Hyv\u00e4t kuulijat<\/p>\n
Maiju Lassila oli erikoinen, salaper\u00e4inen henkil\u00f6, jolla oli monta nime\u00e4 ja monta asuinpaikkaa ja ammattiakin. H\u00e4n oli eritt\u00e4in lahjakas persoona ja h\u00e4n pystyi tuottamaan teksti\u00e4 k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n nopeasti. Kirjoja h\u00e4nelt\u00e4 ilmestyi yli 20. Esimerkiksi vuonna 1912 h\u00e4n julkaisi per\u00e4ti yhdeks\u00e4n kirjaa. Erityist\u00e4 lahjakkuutta osoitti my\u00f6s se, ett\u00e4 kaikilla h\u00e4nen salanimill\u00e4\u00e4n kirjoitetuilla teksteill\u00e4 on oma erityinen tyylins\u00e4.<\/p>\n
Vaikka Maiju Lassilasta tiedet\u00e4\u00e4n paljon, niin h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 – ja my\u00f6s kuolemaansa liittyy monia mysteerej\u00e4, joita ei ole saatu selvitetty\u00e4, vaikka h\u00e4nest\u00e4 on tehty elokuvia, n\u00e4ytelmi\u00e4 ja v\u00e4it\u00f6skirjojakin. Emme koskaan saa my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tiet\u00e4\u00e4, mit\u00e4 h\u00e4n olisi pystynyt viel\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n ja luomaan, ellei h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 olisi p\u00e4\u00e4ttynyt niin varhain.<\/p>\n
Tohmaj\u00e4rvi ja Pohjois-Karjala saa kuitenkin olla ylpe\u00e4 h\u00e4nest\u00e4, sill\u00e4 h\u00e4n on tuotannollaan pystynyt niin hyvin kuvaamaan t\u00e4t\u00e4 seutua, sen asukkaita ja asukkaiden luonteenpiirteit\u00e4. Monet Maiju Lassilan romaanien puheenparret ja ajattelutavat ovat tyypillisi\u00e4 juuri meid\u00e4n omalle tohmaj\u00e4rvel\u00e4iselle ja pohjoiskarjalaiselle kulttuurillemme.<\/p>\n
Maiju Lassila oli my\u00f6s oman aikansa h\u00e4irikk\u00f6, joka her\u00e4tti monenlaisia tunteita – ja luulenpa, ett\u00e4 se oli h\u00e4nen tarkoituksensakin. Taiteen er\u00e4s keskeinen teht\u00e4v\u00e4 on her\u00e4tt\u00e4\u00e4 tunteita laidasta laitaan. Tunteiden kokeminen kuuluu ihmisyyteen ja tunteita ei pid\u00e4 pel\u00e4t\u00e4. Toinen asia on se, miten ihminen k\u00e4sittelee tunteitaan ja toimii tunteidensa pohjalta.<\/p>\n
Hyv\u00e4t kuulijat<\/p>\n
Itselleni t\u00e4rke\u00e4 teema viime vuosina on ollut tulevaisuusviisaus, johon kuuluu tulevaisuuden lukutaito. Tulevaisuuden lukutaito tarkoittaa kehityskulkujen ja mahdollisuuksien arviointia ja ennakointia valintojen ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon perustaksi. Se tarkoittaa my\u00f6s kyky\u00e4 oppia, ratkaista haasteita yhdess\u00e4 toisten kanssa ja lukea maailmaa ymp\u00e4rill\u00e4mme, jotta p\u00e4\u00e4semme sinne, minne haluamme ja saavutamme tavoitteemme. Toisaalta meid\u00e4n on opittava tekem\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 sen eteen, etteiv\u00e4t kielteiset kehityskulut p\u00e4\u00e4se toteutumaan.<\/p>\n
Monilla alkuper\u00e4iskansoilla oli kyky\u00e4 ajatella tulevaisuusviisaasti. Esimerkiksi irokeeseill\u00e4 oli ns. seitsem\u00e4n sukupolven periaate, joka tarkoitti, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 teht\u00e4ess\u00e4 on osattava katsoa seitsem\u00e4n sukupolvea taaksep\u00e4in ja seitsem\u00e4n eteenp\u00e4in. Eli mit\u00e4 voimme oppia menneisyydest\u00e4 ja mit\u00e4 tulevat sukupolvet kenties sanovat meist\u00e4. Tulevaisuus ei vy\u00f6ry p\u00e4\u00e4llemme – se tehd\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4.<\/p>\n
Hyv\u00e4t kuulijat<\/p>\n
Miksi puhun Maiju Lassilan muistomerkill\u00e4 tulevaisuusviisaudesta? Siksi, ett\u00e4 meid\u00e4n on syyt\u00e4 pohtia, mit\u00e4 voimme oppia Maiju Lassilan el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja kuolemasta ja peilata sit\u00e4 siihen, mit\u00e4 haluamme tulevaisuudelta. Miten haluamme tulevien sukupolvien kertovan meid\u00e4n ajastamme?<\/p>\n
Minusta Maiju Lassilan el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja kuolemasta on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 oppia, ettei vihalle saa antaa valtaa yhteiskunnassa. Oikeutetuksikin koettu viha on saatava kanavoitua niin, ettei se johda v\u00e4kivaltaan. Meid\u00e4n tulisi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 sellaisia keskustelun ja kohtaamisen areenoita, joissa ollaan eri mielt\u00e4 asioista kunnioittaen toisia ja my\u00f6s toisenlaisia mielipiteit\u00e4. Eri mielt\u00e4 oleminen ei ole ongelma. Ei ole kysymys oikeista ja v\u00e4\u00e4rist\u00e4 tai hyvist\u00e4 ja huonoista mielipiteist\u00e4. Kyseess\u00e4 on erilaiset mielipiteet, joita kuulemalla voi laajentaa omaa maailmankuvaansa. V\u00e4kivalta ei ratkaise mit\u00e4\u00e4n – p\u00e4invastoin.<\/p>\n
Suomi on kansakuntana oppinut t\u00e4m\u00e4n, mutta huolissani olen siit\u00e4, ett\u00e4 k\u00e4rjistynyt kielenk\u00e4ytt\u00f6, vihapuhe ja jopa v\u00e4kivallalla uhkailu ovat lis\u00e4\u00e4ntyneet ja sit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n jopa normaalina. Tunteet tarttuvat. My\u00f6nteisyys tarttuu, mutta kielteisyys tarttuu viel\u00e4 herkemmin ja se voi johtaa syyllisten ja syntipukkien etsimiseen: Kommunistien vika, porvareiden vika, maahanmuuttajien vika, homojen vika jne. Jos t\u00e4m\u00e4n kaltaiselle ajattelulle annetaan tilaa ja t\u00e4m\u00e4 sallitaan tai hiljaa hyv\u00e4ksyt\u00e4\u00e4n, kansakunta hajaantuu.<\/p>\n
Presidentti Martti Ahtisaari totesi aikanaan, ettei pysyv\u00e4\u00e4 rauhaa ratkaista sotimalla, vaan neuvottelemalla rauhanomaisesti. Konfliktit, jotka ihminen on aiheuttanut, ihminen pystyy my\u00f6s ratkaisemaan. Sama koskee yhteiskunnan rakentamista.<\/p>\n
Mit\u00e4 paremmin pystymme kuulemaan ja ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n erilaisia n\u00e4k\u00f6kulmia ja perusteluja, sen paremmin voimme ratkaista haasteita yhdess\u00e4. T\u00e4n\u00e4\u00e4n t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Maiju Lassilan patsaalla toivon, ett\u00e4 kansakuntamme s\u00e4ilyisi yhten\u00e4isen\u00e4, sill\u00e4 vain sill\u00e4 tavalla pysymme vahvana maailman myllerryksess\u00e4. Yhten\u00e4inen kansakunta ei tarkoita samaa mielt\u00e4 olemista kaikista asioista, vaan sit\u00e4, ett\u00e4 erilaisista mielipiteist\u00e4 huolimatta kokemus samassa veneess\u00e4 olemisesta s\u00e4ilyy. T\u00e4m\u00e4 ei ole itsest\u00e4\u00e4n selvyys. T\u00e4m\u00e4n eteen on teht\u00e4v\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 yhdess\u00e4. Jokaisella on my\u00f6s vastuu t\u00e4m\u00e4n toteutumisesta.<\/p>\n
Ja ihan lopuksi hyv\u00e4t kuulijat<\/p>\n
My\u00f6s kulttuurin ja taiteen kahlitseminen n\u00e4ivett\u00e4\u00e4 yhteiskuntaa. Sellaiset yhteiskunnat, joissa kulttuuria on v\u00e4heksytty tai sit\u00e4 on yritetty tukahduttaa, ovat v\u00e4hitellen surkastuneet ja historian kuluessa jopa h\u00e4vinneet maailmankartalta. Kulttuuri ja taide eiv\u00e4t ole luksusta, ne ovat hyv\u00e4n el\u00e4m\u00e4n edellytyksi\u00e4 ja mahdollistajia. Vaikeina aikoina kulttuuri ja taide voivat auttaa my\u00f6s erilaisten kriisien yli. Kulttuuri ja taide yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4t kansakunnan resilienssi\u00e4. Kulttuuria ja taidetta ei saa kahlita vallan v\u00e4lineeksi, kuten totalitarismissa tehd\u00e4\u00e4n. Maiju Lassila joutui juuri t\u00e4m\u00e4n kaltaiseen tilanteeseen. Kuten tohmaj\u00e4rvel\u00e4inen Aili Nupponen Maiju Lassilan 150 juhlavuoden runoteoksessa \u201dEl\u00e4m\u00e4\u00e4n her\u00e4nneet\u201d kirjoitti Maiju Lassilasta: Sinun sanasi oli sinun miekkasi. Saman kohtalon ovat monet taiteilijat kokeneet historian aikana ymp\u00e4ri maailmaa. Sanan \u2013 taiteen -voima on v\u00e4kev\u00e4 ja siksi sit\u00e4 aika ajoin yritet\u00e4\u00e4n kahlita.<\/p>\n
Toivonkin samassa runoteoksessa olevan Minna Rautiaisen runon sanojen tavoin toisenlaista tulevaisuutta. Runon ensimm\u00e4inen s\u00e4keist\u00f6 kuuluu:<\/p>\n
sano ettei meill\u00e4<\/p>\n
ole en\u00e4\u00e4 h\u00e4t\u00e4<\/p>\n
sano ettei en\u00e4\u00e4<\/p>\n
tarvitse pel\u00e4t\u00e4<\/p>\n
ettei tarvitse l\u00e4hte\u00e4 kotoa<\/p>\n
ettei en\u00e4\u00e4 tule sortoa<\/p>\n
ettei nouse<\/p>\n
velje\u00e4 vastaan veli<\/p>\n
nouse miekkaa vastaan sapeli<\/p>\n
<\/p>\n
Oikein hyvi\u00e4 potsip\u00e4ivi\u00e4 meille jokaiselle!<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Hyv\u00e4t kuulijat Maiju Lassila oli erikoinen, salaper\u00e4inen henkil\u00f6, jolla oli monta nime\u00e4 ja monta asuinpaikkaa ja ammattiakin. H\u00e4n oli eritt\u00e4in lahjakas persoona ja h\u00e4n pystyi tuottamaan teksti\u00e4 k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n nopeasti. Kirjoja h\u00e4nelt\u00e4 ilmestyi yli 20. Esimerkiksi vuonna 1912 h\u00e4n julkaisi per\u00e4ti yhdeks\u00e4n kirjaa. Erityist\u00e4 lahjakkuutta osoitti my\u00f6s se, ett\u00e4 kaikilla h\u00e4nen salanimill\u00e4\u00e4n kirjoitetuilla teksteill\u00e4 on oma<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"class_list":["post-3436","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kolumnit"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3436","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=3436"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3436\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3437,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3436\/revisions\/3437"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=3436"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=3436"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=3436"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}