett\u00e4 hoitajat. Laitoskulttuurissa ei ole sijaa muistisairaan yksil\u00f6llisen el\u00e4m\u00e4ntarinan toteutumiselle eik\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n hoitajien yksil\u00f6llisten vahvuuksien ja osaamisalueiden esiin tulolle. Esimerkiksi kulttuuri- ja taidel\u00e4ht\u00f6iset menetelm\u00e4t green care eli vihervoima ja
\nviherhoiva sek\u00e4 kinestetiikka ovat menetelmi\u00e4, joiden avulla sek\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4t ett\u00e4 muistisairaat saavat iloa ja voimaa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4. N\u00e4it\u00e4 menetelmi\u00e4 hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n liian v\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n
Perhehoito ei ole uusi innovaatio, mutta ik\u00e4ihmisten perhehoito on melko uusi asia. Olen vakaasti sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 perhehoito on monelle muistisairaalle paras mahdollinen hoito- ja asumispaikka \u2013 siis oikea yhteis\u00f6koti. Perhehoito sopii monelle muistisairaalle ensin vuorohoitopaikaksi ja sitten pysyv\u00e4ksi kodiksi, kun kotona ei en\u00e4\u00e4 ole turvallista ja hyv\u00e4 olla. Pohjois-Karjala on ik\u00e4ihmisten perhehoidon edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4 maakuntia.<\/p>\n
Hyv\u00e4t yst\u00e4v\u00e4t<\/p>\n
Jos sitten ajatelleen jo pidemm\u00e4lle edenneen muistisairauden laadukasta kohtaamista ja hoitoa, tavoitteena tulee olla, ett\u00e4 ihminen voisi el\u00e4\u00e4 oman el\u00e4m\u00e4ntarinansa n\u00e4k\u00f6ist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 siin\u00e4kin el\u00e4m\u00e4nvaiheessa.<\/p>\n
El\u00e4m\u00e4ntarina on kokemuksellinen prosessi, johon ihminen antaa persoonallisuutensa v\u00e4lityksell\u00e4 omia merkityksi\u00e4\u00e4n. Olemme ihmisin\u00e4 eletyn el\u00e4m\u00e4mme hiomia ja menneiden vaiheiden kautta olemme hioutuneet omaksi itseksemme. Jokainen el\u00e4m\u00e4ntarina on yht\u00e4 arvokas ja merkityksellinen, oli se mink\u00e4 sis\u00e4lt\u00f6inen tahansa. Muistisairaus ei v\u00e4henn\u00e4 el\u00e4m\u00e4ntarinan arvokkuutta tai mielekkyytt\u00e4.<\/p>\n
Tarina ei synny luettelemalla vain vuosilukuja ja tapahtumia. Tarinaan tarvitaan tunteita, merkityssis\u00e4lt\u00f6j\u00e4 ja erilaisia vivahteita. Jokainen tarina on oma yksil\u00f6llinen seikkailukertomuksensa. Muistisairaus muuttaa kertomusta, mutta ei tee siit\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n merkityksellist\u00e4. Tarinan perusvire alkaa lapsuudessa, mutta aikuisuuden kokemukset ja erityisesti el\u00e4m\u00e4n aikana koetut kriisit muuttavat meit\u00e4 ihmisin\u00e4. Kriisit ovatkin el\u00e4m\u00e4ntarinassa usein t\u00e4rkeit\u00e4 k\u00e4\u00e4nnekohtia.<\/p>\n
Yksil\u00f6llisten tapahtumien ja el\u00e4m\u00e4nkriisien lis\u00e4ksi yhteiskunnan historiallinen kehitys vaikuttaa jokaisen el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Yksitt\u00e4isten ihmisten yksil\u00f6lliset kokemukset ovat sidoksissa sek\u00e4 toisiinsa ett\u00e4 suurempiin yhteiskunnallisiin ja maailmanlaajuisiin kokonaisuuksiin. Eri sukupolveen syntyneit\u00e4 ihmisi\u00e4 ei voi koskaan t\u00e4ydellisesti ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4. Siin\u00e4 suhteessa k\u00e4site \u201dsukupolvien v\u00e4linen kuilu\u201d on perusteltu. Esimerkiksi ilman historian tietoista opiskelua nuoren hoitajan voi olla hyvin vaikea ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 aikaisempien sukupolvien kokemusmaailmaa ja k\u00e4sityksi\u00e4 t\u00e4st\u00e4 p\u00e4iv\u00e4st\u00e4.<\/p>\n
Erik H. Eriksson kehitysteorian mukaan vanhuuden kehitysteht\u00e4v\u00e4 on tehd\u00e4 eletyst\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4 inventaario, ik\u00e4\u00e4n kuin panna \u201del\u00e4m\u00e4ntarinan palaset paikalleen.\u201d Vanhuudessa ihminen tarkastelee aktiivisesti omaa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4, rakentaa mielek\u00e4st\u00e4 kokonaisuutta ja luo erilaisille tapahtumille merkityksi\u00e4. Oman el\u00e4m\u00e4ntarinan palasten paikalleen laittamisessa muisteleminen on keskeinen asia. Ihminen voi muistella yksinkin, mutta on monia asioita, jotka tarvitsisivat kuuntelijaa. Hyvien asioiden muisteleminen ja kuulluksi tuleminen tuottavat mielihyv\u00e4\u00e4. Vaikeita asioita ei ole koskaan liian my\u00f6h\u00e4ist\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4. Ihminen voi miss\u00e4 ik\u00e4vaiheessa tahansa palata menneisiin asioihin ja kokemuksiinsa sek\u00e4 selvitt\u00e4\u00e4 kesken j\u00e4\u00e4net kriisit ja vaikeudet.<\/p>\n
Hyv\u00e4t yst\u00e4v\u00e4t<\/p>\n
Muistisairaalla on samanlainen tarve tehd\u00e4 eletyst\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n inventaariota, mutta h\u00e4n tekee t\u00e4t\u00e4 enemm\u00e4n mielikuviensa ja niihin liittyvien tunteidensa varassa. Eletyn el\u00e4m\u00e4n varrelta voi nousta mieleen erilaisia l\u00e4pik\u00e4ym\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 tunteita \u2013 sek\u00e4 positiivisia ett\u00e4 negatiivisia, joiden kohteeksi omainen tai hoitaja voivat joutua. N\u00e4it\u00e4 tunteita ei saisi torjua tai mit\u00e4t\u00f6id\u00e4, sill\u00e4 muistisairaallakin on oikeus tehd\u00e4 kehitysteht\u00e4v\u00e4\u00e4ns\u00e4 liittyv\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4n inventaariota. Omainen ja hoitaja toimivat ik\u00e4\u00e4n kuin venttiilein\u00e4, jonka avulla tunteiden ulosp\u00e4\u00e4seminen mahdollistuu. Tunteiden alkuper\u00e4inen kohde voi olla aivan toinen henkil\u00f6 tai tilanne el\u00e4m\u00e4ntarinan varrelta. Esille tulevat tunteet eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 liity lainkaan t\u00e4h\u00e4n hetkeen tai paikalla oleviin henkil\u00f6ihin, mutta joku t\u00e4ss\u00e4 hetkess\u00e4 (tuttu murre, tietty laulu, \u00e4\u00e4nen s\u00e4vy tmv.) tuo tietyn muiston\/tunteen mieleen. Olivatpa esille nousseet tunteet mit\u00e4 tahansa, niiden ilmaiseminen on my\u00f6nteist\u00e4. Jos mahdollista, niist\u00e4 olisi hyv\u00e4 keskustellakin.<\/p>\n
Tunteiden ilmaisemisen hyv\u00e4ksymist\u00e4 voi ilmaista my\u00f6s sanattoman viestinn\u00e4n avulla, esimerkiksi k\u00e4dest\u00e4 pit\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tai halaamalla. Kun t\u00e4m\u00e4n oivaltaa, ei tarvitse hermostua tai pahoittaa mielt\u00e4\u00e4n, vaikka sairastunut ei tunnistaisi tai sanoisi joskus rumastikin. L\u00e4heisen ja omaisen k\u00e4ynnit ovat aina t\u00e4rkeit\u00e4, koska l\u00e4heisen kosketus, \u00e4\u00e4nens\u00e4vy, tutuista asioista puhuminen, tutut laulut tms. voivat kuitenkin koskettaa jotain muistipaikkaa ja siit\u00e4 tulee tuttuuden tunne.<\/p>\n
Jos ja toivottavasti kun hoitajat kysyv\u00e4t el\u00e4m\u00e4ntarinatietoja, he eiv\u00e4t tee sit\u00e4 uteliaisuuttaan, vaan siksi, ett\u00e4 tiet\u00e4ess\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4n kohokohdista ja ilon aiheista ja toisaalta suruista ja murheista, on helpompi j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 ilon hetki\u00e4 ja l\u00f6yt\u00e4\u00e4 yhteisi\u00e4 puheenaiheita tai toisaalta my\u00f6s ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 haasteellista k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4. Parhaiten hyv\u00e4 hoito toteutuu ammattilaisten ja l\u00e4heisten hyv\u00e4n yhteisty\u00f6n avulla.<\/p>\n
El\u00e4m\u00e4ntarinan tuntemisen merkityst\u00e4 voi verrata kirjan lukemiseen. Meist\u00e4 kaikista saisi kirjoitettua mielenkiintoisen kirjan. Kirjaa ei ymm\u00e4rr\u00e4, jos sen lukemisen aloittaa viimeisest\u00e4 luvusta. Hoitoty\u00f6ss\u00e4 ei voi mahdollistaa muistisairaan henkil\u00f6n el\u00e4m\u00e4ntarinan jatkumoa, jos ei yht\u00e4\u00e4n tied\u00e4 tarinaa ennen sairautta.<\/p>\n
Hyv\u00e4t yst\u00e4v\u00e4t<\/p>\n
Vaikka sanoin edell\u00e4, ett\u00e4 asenteissa on tapahtunut paljon korjaantumista, niin kyll\u00e4 meill\u00e4 on edelleen ty\u00f6t\u00e4 teht\u00e4v\u00e4n\u00e4. Muistisairauksiin liittyy edelleen h\u00e4pe\u00e4\u00e4, joka est\u00e4\u00e4 esimerkiksi ajoissa tutkimuksiin ja hoitoon hakeutumisen. Muistisairaita kohdellaan helposti kuten lapsia ja heid\u00e4n itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeutensa yli k\u00e4vell\u00e4\u00e4n. Helposti muistisairaat henkil\u00f6t m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n sairauden kautta, Kukaan ei kuitenkaan ole sairautensa n\u00e4k\u00f6inen, vaan jokainen on oman el\u00e4m\u00e4ntarinansa n\u00e4k\u00f6inen. Jos henkil\u00f6\u00e4, joka on tottunut m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n muita, komennellaan, ei h\u00e4nen suuttumisensa ole sairauden oire vaan h\u00e4n reagoi oman el\u00e4m\u00e4ntarinansa mukaisesti.<\/p>\n
Muistiliiton tavoite muistiyst\u00e4v\u00e4llisest\u00e4 yhteiskunnasta edellytt\u00e4\u00e4 edelleen vaikuttamista asenteisiin ja my\u00f6s yleisen tiedon lis\u00e4\u00e4mist\u00e4 muistisairauksien ennaltaehk\u00e4isyst\u00e4 sek\u00e4 hoidon ja kuntoutuksen mahdollisuuksista. Toiminta- ja ajattelutapoihin tarvitaan my\u00f6s muutoksia.<\/p>\n
Hyv\u00e4t yst\u00e4v\u00e4t<\/p>\n
Aivan lopuksi: Minulle annettu otsikko oli: Muista minut. Olen t\u00e4ss\u00e4 puheessani muistellut omaa kehityst\u00e4ni muistiasiantuntijana ja samalla my\u00f6s muistitietouden kehittymist\u00e4 yhteiskunnassa. Olen puhunut hyv\u00e4st\u00e4 kohtaamisesta ja laadukkaasta hoidosta. Meill\u00e4 on tietoa paljon, mutta se ei aina toimi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4, eiv\u00e4tk\u00e4 kaikki muistisairaat voi el\u00e4\u00e4 oman el\u00e4m\u00e4ntarinansa n\u00e4k\u00f6ist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 omasta kodista muuttamisen j\u00e4lkeen. Toivon, ett\u00e4 l\u00e4heiset l\u00f6yt\u00e4isiv\u00e4t oman roolinsa yhteis\u00f6kotien arjessa ja hoitajat ymm\u00e4rt\u00e4isiv\u00e4t t\u00e4m\u00e4n roolin t\u00e4rkeyden. Hyv\u00e4k\u00e4\u00e4n hoitaja ei kosketa kuten l\u00e4heinen, eik\u00e4 tied\u00e4 esimerkiksi niist\u00e4 yhteisist\u00e4 hetkist\u00e4, jolloin on naurettu tai itketty yhdess\u00e4. L\u00e4heinen voi toimia my\u00f6s sairastuneen tulkkina ammattilaisiin p\u00e4in.
\nT\u00e4t\u00e4kin tarkoittaa muista minut!<\/p>\n
Muista minut tarkoittaa my\u00f6s sit\u00e4, ett\u00e4 omalta osaltamme muutamme yhteiskuntaa muistiyst\u00e4v\u00e4llisemm\u00e4ksi ja pyrimme vaikuttamaan asenteisiin esimerkiksi tietoa lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4. Meid\u00e4n tulisi p\u00e4\u00e4st\u00e4 vapaaksi muistisairauteen liittyv\u00e4st\u00e4 stigmasta.<\/p>\n
Muista minut, on my\u00f6s joukkovoimaa ja yhteis\u00f6llisyytt\u00e4. Voisiko j\u00e4rjest\u00f6n\u00e4 \u2013 tai el\u00e4kel\u00e4isj\u00e4rjest\u00f6jen yhteisen\u00e4 viestin\u00e4 vaatia muistisairaiden ja l\u00e4heisten osallisuuden ja oikeuksien toteutumista nykyist\u00e4 paremmin. Voisiko t\u00e4m\u00e4 olla esimerkiksi Eetun seuraava julkilausuma?<\/p>\n
Viimeiseksi muista minut, tarkoittaa my\u00f6s oman itsens\u00e4 muistamista ja itsest\u00e4 v\u00e4litt\u00e4mist\u00e4. Esimerkiksi aivoterveydest\u00e4 huolehtiminen on lempeytt\u00e4 itse\u00e4 kohtaan.
\nAnja Porion vanha runo on edelleenkin t\u00e4rke\u00e4:<\/p>\n
Minulta meni kauan vain oppiakseni
\nmiten olemalla itselleni julma ja ankara
\nkontrolloiva, vaativa –
\nolen sit\u00e4 my\u00f6s l\u00e4heisilleni.
\nJa vasta ollessani itselleni hell\u00e4, ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4inen,
\ntilaa antava, suvaitsevainen,
\nolen sit\u00e4 samaa my\u00f6s l\u00e4hell\u00e4ni el\u00e4ville.<\/p>\n
V\u00e4litet\u00e4\u00e4n itsest\u00e4 ja v\u00e4litet\u00e4\u00e4n toisista. V\u00e4litet\u00e4\u00e4n my\u00f6s v\u00e4litt\u00e4misen sanomaa muille. N\u00e4in varmistamme omalta osaltamme, ett\u00e4 mahdollisimman moni tulee muistetuksi.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Muista minut Rantakyl\u00e4n seurakunta 23.5.2024 Hyv\u00e4t yst\u00e4v\u00e4t Kiitos kutsusta tulla puhumaan t\u00e4h\u00e4n tilaisuuteen otsikolla Muista minut. T\u00e4m\u00e4n otsikon alla puhun muun muassa muistisairaiden oikeuksista sek\u00e4 hyv\u00e4st\u00e4 kohtaamisesta ja laadukkaasta hoidosta. T\u00e4t\u00e4 puhetta kirjoittaessani muistelin omaa ammatillista tarinaani ja omaa kehittymist\u00e4ni asiantuntijaksi muistiasioissa ja muutaman muiston haluan jakaa kanssanne. Valmistuin sairaanhoitajaksi 43 vuotta sitten. Silloin opinnoissa<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"class_list":["post-3617","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kolumnit"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3617","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=3617"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3617\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3619,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3617\/revisions\/3619"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=3617"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=3617"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=3617"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}