Suomi ratifioi\u00a0YK:n\u00a0Lapsen\u00a0
T\u00e4m\u00e4n vuoden teemana on Lapsen oikeus hyvinvointiin ja erityisesti huomio halutaan kiinnitt\u00e4\u00e4 mielen hyvinvoinnin osatekij\u00f6ihin lasten ja nuorten el\u00e4m\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n
Maailman terveysj\u00e4rjest\u00f6 WHO:n mukaan terveys koostuu fyysisest\u00e4, psyykkisest\u00e4 ja sosiaalisesta hyvinvoinnista. My\u00f6s YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen n\u00e4k\u00f6kulmasta lasten ja nuorten hyvinvointia tulee tarkastella ja edist\u00e4\u00e4 laaja-alaisesti: lapsella on oikeus muun muassa terveyteen, riitt\u00e4v\u00e4\u00e4n ravintoon, sosiaaliturvaan, riitt\u00e4v\u00e4\u00e4n elintasoon, terveelliseen ja turvallisen ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n, koulutukseen sek\u00e4 lepoon, leikkiin ja vapaa-aikaan. Lapsilla on oikeus hyv\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja erityiseen suojeluun.<\/p>\n
Lapsen hyvinvointiin vaikuttavat monet tekij\u00e4t: elinolot, terveydentila, omat kokemukset, perheen tilanne ja toimeentulo sek\u00e4 yhteiskunnan tarjoama suojelu. Varhaislapsuuden kokemukset m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t erityisen voimakkaasti ihmisen hyvinvointia koko el\u00e4m\u00e4n ajan. Eri tavoin ep\u00e4suotuisat elinolot taas vaarantavat lapsen hyvinvoinnin.<\/p>\n
Viime vuosina per\u00e4kk\u00e4iset ja p\u00e4\u00e4llekk\u00e4iset kriisit \u2013 ilmastokriisi, koronapandemia, Ukrainan sota \u2013 ovat kuormittaneet lasten ja nuorten jaksamista ja hyvinvointia. T\u00e4n\u00e4vuonna halutaan lapsen oikeuksien viikolla muistuttaa valtion velvoitteesta turvata lasten suotuisa kasvu sek\u00e4 kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota keinoihin, joilla lasten ja nuorten hyvinvoinnin eri osa-alueita voidaan vahvistaa.<\/p>\n
Osallisuuden kokemus on merkitt\u00e4v\u00e4 hyvinvoinnin osatekij\u00e4<\/b><\/p>\n
Joukkoon kuuluminen ja se, ett\u00e4 voi vaikuttaa omaan el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 ja ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6ns\u00e4 vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia \u2013 ja k\u00e4\u00e4nt\u00e4en, ulkopuolelle j\u00e4\u00e4minen ja sivuutetuksi tuleminen satuttaa. T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 haluan nostaa esille kolme lasten ja nuorten ryhm\u00e4\u00e4, jotka helposti j\u00e4\u00e4v\u00e4t ulkopuoliseksi monessa asiassa ja joiden osallisuudesta meid\u00e4n aikuisten tulee erityisesti huolehtia. N\u00e4it\u00e4 ovat nuoret hoivaajat, lapset, joiden perheess\u00e4 on taloudellisia vaikeuksia ja k\u00f6yhyytt\u00e4 sek\u00e4 vammaiset lapset.<\/p>\n
Kansainv\u00e4lisen m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n mukaan nuoret hoivaajat (Young carers) ovat lapsia tai alle 18 vuotiaita nuoria, jotka hoitavat, avustavat tai tukevat toista perheenj\u00e4sent\u00e4. Nuoret hoivaajat suorittavat usein s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti merkitt\u00e4vi\u00e4 hoivateht\u00e4vi\u00e4 ja ottavat vastuuta aikuisten lailla.<\/p>\n
Hoivaa tarvitseva henkil\u00f6 on usein lapsen vanhempi, mutta voi olla my\u00f6s sisarus, isovanhempi tai muu sukulainen, jolla on jokin vamma, krooninen sairaus, mielenterveysongelma tai jokin muu vaiva, jonka hoitamiseen tarvitaan hoivaa, tukea ja valvontaa.<\/p>\n
THL:n Kouluterveyskyselyss\u00e4 vuodelta 2019 kysyttiin ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa lasten ja nuorten perheiss\u00e4\u00e4n antamasta hoivasta. Silloin viikoittain tai p\u00e4ivitt\u00e4in l\u00e4heist\u00e4\u00e4n hoivaavia nuoria oli vastanneista noin kuusi prosenttia.\u00a0 Hoivavastuussa olevia tytt\u00f6j\u00e4 oli hieman poikia enemm\u00e4n ja tyt\u00f6t my\u00f6s kokivat el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n erilaisia haasteita poikia useammin.<\/p>\n
Hoivatilanteessa el\u00e4vill\u00e4 nuorilla on usein muita nuoria v\u00e4hemm\u00e4n harrastuksia. Heill\u00e4 on enemm\u00e4n mielenterveyden ja koulunk\u00e4ynnin haasteita, yksin\u00e4isyyden kokemuksia ja kiusatuksi tulemista, heikompi koettu terveydentila ja el\u00e4m\u00e4ntyytyv\u00e4isyys. Nuorten hoivaroolilla on yhteys perheen taloudellisiin haasteisiin. Nuoret hoivaajat my\u00f6s kokevat muita useammin, etteiv\u00e4t he ole saaneet tarvitsemaansa tukea kouluterveydenhuollosta.<\/p>\n
Kouluterveyskysely paljasti my\u00f6s sen, ett\u00e4 nuorten hoivaajien tunnistamisessa ja tukemisessa on puutteita koulussa ja oppilashuollossa. Sama koskee my\u00f6s koko perheen tilanteen huomioimista ja hoivaa tarvitsevan perheenj\u00e4senen palvelujen j\u00e4rjest\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n
Onneksi meill\u00e4 Pohjois-Karjalassa on Alisa-toiminnan my\u00f6t\u00e4 opittu tunnistamaan nuoret hoivaajat entist\u00e4 paremmin ja heit\u00e4 on l\u00e4hdetty tukemaan eri tavoin.<\/p>\n
Toinen syrj\u00e4\u00e4n helposti j\u00e4\u00e4v\u00e4 ryhm\u00e4 on k\u00f6yhyydess\u00e4 el\u00e4v\u00e4t lapset ja nuoret. K\u00f6yhyys vaikuttaa esimerkiksi lasten vertaissuhteisiin ja syrjint\u00e4 heikent\u00e4\u00e4 mielen hyvinvointia. Selvitysten mukaan k\u00f6yhien perheiden lapset tulevat helpommin kiusatuiksi kavereiden parissa. K\u00f6yhyys rajaa lapsen mahdollisuuksia harrastaa, h\u00e4n ei p\u00e4\u00e4se matkoille, elokuviin ja h\u00e4nell\u00e4 ei ole samoja \u00e4lypuhelimia kuin saman ik\u00e4isill\u00e4 kavereilla. K\u00f6yhien perheiden lapset eiv\u00e4t my\u00f6sk\u00e4\u00e4n voi keskustella kaveripiiriss\u00e4 samoista asioista kuin hyv\u00e4osaisten perheiden lapset.<\/p>\n
Perheen k\u00f6yhyys vaikuttaa kielteisesti lasten hyvinvointiin. Pitkitt\u00e4istutkimuksesta on havaittu, ett\u00e4 1990-luvun lamassa k\u00f6yhyyden keskelle joutuneiden perheiden lapsilla on ollut paljon enemm\u00e4n esimerkiksi psyykkisi\u00e4 ongelmia my\u00f6s aikuisi\u00e4ss\u00e4. Vanhempien huoli toimeentulosta heijastuu my\u00f6s lapsiin. Masentuneen tai huolien keskell\u00e4 olevien vanhempien on vaikea vastata lapsen ja nuoren tarpeisiin.<\/p>\n
Eduskunnan Tulevaisuusvaliokunnassa asiantuntijana k\u00e4ynyt alakoulun rehtori kuvasi lasten eriarvoisuutta koulussa seuraavasti:<\/p>\n
\u201dMeid\u00e4n koulussa erot lasten v\u00e4lill\u00e4 ovat huikeita ja lapset ovat aivan pienest\u00e4 asti tietoisia niist\u00e4. Osa tuodaan koulun pihalle sadan tonnin autoilla, osa huolehtii vaatteistaan ja sy\u00f6misest\u00e4\u00e4n itse ekaluokkalaisesta l\u00e4htien. Osa k\u00e4y lomilla sukeltamassa vanhempien kanssa, osa viett\u00e4\u00e4 koko loman yksin kotona. N\u00e4m\u00e4 lapset ovat tietoisia rajoista, he pysyv\u00e4t omissa porukoissaan, ja heikompiosaiset ajattelevat, ettei heill\u00e4 koskaan ole samoja mahdollisuuksia kuin muilla.\u201d<\/p>\n
Kolmantena ryhm\u00e4n\u00e4 haluan nostaa vuoden lapsenoikeuksien teemaan ja osallisuuteen liittyen vammaiset lapset, jotka helposti j\u00e4\u00e4v\u00e4t ulkopuolisiksi monesta asiasta.<\/p>\n
Lapsen oikeuksiin kuuluu oikeus olla ensisijaisesti lapsi ja siksi my\u00f6s esimerkiksi vammaisten lasten kohdalla vamma ei saa olla el\u00e4m\u00e4\u00e4 ensisijaisesti m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4 asia. My\u00f6s vammaiselle lapsella on oikeus olla oman el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 aktiivinen toimija ja omata ik\u00e4tovereittensa kanssa tasavertainen mahdollisuus leikkiin, kaverisuhteisiin, koulunk\u00e4yntiin ja vapaa-ajan harrastuksiin. \u00a0Palveluj\u00e4rjestelmi\u00e4 ja tukitoimia suunniteltaessa tulee ottaa huomioon lasten ja heid\u00e4n perheidens\u00e4 yksil\u00f6lliset el\u00e4m\u00e4ntilanteet. Lapsen vammaisuus ei ole sellainen yhteinen nimitt\u00e4j\u00e4, joka oikeuttaisi k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n lapsia tai perheit\u00e4 yhten\u00e4 homogeenisena ryhm\u00e4n\u00e4, jolla on yhteiset ominaisuudet, tarpeet ja olosuhteet. My\u00f6s n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6mist\u00e4 vammoista tulisi puhua nykyist\u00e4 enemm\u00e4n, sill\u00e4 niin paljon kuin esteett\u00f6myydest\u00e4 t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 puhutaan, niin valitettavan usein keskustelu huomioi ainoastaan fyysisen esteett\u00f6myyden ja muun muassa neurokirjon ihmisten tarpeet \u2013 esimerkiksi aistiesteett\u00f6myyden huomioiminen \u2013 ovat j\u00e4\u00e4neet hyvin v\u00e4h\u00e4iselle huomiolle.<\/p>\n
Ongelmat tulevat esille my\u00f6s koulussa ja esimerkiksi Vammaisfoorumin ja Ihmisoikeuskeskuksen kyselyss\u00e4 vuodelta 2020 – 2021 tuli esille, ett\u00e4 moni neurokirjon lapsi j\u00e4\u00e4 l\u00e4hikoulussa vaille tarvitsemaansa tukea ja kohtuullisia mukautuksia. Yhten\u00e4 syyn\u00e4 t\u00e4h\u00e4n on se, ettei kouluissa ollut riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 osaamista eik\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 tunnistaa, tukea ja auttaa neurokirjon lapsia. My\u00f6s ymp\u00e4rist\u00f6tekij\u00e4t voivat aiheuttaa haasteita neurokirjon lapsille. Melu, struktuurin puute sek\u00e4 vaihtuvat ja suuret opetusryhm\u00e4t kuormittavat monia autisminkirjon ja neurokirjon oppilaita.<\/p>\n
Lapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia<\/b><\/p>\n
Nostin n\u00e4m\u00e4 kolme ryhm\u00e4\u00e4 esille sen takia, ett\u00e4 heid\u00e4n kohdallaan korostuu se, ett\u00e4 Lapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia. Aikuisten on otettava vastuu my\u00f6s siit\u00e4, ett\u00e4 ottaa selv\u00e4\u00e4 asioita ja kuuntelee lapsia ja nuoria. Viime kaudella eduskunnassa tulevaisuusvaliokunta ja tarkastusvaliokunta \u2013 joissa itse ty\u00f6skentelin, kuuli useampaan otteeseen my\u00f6s lapsia ja nuoria asiantuntijoina ja ne olivat parhaita kuulemisia 12 vuoden kansanedustajan ty\u00f6urani aikana. Minulle j\u00e4i erityisesti mieleen n\u00e4ist\u00e4 kuulemisista se, ett\u00e4 moni lapsi ja nuori kokee, ettei kukaan aikuinen kuuntele heit\u00e4, eik\u00e4 esimerkiksi koulussa opettajalla ole aikaa. He toivoivat, ett\u00e4 olisi edes yksi aikuinen, joka oikeasti v\u00e4litt\u00e4isi ilman suuria vaatimuksia. Monet nuoret kokevat paljon ahdistusta niiden paineiden alla, joita aikuiset heille asettavat. Er\u00e4s nuori sanoi, ettei nykyisin ole aikaa olla nuori, kun pit\u00e4\u00e4 aina ajatella tulevaisuutta ja sit\u00e4, mit\u00e4 joku asia tarkoittaa tulevaisuuden n\u00e4k\u00f6kulmasta. N\u00e4m\u00e4 paineet voivat muodostua suureksi taakaksi monelle lapselle ja nuorelle.<\/p>\n
Kaikkien aikuisten velvollisuus on pit\u00e4\u00e4 huolta, ett\u00e4 jokaisen lapsen oikeus hyvinvointi – ja my\u00f6s mielen hyvinvointi toteutuu. T\u00e4h\u00e4n tavoitteeseen p\u00e4\u00e4semiseksi tarvitaan yhdess\u00e4 tekemist\u00e4 ja kollektiivista vastuunkantoa. Onneksi meill\u00e4 Pohjois-Karjalassa on k\u00e4ynnistynyt ja edelleen kehittyy upea perhekeskusverokostotoiminta, jossa yhdess\u00e4 tekeminen lasten hyvinvoinnin edist\u00e4miseksi on kaiken perusta. Esimerkiksi kohtaamispaikat ovat niit\u00e4 kynnyksett\u00f6mi\u00e4 paikkoja, jonne jokainen voi tulla omana itsen\u00e4\u00e4n ja jossa keskeist\u00e4 on aito kohtaaminen.<\/p>\n
Haluankin kiitt\u00e4\u00e4 kaikkia niit\u00e4 tahoja ja toimijoita, jotka olette olleet luomassa Pohjois Karjalaan t\u00e4t\u00e4 yhdess\u00e4 tekemisen \u201dmeininki\u00e4\u201d. Tekemist\u00e4 riitt\u00e4\u00e4, mutta oikealla tiell\u00e4 ollaan. Lapset ja nuoret ovat t\u00e4rkein tulevaisuusinvestointi, mink\u00e4 voimme ikin\u00e4 tehd\u00e4!<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Suomi ratifioi\u00a0YK:n\u00a0Lapsen\u00a0oikeuksien yleissopimuksen jo vuonna 1991. Sopimus on vaikuttanut positiivisesti lapsiasioiden lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00f6n sek\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin, mutta edelleen meill\u00e4 on kehitett\u00e4v\u00e4\u00e4 lasten oikeuksien toteutumisessa. T\u00e4m\u00e4n vuoden teemana on Lapsen oikeus hyvinvointiin ja erityisesti huomio halutaan kiinnitt\u00e4\u00e4 mielen hyvinvoinnin osatekij\u00f6ihin lasten ja nuorten el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Maailman terveysj\u00e4rjest\u00f6 WHO:n mukaan terveys koostuu fyysisest\u00e4, psyykkisest\u00e4 ja sosiaalisesta hyvinvoinnista. My\u00f6s YK:n lapsen<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"class_list":["post-3508","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kolumnit"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3508","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=3508"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3508\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3509,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3508\/revisions\/3509"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=3508"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=3508"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=3508"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}