{"id":3470,"date":"2023-09-25T09:31:37","date_gmt":"2023-09-25T06:31:37","guid":{"rendered":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/?p=3470"},"modified":"2023-09-25T09:31:37","modified_gmt":"2023-09-25T06:31:37","slug":"kirkon-yhteiskuntavastuunpaivat-joensuussa-syyskuussa-2023","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/?p=3470","title":{"rendered":"Kirkon yhteiskuntavastuunp\u00e4iv\u00e4t Joensuussa syyskuussa 2023"},"content":{"rendered":"<p>Kiitos kutsusta tulla k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n puheenvuoro t\u00e4ss\u00e4 tilaisuudessa Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen puheenjohtajana. N\u00e4k\u00f6kulmani puheenvuorossani on tulevaisuusviisaus, koska siit\u00e4 on mielest\u00e4ni kysymys my\u00f6s julkaisemissanne kirkon maaseutulinjauksissa, joihin olen tutustunut. Huomasin niit\u00e4 lukiessani, ett\u00e4 kirkolla ja hyvinvointialueella on samoja haasteita \u2013 ja my\u00f6s mahdollisuuksia.<\/p>\n<p>Tulevaisuusviisauden n\u00e4k\u00f6kulmasta on erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ennakoinnin merkitys. Ennakointi ei ole ennustamista eik\u00e4 kristallipallosta katsomista, vaan esimerkiksi erilaisten tulevaisuuskuvien ja skenaarioiden rakentamista. P\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa voidaan tuuppia my\u00f6nteisi\u00e4 skenaarioita eteenp\u00e4in ja toimia niin etteiv\u00e4t kielteiset toteudu \u2013 tai ett\u00e4 niihin on osattu edes varautua. Pahin tilanne on se, ett\u00e4 asioiden annetaan \u201dvaan menn\u00e4\u201d. Useimmiten se johtaa huonoon kehityskulkuun.<\/p>\n<p>Koronapandemia, Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4yssota Ukrainaan ja esimerkiksi hoitoty\u00f6ntekij\u00e4pula ovat kaikki asioita, joita on osattu ennakoida jo vuosia etuk\u00e4teen, mutta varautumistoimenpiteit\u00e4 ei tehty. Toivottavasti yhteiskunnassa lopultakin ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 tulevaisuuden ennakointi on t\u00e4rke\u00e4 osa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoprosessia, koska sen avulla on mahdollista tehd\u00e4 oikean suuntaisia toimenpiteit\u00e4 jo ennen tilanteiden kriisiytymist\u00e4. Yhteiskunta &#8211; ja mielest\u00e4ni my\u00f6s kirkko &#8211; tarvitsee entist\u00e4 enemm\u00e4n tulevaisuusviisautta. Onneksi ev.lut. kirkolla on hyvin toimiva tulevaisuusvaliokunta, jonka kanssa minulla on ollut ilo toimia eduskunnan tulevaisuusvaliokunnassa ty\u00f6skennelless\u00e4ni.<\/p>\n<p>Maaseutulinjauksissanne on tuotu hyvin esille tulevaisuuden ennakointi, kun korostatte, ett\u00e4 seurakuntien tulevaisuusn\u00e4kym\u00e4t ovat polarisoituneet. Osassa seurakuntia on ennakoitavissa positiivista kehityksen kierrett\u00e4 ja osassa uhkana on lamaannus ja kurjistumisen kierre. T\u00e4m\u00e4n tunnistaminen on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 tulevaisuuden rakentamisessa.<\/p>\n<p>Mit\u00e4 on tulevaisuusviisaus?<br \/>\nKuten jo sanoin oleellista on ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 tulevaisuuteen voidaan vaikuttaa. Se ei vain vy\u00f6ry p\u00e4\u00e4llemme. Sit\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4. T\u00e4rkeit\u00e4 ovat tekomme ja valintamme ja erityisesti arvojen tunnistaminen. Tulevaisuutta tehd\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksill\u00e4 ja toiminnoilla. Tulevaisuuskuvat ohjaavat toimintaa. Tarvitaan luovuutta, aikaperspektiivin laajentamista sek\u00e4 ep\u00e4varmuuden sietokyky\u00e4.<\/p>\n<p>Tulevaisuusviisauteen kuuluu ainakin viisi ulottuvuutta:<br \/>\nEnsinn\u00e4kin Aikak\u00e4sitys, mik\u00e4 tarkoittaa menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden keskin\u00e4isi\u00e4 suhteita ja kyky\u00e4 katsoa \u201dnen\u00e4\u00e4ns\u00e4 pidemm\u00e4lle.\u201d Irokeeseilla (ja monilla muillakin alkuper\u00e4iskansoilla) oli seitsem\u00e4n sukupolven periaate eli p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 teht\u00e4ess\u00e4 pit\u00e4isi pysty\u00e4 ajattelemaan, miten p\u00e4\u00e4t\u00f6s vaikuttaa seitsem\u00e4n sukupolven p\u00e4\u00e4h\u00e4n ja toisaalta, mit\u00e4 asiasta olisi<br \/>\najateltu seitsem\u00e4n sukupolvea sitten. T\u00e4llaisen aikaperspektiiviajattelu tuo p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon vastuullisuutta.<\/p>\n<p>Toiseksi tulevaisuusviisauteen kuuluu Toimijuus, eli uskommeko voivamme vaikuttaa tuleviin tapahtumiin, ja toisaalta, mihin voi vaikuttaa ja mill\u00e4 tavoin. T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 puhutaan my\u00f6s ns. tavoittelemisen kyvyst\u00e4, mik\u00e4 kasvattaa \u201dsuunnistamisen taitoa\u201d. T\u00e4m\u00e4n taidon avulla selviydyt\u00e4\u00e4n muuttuvassa maailmassa. Suunnistamisen taito heikkenee niukkuuden aikana (raha, aika ym.). Esimerkiksi jatkuva ty\u00f6stressi tai taloudellinen niukkuus kaventaa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekokyky\u00e4 ja mahdollisuuksien n\u00e4kemist\u00e4 ja lamauttaa toimijuutta.<\/p>\n<p>Kolmas tulevaisuusviisauden n\u00e4k\u00f6kulma on Avoimuus vaihtoehdoille. Se saa kyseenalaistamaan \u201dviralliset totuudet\u201d ja n\u00e4kem\u00e4\u00e4n muutosten tuomat mahdollisuudet. Avoimuus vaihtoehdoille tarkoittaa siis erilaisten tulevaisuuksien n\u00e4kemist\u00e4. Avoimuus edellytt\u00e4\u00e4 rohkeutta, luottamusta ja luovuutta. Avoimuuden ja erilaisten mahdollisuuksien n\u00e4kemisen vastakohtana on \u201dmeill\u00e4 on aina tehty n\u00e4in\u201d \u2013 ajattelu. Avoimuus mahdollistaa \u00e4lykk\u00e4\u00e4n sopeutumisen, josta tekin k\u00e4sitt\u00e4\u00e4kseni maaseutulinjauksissanne puhutte. T\u00e4ss\u00e4 pohdinnassa on oleellista sen miettiminen, millainen seurakunta on kiinnostava, kutsuva ja houkutteleva my\u00f6s v\u00e4hemm\u00e4n aktiivisille seurakuntalaisille. Toisaalta on kysytt\u00e4v\u00e4, osaammeko houkutella ihmisi\u00e4 oikealla tavalla ja oikeassa paikassa. Itselleni hyv\u00e4 esimerkki on Ik\u00e4miehille hyvinvointia kulttuurista hanke, jonka ohjausryhm\u00e4n puheenjohtajana olen. Hankkeen toteuttajana on Pohjois- Karjalan sosiaaliturvayhdistys yhdess\u00e4 Karelia ammattikorkeakoulun, Joensuun kaupungin kulttuuritoimen ja Pohjois-Karjalan kansanteatteri Pokan kanssa. Mielikuva siit\u00e4, ett\u00e4 syrj\u00e4seutujen ik\u00e4\u00e4ntyneet miehet eiv\u00e4t kulttuurista piittaa on osoittautunut t\u00e4ysin v\u00e4\u00e4r\u00e4ksi. Hanke on tavoittanut kulttuurin pariin kymmenitt\u00e4in syrj\u00e4\u00e4n j\u00e4tettyj\u00e4 ja pois k\u00e4\u00e4nnytettyj\u00e4 \u2013 ei siis syrj\u00e4ytyneit\u00e4 \u2013 ik\u00e4miehi\u00e4. On vain l\u00f6ydett\u00e4v\u00e4 oikea tapa l\u00e4hesty\u00e4 oikeita ihmisi\u00e4 t\u00e4h\u00e4n ty\u00f6h\u00f6n ja uskottava siihen, ett\u00e4 ihmisiss\u00e4 on voimaa, kun antaa tilaisuuden ja uskoo toisen mahdollisuuksiin. Tarvitaan etsiv\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 ja ihmisten kohtaamista siell\u00e4 miss\u00e4 ihmiset ovat.<\/p>\n<p>Tulevaisuusviisauteen kuuluvat my\u00f6s systeemisyys ja vastuullisuus. Systeemisyys auttaa meit\u00e4 n\u00e4kem\u00e4\u00e4n luonnon ja ihmisen j\u00e4rjestelmien v\u00e4liset yhteydet ja p\u00e4\u00e4t\u00f6sten seuraukset eli vaikutusketjut ja verkostot. \u201dOmilla teoilla on merkityst\u00e4.\u201d Olen todella iloinen, miten voimallisesti kirkko on ottanut ekologisen kest\u00e4vyyden omalle agendalleen. Toivon kirkon olevan jatkossakin edell\u00e4 k\u00e4vij\u00e4 ja silmien aukaisija. John Webstren on todennut hyvin: \u201dMeid\u00e4n tulee kyet\u00e4 lastemme ja lastenlastemme lis\u00e4ksi rakastamaan lapsia, joita emme itse tapaa, maailmaa, jota emme tule n\u00e4kem\u00e4\u00e4n ja asioita, joista emme itse hy\u00f6dy. Vain niin kykenemme est\u00e4m\u00e4\u00e4n dystopian, jonne muutoin olemme matkalla.\u201d Ilmaston l\u00e4mpenemisen hillitseminen ja toisaalta my\u00f6s sopeutuminen ja siit\u00e4 johtuvan taakan oikeudenmukainen jakaminen on hyv\u00e4 esimerkki siit\u00e4, miksi tulevaisuustietoisuuden tulisi ohjata ajatteluamme ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoamme.<\/p>\n<p>Kest\u00e4v\u00e4\u00e4n kehitykseen kuuluu ekologisen kest\u00e4vyyden lis\u00e4ksi my\u00f6s taloudellinen, kulttuurinen ja sosiaalinen kest\u00e4vyys. Sosiaaliseen kest\u00e4vyyteen liittyy osaltaan tulevaisuusviisauden viides ulottuvuus eli vastuullisuus. Vastuullisuus tarkoittaa huolehtimista muista ihmisist\u00e4. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa pyrkimyst\u00e4 kohti sellaista maailmaa, joka on parempi meille kaikille \u2013 ei vain itselle. T\u00e4ll\u00f6in ihminen kokee olevansa osa koko maailmaa ja vaikuttavansa siihen omalla toiminnallaan. Kirkolla on ollut aina ollut korkea sosiaalinen vastuullisuus, mik\u00e4 n\u00e4kyy esimerkiksi diakoniaty\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n<p>Huolissani olen kuitenkin siit\u00e4, ett\u00e4 v\u00e4hitellen ja huomaamattomasti yh\u00e4 enemm\u00e4n vastuuta on siirtynyt julkisilta toimijoilta j\u00e4rjest\u00f6ille ja seurakunnille. T\u00e4m\u00e4 on tapahtunut ilman kunnollista keskustelua ja ilman mit\u00e4\u00e4n asiasta tehty\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4. Vuosien aikana olemme alkaneet pit\u00e4m\u00e4\u00e4n esimerkiksi leip\u00e4jonoja ihan normaalina ilmi\u00f6n\u00e4 \u2013 vaikka se on vastoin perustuslakimme kirjauksia. On tietysti hienoa, ett\u00e4 kansalaisyhteiskunnasta ja seurakunnista l\u00f6ytyy t\u00e4llaista vastuullisuutta, mutta samalla on eritt\u00e4in huolestuttavaa, ett\u00e4 yhteiskunnan turvaverkko on ep\u00e4onnistunut pit\u00e4m\u00e4\u00e4n huolta yh\u00e4 useamman ihmisen ja perheen perustarpeista. Jotenkin tuntuu, ett\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 kirkko on ainoa yhteiskunnan iso toimija, joka on aidosti k\u00f6yh\u00e4n puolella. T\u00e4st\u00e4 puhumiseen toivon rohkeutta ja toisaalta t\u00e4ss\u00e4 tarvitaan tukevia yhdyspintoja \u2013 ei rajapintoja \u2013 esimerkiksi hyvinvointialueen kanssa.<\/p>\n<p>Kohti yhdess\u00e4 tekemist\u00e4<br \/>\nMuutama sana yhdess\u00e4 tekemisest\u00e4 ja yhteisist\u00e4 haasteista. Hyvinvointialueella ja harvaan asuttujen alueiden seurakunnilla on samoja haasteita kuten esimerkiksi henkil\u00f6st\u00f6n saatavuus. Hyvinvointialueellakin on erityisen vaikea saada henkil\u00f6kuntaa pienempiin kuntiin. Kysymys kuuluu, miten saadaan hyvinvointialueesta ja kirkosta seutukunnan parhaita ty\u00f6paikkoja. Omasta kokemuksesta tied\u00e4mme ainakin sen, ett\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4t kaipaavat ty\u00f6yhteis\u00f6\u00e4 ja hyv\u00e4\u00e4 ty\u00f6ilmapiiri\u00e4 ja t\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 uudenlaista toimintaa. Pohjois-Karjalassa t\u00e4h\u00e4n haasteeseen on palveluverkkosuunnitelmassa l\u00e4hdetty vastaamaan ns. laajan palvelun terveysasemien kautta. Laajan palvelun terveysasemat ovat ty\u00f6yhteis\u00f6 ty\u00f6ntekij\u00f6ille ja niist\u00e4 k\u00e4sin voidaan tehd\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 pienemmiss\u00e4 kunnissa ja alueilla. Ty\u00f6ntekij\u00f6iden on liikuttava enemm\u00e4n, digitaalisuutta opittava sek\u00e4 asiakkaiden ett\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6iden k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n, toki huomioiden ja muistaen, ett\u00e4 Suomessa on edelleen noin miljoona digiosatonta henkil\u00f6\u00e4, joilla ei ole syyst\u00e4 tai toisesta mahdollisuutta k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 digipalveluja.<\/p>\n<p>Molemmissa organisaatioissa on kenties my\u00f6s mietitt\u00e4v\u00e4 minimipalvelut, jotka voimme luvata kaikille.\u00a0 Toisaalta keskeist\u00e4 tulevaisuuden kannalta on my\u00f6s se, miten opitaan rikkomaan rajoja ja tekem\u00e4\u00e4n ty\u00f6t\u00e4 yhdess\u00e4; Hyvinvointialue- kunta- j\u00e4rjest\u00f6t- kirkko. Se on iso kulttuurinen muutos, sill\u00e4 yhdess\u00e4 tekeminen on enemm\u00e4n kuin yhteisty\u00f6. Mik\u00e4 on se yhdyspinta, jossa voidaan voimia yhdist\u00e4\u00e4, laatia yhteisi\u00e4 tavoitteita ja tehd\u00e4 ty\u00f6njakoa. Yhdyspinnat on avoimesti sovittava, sill\u00e4 kuten edell\u00e4 sanoin ty\u00f6njaon ep\u00e4selvyyden takia voidaan ajautua tilanteisiin, joista ei ole virallisesti p\u00e4\u00e4tetty mit\u00e4\u00e4n. T\u00e4st\u00e4 esimerkkin\u00e4 on aiemmin mainitsemani yhteiskunnan hoidettavaksi kuuluvien asioiden ajautuminen kirkon ja kolmannen sektorin hoidettavaksi.<\/p>\n<p>Yksi t\u00e4rke\u00e4 yhteinen asiamme on ainakin yksin\u00e4isyyden v\u00e4hent\u00e4minen. Sanonta \u2019yksin\u00e4isyys tappaa enemm\u00e4n kuin syd\u00e4n- ja verisuosisairaudet\u2019 on totta, jos mietimme, mit\u00e4 seurauksia pakotetusta yksin\u00e4isyydest\u00e4 ja syrj\u00e4\u00e4n j\u00e4tt\u00e4misest\u00e4 ihmiselle on. Yhdess\u00e4 tekemiseen kuuluu my\u00f6s molemmin puoleinen oppiminen. Hyvin toimivista seurakunnista voidaan oppia kansalaisten toimijuutta ja omistajuutta sek\u00e4 aitoa yhdess\u00e4 tekemist\u00e4. Kansalaisten osallisuuden lis\u00e4\u00e4minen on juuri t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 hyvinvointialueen keskeisi\u00e4 tavoitteita. Me olemme kaikki tulevaisuuden rakentajina.<\/p>\n<p>Tulevaisuusviisauden lis\u00e4ksi on oltava tulevaisuususkoa. Tulevaisuususkoon tarvitaan ennakkoluulottomuutta ja rohkeutta ja sit\u00e4 juuri tulevaisuuden rakentaminen edellytt\u00e4\u00e4: kyky\u00e4 kuvitella sellaista, mit\u00e4 ei viel\u00e4 ole ja n\u00e4hd\u00e4 sellaista, mik\u00e4 ei viel\u00e4 n\u00e4y. T\u00e4h\u00e4n sis\u00e4ltyy my\u00f6s tulevaisuuden kannalta t\u00e4rke\u00e4 sana: toivo. Toivo tunnetilana on erityisen merkityksellinen asia silloin kun el\u00e4mme ep\u00e4varmoja aikoja. Toivo auttaa n\u00e4kem\u00e4\u00e4n mahdollisuuksien maailmaan. Nyt on my\u00f6s oltava kyky\u00e4 mietti\u00e4, mist\u00e4 vanhasta voi ja kannattaa luopua, jotta saadaan tilaa jollekin uudelle. Toisaalta on osattava my\u00f6s pit\u00e4\u00e4 kiinni niist\u00e4 t\u00e4rkeist\u00e4 asioista, joista emme miss\u00e4\u00e4n tilanteessa halua luopua. Poikkeukselliset ajat ovat tarjonneet kautta historian ihmiskunnalle mahdollisuuden positiiviseen suunnanmuutokseen ja t\u00e4m\u00e4 on nytkin toivoa her\u00e4tt\u00e4v\u00e4 ajatus. T\u00e4t\u00e4 toivoa toivon meid\u00e4n kaikkien viev\u00e4n eteenp\u00e4in. Toivon taustalla on luottamus. Suomalaisen yhteiskunnan resilienssi eli kriisin kest\u00e4vyys ja usko tulevaisuuteen ja muutoksen mahdollisuuteen on pitk\u00e4lti perustunut siihen luottamukseen, ett\u00e4 yhteiskunta pit\u00e4\u00e4 huolen kaikista eik\u00e4 ket\u00e4\u00e4n j\u00e4tet\u00e4 oman onnensa nojaan. Suomalaisten luottamus my\u00f6s toisten ihmisten auttamishaluun ja hyv\u00e4ntahtoisuuteen on ollut vahvaa. T\u00e4m\u00e4 sama luottamuksen ilmapiiri on t\u00e4rke\u00e4 s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s nyt. Tarvitsemme edelleen viesti\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 olemme yhdess\u00e4 ja selvi\u00e4mme yhdess\u00e4. T\u00e4h\u00e4n viestiin tarvitaan meit\u00e4 kaikkia ja siksi iloitsen kirkon \u201dOvet on auki\u201d- strategiasta.<br \/>\nT\u00e4m\u00e4 strategia antaa toivoa, josta on opiksi otettavaksi my\u00f6s muilla. Ovet auki ulosp\u00e4in, kaikille, yhteiselle ty\u00f6lle ja kumppanuuksille, uusille mahdollisuuksille ja tulevaisuudelle. Min\u00e4 uskon ja kirkkoon ja siihen, ett\u00e4 sit\u00e4 tarvitaan my\u00f6s tulevaisuudessa.<\/p>\n<p>Kirkko on auki kaikille, my\u00f6s niille, joille muut ovet suljettuja tai liian raskaita avata. Luulen kuitenkin \u2013 edell\u00e4 mainitsemaani Ihku-hankkeeseen viitaten, ett\u00e4 tuolla on paljon ihmisi\u00e4, jotka eiv\u00e4t osaa tulla sinne kirkon ovelle. Saman asian toisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta tunnistan sosiaali- ja terveyspalveluissa. Meill\u00e4 on paljon ihmisi\u00e4, joita on niin usein pois k\u00e4\u00e4nnytetty ja k\u00e4sketty menem\u00e4\u00e4n toiselle luukulle tai ovelle \u2013 etteiv\u00e4t he en\u00e4\u00e4 jaksa etsi\u00e4 apua. N\u00e4iden ihmisten l\u00f6yt\u00e4minen on meid\u00e4n yhteinen asiamme. T\u00e4m\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 my\u00f6s yhteiskuntarauhan s\u00e4ilytt\u00e4miseksi \u2013 mutta siihen en nyt t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 mene.<\/p>\n<p>Kiitos!<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kiitos kutsusta tulla k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n puheenvuoro t\u00e4ss\u00e4 tilaisuudessa Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen puheenjohtajana. N\u00e4k\u00f6kulmani puheenvuorossani on tulevaisuusviisaus, koska siit\u00e4 on mielest\u00e4ni kysymys my\u00f6s julkaisemissanne kirkon maaseutulinjauksissa, joihin olen tutustunut. Huomasin niit\u00e4 lukiessani, ett\u00e4 kirkolla ja hyvinvointialueella on samoja haasteita \u2013 ja my\u00f6s mahdollisuuksia. Tulevaisuusviisauden n\u00e4k\u00f6kulmasta on erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ennakoinnin merkitys. Ennakointi ei ole ennustamista eik\u00e4 kristallipallosta katsomista,<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"class_list":["post-3470","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kolumnit"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3470","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=3470"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3470\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3471,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3470\/revisions\/3471"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=3470"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=3470"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=3470"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}