{"id":3525,"date":"2023-12-22T11:32:11","date_gmt":"2023-12-22T09:32:11","guid":{"rendered":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/?p=3525"},"modified":"2023-12-22T11:32:11","modified_gmt":"2023-12-22T09:32:11","slug":"joulukuun-kirjoitukseni-pohjois-karjalan-hyvinvointialueen-blogissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/?p=3525","title":{"rendered":"Joulukuun kirjoitukseni Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen blogissa."},"content":{"rendered":"<p>Lapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia &#8211; my\u00f6s hyvinvointialueen on niihin sitouduttava<\/p>\n<p>Suomi ratifioi YK:n Lapsen oikeuksien yleissopimuksen jo vuonna 1991. Sopimus on vaikuttanut positiivisesti lapsiasioiden lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00f6n sek\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin, mutta edelleen meill\u00e4 on kehitett\u00e4v\u00e4\u00e4 lasten oikeuksien toteutumisessa. Joka marraskuussa vietet\u00e4\u00e4n Lapsen oikeuksien viikkoa ja Pohjois-Karjalan perhekeskusverkosto pit\u00e4\u00e4 vuosittain viikon aikana my\u00f6s aiheeseen liittyv\u00e4n seminaarin. T\u00e4n\u00e4 vuonna tilaisuus j\u00e4rjestettiin webinaarina ja siihen osallistui yli sata henkil\u00f6\u00e4.<\/p>\n<p>Lapsen oikeuksien viikon teemana oli lapsen oikeus hyvinvointiin. Erityisesti huomiota kiinnitettiin mielen hyvinvoinnin osatekij\u00f6ihin lasten ja nuorten el\u00e4m\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n<p>Maailman terveysj\u00e4rjest\u00f6 WHO:n mukaan terveys koostuu fyysisest\u00e4, psyykkisest\u00e4 ja sosiaalisesta hyvinvoinnista. My\u00f6s YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen n\u00e4k\u00f6kulmasta lasten ja nuorten hyvinvointia tulee tarkastella ja edist\u00e4\u00e4 laaja-alaisesti: lapsella on oikeus muun muassa terveyteen, riitt\u00e4v\u00e4\u00e4n ravintoon, sosiaaliturvaan, riitt\u00e4v\u00e4\u00e4n elintasoon, terveelliseen ja turvallisen ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n, koulutukseen sek\u00e4 lepoon, leikkiin ja vapaa-aikaan. Lapsilla on oikeus hyv\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja erityiseen suojeluun.<\/p>\n<p>Lapsen hyvinvointiin vaikuttavat monet tekij\u00e4t: elinolot, terveydentila, omat kokemukset, perheen tilanne ja toimeentulo sek\u00e4 yhteiskunnan tarjoama suojelu. Varhaislapsuuden kokemukset m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t erityisen voimakkaasti ihmisen hyvinvointia koko el\u00e4m\u00e4n ajan. Eri tavoin ep\u00e4suotuisat elinolot taas vaarantavat lapsen hyvinvoinnin.<\/p>\n<p>Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen arvoissa sitoudutaan noudattamaan YK:n lapsen oikeuksien yleissopimusta. Lis\u00e4ksi yhdeksi strategiseksi tavoitteeksi on kirjattu: Toimintamme on pitk\u00e4j\u00e4nteist\u00e4, tulevaisuuteen katsovaa ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko lapsen edun mukaista. N\u00e4iden kirjausten on ohjattava kaikkea p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa.<\/p>\n<p>Suurin osa lapsista ja nuorista voi hyvin, mutta se lasten ja nuorten joukko, joka voi huonosti, voi viel\u00e4 huonommin kuin ennen. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton, Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen &#8211; Siun soten ja Humanistisen ammattikorkeakoulun (Humak) yhteisess\u00e4 \u2019Hyvinvoiva pohjoiskarjalainen nuori\u2019 -hankkeessa ilmeni, ett\u00e4 haasteita hyvinvoinnissa kokee noin 11\u201314 prosenttia kaikista nuorista.<\/p>\n<p>N\u00e4iden nuorten auttamiseksi erityisesti mielenterveys- ja p\u00e4ihdepalveluihin tulisi panostaa entist\u00e4 enemm\u00e4n. My\u00f6s etsiv\u00e4n nuorisoty\u00f6n resurssit on turvattava, sill\u00e4 etsiv\u00e4 nuorisoty\u00f6 kannattelee nuorta ennen palvelujen saamista ja toisaalta jakaa tietoa olemassa olevista palveluista. Etsiv\u00e4n nuorisoty\u00f6n asiakkaista 25 prosenttia koki tarvitsevansa mielenterveyden palveluja, mutta ei ole niit\u00e4 saanut. My\u00f6s yksin\u00e4isyyden kokemus on nuorilla yleist\u00e4. 14 prosenttia nuorista koki itsens\u00e4 yksin\u00e4iseksi usein tai melko usein.<\/p>\n<p>Lapsiperhek\u00f6yhyys uhkaa lasten hyvinvointia<\/p>\n<p>T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 Suomessa 12 % lapsista (noin 122 000 lasta) el\u00e4\u00e4 pienituloisessa perheess\u00e4. Pienituloiseksi perhe m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n, jos kotitalouden tulot ovat alle 60 % mediaanitulosta. Lapsiperhek\u00f6yhyyden arvioidaan l\u00e4hivuosina edelleen kasvavan. Lapsiperhek\u00f6yhyys aiheuttaa materiaalisia ja arjen puutteita, el\u00e4m\u00e4n mahdollisuuksien kaventumista, mielen hyvinvoinnin ja terveyden heikkenemist\u00e4.<\/p>\n<p>K\u00f6yhyys vaikuttaa my\u00f6s lasten vertaissuhteisiin ja syrjint\u00e4 satuttaa lapsen ja nuorten mielt\u00e4. Selvitysten mukaan (muun muassa Lapsen \u00e4\u00e4ni 2023 &#8211; kysely) k\u00f6yhien perheiden lapset tulevat helposti kiusatuiksi kavereiden parissa.<\/p>\n<p>K\u00f6yhyys rajaa lapsen my\u00f6s mahdollisuuksia harrastaa. H\u00e4n ei p\u00e4\u00e4se matkoille, elokuviin ja h\u00e4nell\u00e4 ei ole samoja \u00e4lypuhelimia kuin saman ik\u00e4isill\u00e4 kavereilla. K\u00f6yhien perheiden lapset eiv\u00e4t my\u00f6sk\u00e4\u00e4n voi keskustella kaveripiiriss\u00e4 samoista asioista kuin hyv\u00e4osaisten perheiden lapset.<\/p>\n<p>Lapsen \u00e4\u00e4ni 2023 -kyselyn mukaan It\u00e4-Suomessa 18 prosenttia k\u00f6yhiss\u00e4 perheiss\u00e4 asuvista lapsista ja nuorista kertoi puutteita jopa ruuan saamisessa. He olivat useimmin my\u00f6s ilman yht\u00e4k\u00e4\u00e4n harrastusta. Mielenterveyden osalta kokemukset olivat muuta maata heikoimpia ja yksin\u00e4isyys ja kiusaamiskokemukset yleisempi\u00e4. Vain 33 prosenttia vastanneista kertoi heill\u00e4 olevan l\u00e4heinen yst\u00e4v\u00e4. It\u00e4-Suomen k\u00f6yhyydess\u00e4 olevilla nuorilla vain 20 prosentilla oli el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 p\u00e4rj\u00e4\u00e4misen kokemus.<\/p>\n<p>Lapsiperhek\u00f6yhyydell\u00e4 on my\u00f6s ylisukupolvisia vaikutuksia. Pitkitt\u00e4istutkimuksesta on havaittu, ett\u00e4 1990-luvun lamassa k\u00f6yhyyden keskelle joutuneiden perheiden lapsilla on ollut paljon enemm\u00e4n psyykkisi\u00e4 ongelmia my\u00f6s aikuisi\u00e4ss\u00e4. Vanhempien huoli toimeentulosta heijastuu my\u00f6s lapsiin.<\/p>\n<p>Ruoka-apu ei ole oikea ratkaisu<\/p>\n<p>Huolestuttavaa on, ett\u00e4 ruoka-apua hakevissa on yh\u00e4 enemm\u00e4n lapsiperheit\u00e4, joista osa kokee ruoka-avun hakemisen helpommaksi kuin esimerkiksi toimeentulotuen hakemisen. Syyksi mainitaan muun muassa h\u00e4pe\u00e4n tunne yhteiskunnan tukien hakemiseen.<\/p>\n<p>Toisaalta my\u00f6s tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4 omista oikeuksista on paljon. Perustuslain mukaan julkisen vallan teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on turvata oikeus v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4\u00e4n toimeentuloon ja huolenpitoon etu- ja palveluj\u00e4rjestelm\u00e4n kautta, eik\u00e4 t\u00e4t\u00e4 vastuuta voi siirt\u00e4\u00e4 vapaaehtoistoiminnalle. Hyvinvointialueiden lakis\u00e4\u00e4teisen\u00e4 teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on parantaa v\u00e4h\u00e4varaisten mahdollisuuksia selvit\u00e4 paremmin arkiel\u00e4m\u00e4\u00e4n liittyvist\u00e4 haasteista ja k\u00f6yhyyden negatiivisista vaikutuksista. J\u00e4rjest\u00f6jen ruoka-apu-toiminnan avulla voidaan kuitenkin luoda toimivia polkuja muihin virallisiin ja lain mukaan jokaiselle kansalaiselle kuuluviin peruspalveluihin.<\/p>\n<p>Lapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia<\/p>\n<p>Aikuisten on otettava vastuu siit\u00e4, ett\u00e4 lasten ja nuorten oikeus hyvinvointiin toteutuu. Aikuisten teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on ottaa selv\u00e4\u00e4 asioista ja kuunnella lapsia ja nuoria. Monissa selvityksiss\u00e4 (mm. Hyvinvoiva pohjoiskarjalainen nuori &#8211; hanke) lapset ja nuoret ovat kertoneet, ettei kukaan aikuinen kuuntele heit\u00e4, eik\u00e4 esimerkiksi koulussa opettajalla ole aikaa. He toivoivat, ett\u00e4 olisi edes yksi aikuinen, joka oikeasti v\u00e4litt\u00e4isi. Perheen taloudelliset huolet johtavat usein siihen, ettei huolien keskell\u00e4 olevien ja\/tai masentuneiden vanhempien voimavarat riit\u00e4 vastaamaan lapsen ja nuoren tarpeisiin.<\/p>\n<p>Aikuisten kollektiivinen velvollisuus on pit\u00e4\u00e4 huolta, ett\u00e4 jokaisen lapsen oikeus hyvinvointiin &#8211; ja my\u00f6s mielen hyvinvointi toteutuu.<\/p>\n<p>T\u00e4h\u00e4n tavoitteeseen p\u00e4\u00e4semiseksi tarvitaan yhdess\u00e4 tekemist\u00e4 ja kollektiivista vastuunkantoa. Onneksi meill\u00e4 Pohjois-Karjalassa on k\u00e4ynnistynyt ja edelleen kehittyy upea perhekeskusverkostotoiminta, jossa hyvinvointialueen, kuntien ja j\u00e4rjest\u00f6jen yhdess\u00e4 tekeminen lasten hyvinvoinnin edist\u00e4miseksi on kaiken perusta. Esimerkiksi kohtaamispaikat ovat niit\u00e4 kynnyksett\u00f6mi\u00e4 paikkoja, jonne jokainen voi tulla omana itsen\u00e4\u00e4n ja jossa keskeist\u00e4 on aito kohtaaminen.<\/p>\n<p>Haluan kiitt\u00e4\u00e4 kaikkia niit\u00e4 tahoja ja toimijoita, jotka olette olleet luomassa Pohjois-Karjalaan lasten ja nuorten asioissa yhdess\u00e4 tekemisen \u201dmeininki\u00e4\u201d. Tekemist\u00e4 riitt\u00e4\u00e4, mutta oikealla tiell\u00e4 ollaan.<\/p>\n<p>Lapset ja nuoret ovat t\u00e4rkein tulevaisuusinvestointi, mink\u00e4 voimme ikin\u00e4 tehd\u00e4!<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Lapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia &#8211; my\u00f6s hyvinvointialueen on niihin sitouduttava Suomi ratifioi YK:n Lapsen oikeuksien yleissopimuksen jo vuonna 1991. Sopimus on vaikuttanut positiivisesti lapsiasioiden lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00f6n sek\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin, mutta edelleen meill\u00e4 on kehitett\u00e4v\u00e4\u00e4 lasten oikeuksien toteutumisessa. Joka marraskuussa vietet\u00e4\u00e4n Lapsen oikeuksien viikkoa ja Pohjois-Karjalan perhekeskusverkosto pit\u00e4\u00e4 vuosittain viikon aikana my\u00f6s aiheeseen liittyv\u00e4n seminaarin. T\u00e4n\u00e4 vuonna<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"class_list":["post-3525","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kolumnit"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3525","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=3525"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3525\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3527,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3525\/revisions\/3527"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=3525"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=3525"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=3525"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}