{"id":3440,"date":"2023-07-06T16:05:47","date_gmt":"2023-07-06T13:05:47","guid":{"rendered":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/?p=3440"},"modified":"2023-07-06T08:01:28","modified_gmt":"2023-07-06T05:01:28","slug":"puheeni-suven-ja-runon-paivana-eino-leinon-syntymapaivana-ilosaaressa-runonlaulaja-miihkali-arhippaisen-patsaalla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/?p=3440","title":{"rendered":"Puheeni Suven ja Runon p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 (Eino Leinon syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4n\u00e4) Ilosaaressa runonlaulaja Miihkali Arhippaisen patsaalla."},"content":{"rendered":"<p>Hyv\u00e4t yst\u00e4v\u00e4t<\/p>\n<p>Oikein hyv\u00e4\u00e4 Suven ja runon p\u00e4iv\u00e4\u00e4 meille kaikille. Suvea ja runoa juhlitaan vuosittain Eino Leinon syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kuudes hein\u00e4kuuta. T\u00e4n\u00e4\u00e4n Eino Leinon syntym\u00e4st\u00e4 on kulunut 145 vuotta.<\/p>\n<p>T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 on my\u00f6s hyv\u00e4 muistutella mieliin oman karjalaisen kulttuuriperinteemme merkityst\u00e4 suomalaiselle runoudelle ja taiteelle. T\u00e4ss\u00e4 muistelussa emme voi unohtaa Kalevalaa ja runonlaulajia, joista yhden merkitt\u00e4v\u00e4n runonlaulajan &#8211; Miihkali Arhippaisen &#8211; muistopatsaalla nyt olemme.<\/p>\n<p>Hyvin sopii Miihkalin el\u00e4m\u00e4\u00e4n Eino Leinon V\u00e4in\u00e4m\u00f6isen laulun s\u00e4keet:<\/p>\n<p>Ei iloja monta ihmislapselle suotu:<br \/>\nYks kev\u00e4\u00e4n riemu<br \/>\nja toinen kes\u00e4n<br \/>\nja kolmansi korkean, selke\u00e4n syksyn riemu.<br \/>\nKynt\u00e4\u00e4, kylv\u00e4\u00e4,<br \/>\nkorjata kokoon,<br \/>\nlev\u00e4t\u00e4 vihdoin rauhassa raatamisestaan.<\/p>\n<p>Hyv\u00e4t yst\u00e4v\u00e4t<\/p>\n<p>Min\u00e4 voin tuntea jonkinlaista sielun sisaruutta Miihkalin kanssa, sill\u00e4 my\u00f6s minun suvussani \u00e4itini puolelta on runonlaulajia. \u00c4itini suku on Ilomantsin Volotisia ja suvussani on kaksi runonlaulajaa: Jermi eli Jeremi ja Ivan eli Iivana Volotinen. Jermi kuuluu Ilomantsin rekister\u00f6ityihin runonlaulajiin. H\u00e4nen poikansa Ivan oli my\u00f6s runonlaulaja, vaikka h\u00e4nen nime\u00e4\u00e4n ei t\u00e4st\u00e4 rekister\u00f6ityjen eli tunnettujen runonlaulajien joukosta l\u00f6ydy.<\/p>\n<p>Hyv\u00e4t kuulijat<\/p>\n<p>Karjalaiseen kulttuuriin kuuluvat my\u00f6s itkuvirret ja olen iloinen, ett\u00e4 my\u00f6s itkuvirsi perinnett\u00e4 on alettu elvytt\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Karjalainen itkuvirsiperinne on alkujaan erityisesti rituaaleihin liittynytt\u00e4 suullista runoutta, jolla on ilmaistu, valitettu ja k\u00e4sitelty tunteita yksil\u00f6n ja yhteis\u00f6n tasolla. Itkuvirret ovat olleet kulttuurisesti ohjattu ja sosiaalisesti hyv\u00e4ksytty surujen, k\u00e4rsimysten, huolien ja kaipuun ilmaisukeino. Hautajais- ja h\u00e4\u00e4rituaalien lis\u00e4ksi itkuvirsien avulla huokaistiin my\u00f6s yksityisi\u00e4, arkisempia huolia.<\/p>\n<p>Hyv\u00e4t yst\u00e4v\u00e4t<\/p>\n<p>Samalla tavalla kuin runonlaulanta ja itkuvirret aikoinaan, eri taiteen lajit toimivat nykyisinkin tunteiden tulkkina. Taiteen er\u00e4s keskeinen teht\u00e4v\u00e4 on her\u00e4tt\u00e4\u00e4 tunteita laidasta laitaan. Tunteiden kokeminen kuuluu ihmisyyteen ja tunteita ei pid\u00e4 pel\u00e4t\u00e4. Toinen asia on se, miten ihminen k\u00e4sittelee tunteitaan ja toimii tunteidensa pohjalta.<\/p>\n<p>Luulen, ett\u00e4 jos oppisimme taiteen ja kulttuurin kautta ilmaisemaan itse\u00e4mme enemm\u00e4n, meill\u00e4 olisi yhteiskunnassa paljon v\u00e4hemm\u00e4n pahoinvointia. Taiteella ja kulttuurilla on my\u00f6s parantava ja eheytt\u00e4v\u00e4 vaikutus ja siksi itse puhun niin paljon kulttuurihyvinvoinnin merkityksest\u00e4.<\/p>\n<p>Olen itse eritt\u00e4in herkk\u00e4 ihminen ja itken kaiken mahdollisen \u2013 ilot ja surut. Politiikassa se on joskus ollut todella vaikeaa, koska siin\u00e4 kontekstissa ei herkkyydelle tunnu olevan tilaa. Yhteiskunnassamme &#8211; my\u00f6s politiikassa &#8211; herkkyys tulisi kuitenkin k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 voimaksi. Herkk\u00e4n\u00e4 ihmisen\u00e4 jouduin kansanedustajana joskus k\u00e4ym\u00e4\u00e4n ty\u00f6nohjauksessa &#8211; tai onnekseni sain k\u00e4yd\u00e4 &#8211; ja koin eritt\u00e4in vapauttavana, kun ty\u00f6nohjaani sanoi kerran minulle: Ole ylpe\u00e4sti it\u00e4suomalainen itkij\u00e4nainen \u2013 jospa silloin joku toinenkin rohkenisi olla.<\/p>\n<p>Arvoisat kuulijat<\/p>\n<p>Kulttuuri ja taide eiv\u00e4t ole luksusta, ne ovat hyv\u00e4n el\u00e4m\u00e4n edellytyksi\u00e4 ja mahdollistajia. Kuten runonlaulajista ja itkuvirsist\u00e4 huomaamme runous &#8211; taide ja kulttuuri &#8211; ovat aina olleet keskuudessamme. Kulttuurin ja taiteen kahlitseminen n\u00e4ivett\u00e4\u00e4 yhteiskuntaa. Sellaiset yhteiskunnat, joissa kulttuuria on v\u00e4heksytty tai sit\u00e4 on yritetty tukahduttaa, ovat v\u00e4hitellen surkastuneet ja historian kuluessa jopa h\u00e4vinneet maailmankartalta.<\/p>\n<p>Vaikeina aikoina kulttuuri ja taide voivat auttaa my\u00f6s erilaisten kriisien yli. Kulttuuri ja taide yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4t kansakunnan monimuotoisuutta ja resilienssi\u00e4 eli kriisien sietokyky\u00e4 ja tulevaisuuteen suuntautumista.\u00a0 On eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 karjalaista kulttuuria vied\u00e4\u00e4n eteenp\u00e4in ja ett\u00e4 se my\u00f6s kehittyy ajassa. T\u00e4m\u00e4 muistomerkki ja muistomerkill\u00e4 k\u00e4yminen vuosittain on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 karjalaisen kulttuurin vaalimisessa. Pidet\u00e4\u00e4n yll\u00e4 t\u00e4t\u00e4 perinnett\u00e4 ja ollaan kiitollisia Miihkali Arhippaiselle runoistaan ja niiden laulamisesta.<\/p>\n<p>Ja lopuksi hyv\u00e4t yst\u00e4v\u00e4t,<\/p>\n<p>Kuten edell\u00e4 kerroin omassa suvussanikin on ollut runononlaulajia. Jermi Volotinen tulkitsi mielest\u00e4ni kalevalaisen ja karjalaisen sanan, kulttuurin ja taiteen voiman hyvin seuraavissa s\u00e4keiss\u00e4:<\/p>\n<p>Kun on kuulu kultavuori,<br \/>\nKuuluvi kukunta t\u00e4nne,<br \/>\nKauvas e\u00e4ni kaikuelee,<br \/>\nKun on kulta kulkuella,<br \/>\nSanat on meill\u00e4 saatuna.<\/p>\n<p>Meid\u00e4n teht\u00e4v\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 ajassa on pit\u00e4\u00e4 huolta, ettei Jermin s\u00e4keiden loppuosa toteudu:<\/p>\n<p>Loppu on lorut meilt\u00e4,<br \/>\nKansan kielet kankeneepi,<br \/>\nKun emme tii\u00e4,<br \/>\nMiten m\u00e4nn\u00e4,<br \/>\nMiten m\u00e4nn\u00e4, osaella.<\/p>\n<p>Meill\u00e4 karjalaisilla on arvokas kulttuuriperinne vaalittavana. Ei anneta lorujen loppua eik\u00e4 karjalaisen kansan kielen kangistua. Oman kulttuurihistoriamme arvostaminen n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 meille suuntaa siihen, miten \u201dm\u00e4nn\u00e4 ja osaella\u201d. T\u00e4t\u00e4 mielest\u00e4ni kehoittaa ja ohjaa my\u00f6s Kalevalaisten Naisten Liiton t\u00e4m\u00e4n vuoden teema: Kylv\u00e4 kanssani huomisen siemeni\u00e4.<\/p>\n<p>Viel\u00e4 kerran: Hyv\u00e4\u00e4 suven ja runon p\u00e4iv\u00e4\u00e4<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Hyv\u00e4t yst\u00e4v\u00e4t Oikein hyv\u00e4\u00e4 Suven ja runon p\u00e4iv\u00e4\u00e4 meille kaikille. Suvea ja runoa juhlitaan vuosittain Eino Leinon syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kuudes hein\u00e4kuuta. T\u00e4n\u00e4\u00e4n Eino Leinon syntym\u00e4st\u00e4 on kulunut 145 vuotta. T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 on my\u00f6s hyv\u00e4 muistutella mieliin oman karjalaisen kulttuuriperinteemme merkityst\u00e4 suomalaiselle runoudelle ja taiteelle. T\u00e4ss\u00e4 muistelussa emme voi unohtaa Kalevalaa ja runonlaulajia, joista yhden merkitt\u00e4v\u00e4n runonlaulajan<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"class_list":["post-3440","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kolumnit"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3440","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=3440"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3440\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3442,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3440\/revisions\/3442"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=3440"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=3440"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=3440"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}