Hyv\u00e4t yst\u00e4v\u00e4t!
\nViime vuonna pidin t\u00e4\u00e4ll\u00e4 patsaalla puheen tulevaisuusviisaudesta. T\u00e4n\u00e4\u00e4n haluan sanoa muutaman sanan menneisyydest\u00e4, sill\u00e4 tulevaisuusviisauteen kuuluu my\u00f6s menneisyyden ymm\u00e4rt\u00e4minen. Haluan jakaa kanssanne tarinan, joka kertoo t\u00e4m\u00e4n patsaan historiasta. Voi olla, ett\u00e4 tarina on jo monelle tuttu, mutta meid\u00e4n kaikkien on hyv\u00e4 palauttaa asia mieleen t\u00e4n\u00e4 t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 vuonna, kun Miina Sillanp\u00e4\u00e4 saa ensimm\u00e4isen kerran virallisen liputusp\u00e4iv\u00e4n 1.10. Miina Sillanp\u00e4\u00e4n Seuralla on merkitt\u00e4v\u00e4 osuus sek\u00e4 t\u00e4m\u00e4n patsaan t\u00e4nne saamisessa, ett\u00e4 liputusp\u00e4iv\u00e4n virallistamisessa.
\nT\u00e4t\u00e4 patsashanketta toteuttamaan perustettiin v. 1963 Miina Sillanp\u00e4\u00e4n Seura ry, jonka puheenjohtajana toimi kansanedustaja Sylvi Siltanen. Aluksi ajateltiin, ett\u00e4 patsas saataisiin valmiiksi Miina Sillanp\u00e4\u00e4n syntym\u00e4n 1OO-vuotisjuhliin vuonna 1966. Patsaan sijoituspaikka- ja rahoituskysymykset vaativat kuitenkin toimenpiteit\u00e4 siten, ett\u00e4 vasta 29.12.1965 pit\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n kokouksessa seuran johtokunta uskalsi julistaa kutsukilpailun muistomerkin aikaansaamiseksi. Patsaan rahoitusta varten k\u00e4ynnistettiin koko maassa ker\u00e4ys, joka toteutettiin 1.9.1965\u201331.8.1966. Ker\u00e4yslistoja painatettiin 6000 kappaletta. 214 maalais-, kauppala- ja kaupunkikuntaan l\u00e4hetettiin \u201dkerjuukirje\u201d toivomuksella, ett\u00e4 vuoden 1966 talousarvioon kunta varaisi m\u00e4\u00e4r\u00e4rahaa patsasta varten. Jo syksyll\u00e4 1964 oli my\u00f6s eduskunnalle j\u00e4tetty raha-asia aloite m\u00e4\u00e4r\u00e4rahan osoittamisesta vuoden 1965 tulo- ja menoarvioon muistomerkin saamiseksi p\u00e4\u00e4kaupunkiin. Eduskunta hyv\u00e4ksyi 30 000 markan m\u00e4\u00e4r\u00e4rahan t\u00e4h\u00e4n tarkoitukseen. My\u00f6s Osuustukkukaupan kanssa neuvoteltiin myyntiartikkelista, jonka tuotosta osa voitaisiin osoittaa patsaan rahoittamiseen. Vuoden 1965 lopulla t\u00e4llaiseksi myyntituotteeksi hyv\u00e4ksyttiin t\u00e4ys-Columbia -kahvi. Kahvipaketit oli varustettu punaisin M.S. -tunnuksin. Jokaisesta myydyst\u00e4 kahvikilosta patsasrahasto sai 15 penni\u00e4.<\/p>\n
Hyv\u00e4t yst\u00e4v\u00e4t;
\nMiina Sillanp\u00e4\u00e4n seuran perustavassa kokouksessa oli yksimielisesti p\u00e4\u00e4tetty pyyt\u00e4\u00e4 professori W\u00e4in\u00f6 Aaltosta tekem\u00e4\u00e4n patsaan. Professori oli sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 patsaan suunnitteluun voidaan menn\u00e4 vasta sitten, kun paikka on tiedossa. Seura halusi saada paikan El\u00e4intarhanlahden rannalta uuden virastotalon edest\u00e4. T\u00e4h\u00e4n ei kaupunkisuunnittelulautakunta voinut suostua, vaan suositteli Puijon puistikkoa.
\nSit\u00e4 taas ei seura katsonut riitt\u00e4v\u00e4n keskeiseksi paikaksi, vaan toivoi patsasta sijoitettavaksi esim. Paasipuistoon. Ylipormestari piti ajatusta sopivana ja niin tehtiin uusi paikka-anomus. Kaikki t\u00e4m\u00e4 suunnittelu oli vienyt aikaa yli vuoden, ja professori Aaltosen terveys oli t\u00e4n\u00e4 aikana heikentynyt. Johtokunta katsoikin asialliseksi k\u00e4\u00e4nty\u00e4 vuoden 1965 alkupuolella kuvanveist\u00e4j\u00e4 Kalervo Kallion puoleen, joka oli halukas tekem\u00e4\u00e4n patsaan Paasipuistikkoon. Johtokunta hyv\u00e4ksyi h\u00e4nen patsasluonnoksensa ja tarjouksensa sek\u00e4 teki p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen tilauksen tekemisest\u00e4 2.11.1965.
\n29.12.1965 johtokunta kuitenkin kumosi kaksi kuukautta aikaisemmin tekem\u00e4ns\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen ja p\u00e4\u00e4ttikin j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 kutsukilpailun patsaan aikaansaamiseksi. Kutsu l\u00e4hetettiin Kalervo Kalliolle (joka ei ottanut teht\u00e4v\u00e4\u00e4 vastaan), Essi Renvallille, Eino R\u00e4s\u00e4selle, Viljo Savikurjelle ja Aimo Tukiaiselle. Kutsukilpailu p\u00e4\u00e4ttyi 18.5.1966. M\u00e4\u00e4r\u00e4aikaan menness\u00e4 j\u00e4tettiin kuusi luonnosta nelj\u00e4lt\u00e4 taiteilijalta. Palkintolautakunta suositteli ensisijaisesti toteutettavaksi teoksen nimelt\u00e4 \u201dSoihtu\u201d. Seuran johtokunta k\u00e4sitteli asiaa kolmessa kokouksessa ja lopullinen ratkaisu tapahtui \u00e4\u00e4nestyksess\u00e4 \u00e4\u00e4nin 7\u20132. Niinp\u00e4 patsas p\u00e4\u00e4tettiin tilata palkintolautakunnan ensisijaisen suosituksen mukaan kuvanveist\u00e4j\u00e4 Aimo Tukiaisen luonnoksen pohjalta. Sopimuksen mukaan patsaan oli oltava valmiina toukokuun 1967 loppuun menness\u00e4. Patsaan kokonaiskulut olivat 91 500 markkaa. Patsaan paljastustilaisuuden, kansalaisjuhlan, illallisten ja haudalla k\u00e4ynnin kulut 4.6.1968 olivat yhteens\u00e4 noin 5 900 markkaa.<\/p>\n
Hyv\u00e4t kuulijat;
\nOlli Valkonen kertoo kirjassaan \u2019Aimo Tukiainen – kuvanveist\u00e4j\u00e4\u2019 Miina Sillanp\u00e4\u00e4n patsaasta seuraavaa:<\/p>\n
Miina Sillanp\u00e4\u00e4n muistomerkkikilpailun voittanut ehdotus Soihtu (1968) perustuu symbolina paljon k\u00e4ytetyn liekkiaiheen vahvasti kohoavaan liikkeeseen ja muotoihin, jotka Tukiainen on muuntanut valon ja varjon vaihtelua vapaan rytmikk\u00e4\u00e4sti j\u00e4sent\u00e4viksi pronssipinnoiksi. Muotoidea on jykevin massiivisin muodoin korkealle nouseva tulipatsas, jonka kulmikkaisiin fasetteihin k\u00e4tkeytyy ajatus Ensi-talojen sarjasta. El\u00e4m\u00e4nty\u00f6n vertauskuvaa t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 Sillanp\u00e4\u00e4t\u00e4 esitt\u00e4v\u00e4 reliefi jalustan graniittipinnassa.<\/p>\n
Patsaan paljastustilaisuudessa 4.6.1968
\n– musiikista vastasi Viipurin Soittajat
\n– paljastuspuheen piti Seuran puheenjohtaja, kansanedustaja Sylvi Siltanen
\n– patsaan vastaanottopuheen piti kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Teuvo Aura
\n– kuorolaulua esitti Helsingin Ty\u00f6v\u00e4en Mieskuoro
\n– yhteisesti laulettiin Ty\u00f6l\u00e4isnaisten marssi<\/p>\n
Teuvo Aura ottaessaan kaupungin puolesta patsaan vastaan sanoi:<\/p>\n
Niin kuin n\u00e4m\u00e4 tienoot ovat paljon muuttuneet ajasta, jolloin Miina Sillanp\u00e4\u00e4 eli ja vaikutti keskuudessamme, niin on my\u00f6s saatu paljon aikaan sill\u00e4 yhteiskunnallisen ja sosiaalisen toiminnan kent\u00e4ll\u00e4, jonka tienraivaajia h\u00e4n oli. Ty\u00f6t\u00e4 riitt\u00e4\u00e4 kuitenkin viel\u00e4 runsaasti. T\u00e4st\u00e4 on meit\u00e4 omalla tavallaan muistuttamassa t\u00e4m\u00e4 Aimo Tukiaisen veistos, jonka voimme n\u00e4hd\u00e4 symboloivan vaikeata, mutta hellitt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 nousua yl\u00f6sp\u00e4in.<\/p>\n
Samana iltana pidetyss\u00e4 Kansalaisjuhlassa Helsingin Ty\u00f6v\u00e4enyhdistyksen juhlasalissa, ohjelmassa oli
\n– musiikkia Helsingin Ty\u00f6v\u00e4en Orkesterilta
\n– avaussanat Sylvi Siltaselta
\n– kuorolaulua Helsingin Ty\u00f6v\u00e4en Naiskuorolta
\n– muistelmapuhe Martta Salmela-J\u00e4rviselt\u00e4
\n– juhlaruno Veikko Sinisalon esitt\u00e4m\u00e4n\u00e4
\n– voimisteluesityksi\u00e4 Elannon Iskun Naisvoimisteluryhm\u00e4lt\u00e4 ja
\n– juhlapuhe SDP:n puheenjohtaja Rafael Paasiolta<\/p>\n
Rafael Paasio sanoi puheessaan muun muassa seuraavaa:<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4 muistomerkki kertoo ihmisille henkil\u00f6st\u00e4, jolle oli t\u00e4rkeint\u00e4 ty\u00f6 k\u00e4rsivien ihmisten puolesta, heid\u00e4n oikeuksiensa ja toimeentulonsa parantamiseksi, heid\u00e4n ihmisarvonsa kohottamiseksi.<\/p>\n
Kansanedustaja Martta Salmela-J\u00e4rvinen muisteli Miinaa puheessaan seuraavasti:<\/p>\n
Parempia el\u00e4misenehtoja, ihmisoikeuksia ja vapautta l\u00e4hti Miina Sillanp\u00e4\u00e4kin tavoittamaan, niit\u00e4 tavoittamaan h\u00e4n halusi her\u00e4tt\u00e4\u00e4 palvelijattaret. Miina oli impulsiivinen, aloiterikas ja innostuva. Kun Miinaa joskus jopa syytettiin liiasta innostumisesta, h\u00e4n puolustautui sanomalla, ett\u00e4 kyky innostua on inhimillisen luomiskyvyn perusedellytys. Syd\u00e4n antaa voimaa, ei j\u00e4rki, vaikka j\u00e4rke\u00e4 kaikessa suunnittelussa tarvitaankin. Syd\u00e4men on luotava usko, joka tekee mahdottoman mahdolliseksi! Miina Sillanp\u00e4\u00e4 jos kukaan on ansainnut muistomerkin. Ja kun sanotaan, ett\u00e4 muistomerkki symbolisoi soihtua, niin sellainen Miina Sillanp\u00e4\u00e4 oli, edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4, tien n\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 ja valaisija. Min\u00e4 sanoisin kuitenkin, ett\u00e4 viel\u00e4 parempi symboli on el\u00e4v\u00e4 tuli, alituisesti palava, l\u00e4mmitt\u00e4v\u00e4 liekki. Soihtu savuaa hetken ja sitten sammuu, mutta t\u00e4m\u00e4 tuli l\u00e4mmitt\u00e4\u00e4 ja valaisee ihmismielt\u00e4 innoittavana hehkuna sukupolvesta sukupolveen.<\/p>\n
Hyv\u00e4t yst\u00e4v\u00e4t;
\nKun katsomme ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4 maailmaa ja omaa maatammekin t\u00e4lt\u00e4 samalta paikalta \u2013 nyt kun patsaan julkistamisesta on 55 vuotta \u2013 voimme todeta, ett\u00e4 Miinan aloittama ty\u00f6 on edelleen kesken ja siksi t\u00e4h\u00e4n loppuun sopivat Miina Sillanp\u00e4\u00e4n omat sanat:<\/p>\n
T\u00e4ytyy tahtoa ja t\u00e4ytyy uskoa. T\u00e4ytyy uskaltaa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Hyv\u00e4t yst\u00e4v\u00e4t! Viime vuonna pidin t\u00e4\u00e4ll\u00e4 patsaalla puheen tulevaisuusviisaudesta. T\u00e4n\u00e4\u00e4n haluan sanoa muutaman sanan menneisyydest\u00e4, sill\u00e4 tulevaisuusviisauteen kuuluu my\u00f6s menneisyyden ymm\u00e4rt\u00e4minen. Haluan jakaa kanssanne tarinan, joka kertoo t\u00e4m\u00e4n patsaan historiasta. Voi olla, ett\u00e4 tarina on jo monelle tuttu, mutta meid\u00e4n kaikkien on hyv\u00e4 palauttaa asia mieleen t\u00e4n\u00e4 t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 vuonna, kun Miina Sillanp\u00e4\u00e4 saa ensimm\u00e4isen kerran<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"class_list":["post-3424","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kolumnit"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3424","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=3424"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3424\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3428,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3424\/revisions\/3428"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=3424"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=3424"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=3424"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}