(Elina Pajulan kanssa kirjoittamani soste-blogi 2.6.2023)<\/p>\n
Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen toukokuisessa 85-vuotisjuhlaseminaarissa Joensuussa yhteisty\u00f6n ja yhdess\u00e4 tekemisen merkitys oli kaikkien puhujien ydinsanomaa. Yhteisty\u00f6st\u00e4 on toki aina puhuttu, mutta puheen tasolta toimintaan se ei edelleenk\u00e4\u00e4n usein ylety. Miksi n\u00e4in on, ja mit\u00e4 aito yhteisty\u00f6, vuoropuhelussa toimiminen edellytt\u00e4isi? Mit\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4 siit\u00e4 voisi kaikille toimijoille olla?<\/p>\n
Pohjois-Karjalan viel\u00e4 julkaisemattomassa j\u00e4rjest\u00f6kyselyss\u00e4 vastaajat nostavat yhteisty\u00f6n keskeiseksi kehitt\u00e4miskohteeksi. Yhteisty\u00f6n tarve n\u00e4hd\u00e4\u00e4n keskeisen\u00e4 sek\u00e4 muiden yhdistystoimijoiden ett\u00e4 my\u00f6s kuntien ja hyvinvointialueen kanssa.<\/p>\n
Paikallinen ja alueellinen yhdistyskentt\u00e4 toimii hyvinvointialueilla l\u00e4hell\u00e4 ihmisi\u00e4 ja my\u00f6s l\u00e4hell\u00e4 hyvinvointialueen p\u00e4\u00e4tt\u00e4ji\u00e4 ja rakenteita. Yhteisty\u00f6n keskin\u00e4inen vahvistaminen onkin j\u00e4rjest\u00f6kent\u00e4n tulevaisuuden haaste. Oman toimialueen viestin saa helpoiten eteenp\u00e4in viem\u00e4ll\u00e4 sen yhteisille foorumeille ja yhteisiin p\u00f6ytiin. Vaikuttavaa toimintaa ei kukaan rakenna yksin.<\/p>\n
J\u00e4rjest\u00f6kyselyn vastaajat eiv\u00e4t nostaneet vastauksissaan esille yhteisty\u00f6n tarvetta valtakunnallisten j\u00e4rjest\u00f6jen kanssa. Miksi eiv\u00e4t ja mit\u00e4 paikallisten, alueellisten ja valtakunnallisten paremmalle yhteisty\u00f6lle voisi ja pit\u00e4isi tehd\u00e4?<\/p>\n
Suomalainen j\u00e4rjest\u00f6kentt\u00e4 on usein organisoitunut hierarkkisesti siten, ett\u00e4 paikallisyhdistykset kuuluvat piiriorganisaatioihin ja n\u00e4m\u00e4 puolestaan muodostavat valtakunnallisen liiton tekem\u00e4\u00e4n edunvalvontaa kansallisesti ja joiden teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on my\u00f6s tukea alueellista toimintaa. Viime vuosina maakunnalliset verkostoj\u00e4rjest\u00f6t ovat vahvistuneet. Verkostoj\u00e4rjest\u00f6iksi kutsutaan j\u00e4rjest\u00f6j\u00e4, joiden yhten\u00e4 keskeisen\u00e4 teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on tukea muiden yhdistysten toimintaa toimialueellaan. Verkostoj\u00e4rjest\u00f6ill\u00e4 ei ole kattoj\u00e4rjest\u00f6\u00e4, ja ne ovatkin organisoituneet neuvottelukunnaksi vahvistaakseen keskin\u00e4ist\u00e4 tiedonvaihtoa ja vaikuttamistoimintaa.<\/p>\n
Hyvinvointialueiden k\u00e4ynnistyminen haastaa perinteist\u00e4 hierarkkista j\u00e4rjest\u00f6rakennetta, sill\u00e4 sotepalveluiden kehitt\u00e4minen ja turvaaminen sek\u00e4 hyvinvoinnin ja terveyden edist\u00e4minen tapahtuu paikallisesti ja alueellisesti. Sote-uudistus tarjoaa uusia mahdollisuuksia kehitt\u00e4\u00e4 julkisen palveluj\u00e4rjestelm\u00e4n ja j\u00e4rjest\u00f6kent\u00e4n yhteisty\u00f6t\u00e4 siten, ett\u00e4 ihmiset saisivat paremmin ja oikea-aikaisemmin tarvitsemaansa tukea ja palveluja. Samanaikaisesti panostetaan hyvinvoinnin ja terveyden edist\u00e4miseen sek\u00e4 hyvinvointialueella ett\u00e4 kunnassa.<\/p>\n
J\u00e4rjest\u00f6kent\u00e4n yhteinen ajankohtainen haaste on, miten turvataan tiedolla johtamiseen ja tietojohtamiseen tarvittava j\u00e4rjest\u00f6- ja kokemustiedon ker\u00e4\u00e4minen hyvinvointialueilla, miten valtakunnalliset j\u00e4rjest\u00f6t voivat toimia t\u00e4m\u00e4n tiedon kokoamisen tukena ja miten rakennetaan kanavat, joissa paikallinen ja alueellinen j\u00e4rjest\u00f6- ja kokemustieto muuttuu valtakunnalliseksi ymm\u00e4rrykseksi ja vaikuttamiseksi kansallisella tasolla.<\/p>\n
T\u00e4h\u00e4n tarvitaan kokonaan uusia l\u00e4hestymistapoja, vahvaa vuoropuhelua ja yhteist\u00e4 sopimista.<\/p>\n
Vuonna 2021 kirjoitimme yhteisen SOSTEblogin otsikolla\u00a0Maakunnan silmin<\/a>. Hyvinvointialueista huolimatta ihmiset asuvat yh\u00e4 kunnissa, jotka sijoittuvat maakuntiin, ja siell\u00e4 miss\u00e4 ihmiset asuvat, hallinnollisilla rajoilla ja toimintojen organisoinnilla on merkityst\u00e4.<\/p>\n Kirjoitimme, ett\u00e4 kaikkia koskeva lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6, universaalit palvelut ja paikalliset tarpeet muodostavat kokonaisuuden, jossa toimijoiden osallisuus on keski\u00f6ss\u00e4. Osallisuus on enemm\u00e4n kuin osallistuminen. Osallistuminen on mukana olemista, mutta osallisuus on yhdess\u00e4 tekemist\u00e4. Juuri osallisuus takaa demokratian sek\u00e4 erilaisiin olosuhteisiin kiinnittyv\u00e4n kehitt\u00e4misen, jossa jokainen voi kokea olevansa t\u00e4rke\u00e4 osa kokonaisuutta. Osallisuuden tukeminen ja resursoiminen on kansalaisyhteiskunnan ydint\u00e4. Osallisuuden kokemus tuottaa hyvinvointia ihmisille, ja yht\u00e4 lailla se motivoi j\u00e4rjest\u00f6jen toimijoita ja tuo sek\u00e4 vapaaehtoisty\u00f6h\u00f6n ett\u00e4 palkkaty\u00f6h\u00f6n mielekkyytt\u00e4 ja n\u00e4k\u00f6aloja.<\/p>\n Sosiaali- ja terveysj\u00e4rjest\u00f6t ovat osa kansalaisyhteiskuntaa. Yh\u00e4 edelleen on keskeist\u00e4, tuetaanko kansalaisyhteiskuntaa koko sen toimialueella. Ratkaisevaa on, tunnistetaanko j\u00e4rjest\u00f6kent\u00e4n moninaisuus, alueiden erilaisuus ja se, ett\u00e4 yhteist\u00e4 keskustelua maakuntien ja hyvinvointialueiden ja valtakunnallisen v\u00e4lill\u00e4 k\u00e4yd\u00e4\u00e4n dialogissa ja toinen toisiltaan oppien. Se vaatii tahtoa, kyvykkyytt\u00e4 ja keskin\u00e4ist\u00e4 arvostusta.<\/p>\n Merja M\u00e4kisalo-Ropponen<\/strong>, valtuuston puheenjohtaja,\u00a0Pohjois-Karjalan hyvinvointialue<\/a> (Elina Pajulan kanssa kirjoittamani soste-blogi 2.6.2023) Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen toukokuisessa 85-vuotisjuhlaseminaarissa Joensuussa yhteisty\u00f6n ja yhdess\u00e4 tekemisen merkitys oli kaikkien puhujien ydinsanomaa. Yhteisty\u00f6st\u00e4 on toki aina puhuttu, mutta puheen tasolta toimintaan se ei edelleenk\u00e4\u00e4n usein ylety. Miksi n\u00e4in on, ja mit\u00e4 aito yhteisty\u00f6, vuoropuhelussa toimiminen edellytt\u00e4isi? Mit\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4 siit\u00e4 voisi kaikille toimijoille olla? Pohjois-Karjalan viel\u00e4 julkaisemattomassa j\u00e4rjest\u00f6kyselyss\u00e4<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"class_list":["post-3420","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kolumnit"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3420","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=3420"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3420\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3422,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3420\/revisions\/3422"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=3420"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=3420"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=3420"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
\nElina Pajula<\/strong>, ex-toiminnanjohtaja,\u00a0Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry<\/a>\u00a0(el\u00e4kkeell\u00e4 1.6.2023 alkaen)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"