{"id":3309,"date":"2023-03-16T15:11:50","date_gmt":"2023-03-16T13:11:50","guid":{"rendered":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/?p=3309"},"modified":"2023-03-16T15:11:50","modified_gmt":"2023-03-16T13:11:50","slug":"sosten-vaalitavoitteet-vastaavat-omia-arvojani","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/?p=3309","title":{"rendered":"Sosten vaalitavoitteet vastaavat omia arvojani!"},"content":{"rendered":"

Olen lukenut aktiivisesti eri j\u00e4rjest\u00f6jen vaalitavoitteita ja haluan t\u00e4ss\u00e4 blogissani nostaa esille erityisesti Soste ry:n tavoitteet, jotka my\u00f6t\u00e4ilev\u00e4t hyvin pitk\u00e4lle niit\u00e4 ajatuksia, joita eduskunnan Tulevaisuusvaliokunta ja johtamani terveyden ja hyvinvoinnin edist\u00e4misen ty\u00f6ryhm\u00e4 ovat nostaneet jo pidemm\u00e4n aikaa esille. Tulevaisuusvaliokunnan 1.3 julkaisemassa raportissa\u00a0<\/span>Miten Suomi voi nyt ja tulevaisuudessa? N\u00e4k\u00f6kulmia hyvin- ja pahoinvoinnin sek\u00e4 kansansairauksien kehitykseen korostuvat my\u00f6s monet sosten vaalitavoitteissaan korostamat seikat.<\/p>\n

Jos olisin eduskuntavaaliehdokkaana, nostaisin omissa vaaliteemoissani esille seuraavia Sosten korostamia seikkoja:<\/p>\n

1. Sis\u00e4isen turvallisuuden keskeisin kulmakivi on yhteiskunnallinen eheys, joka rakentuu kokemuksesta, ett\u00e4 olemme kaikki samassa veneess\u00e4. Sosiaali- ja terveysj\u00e4rjest\u00f6t ovat kannatelleet ihmisi\u00e4 viime vuosien kriisien aikana ja l\u00e4pi. Tulevaisuudessakin on pidett\u00e4v\u00e4 kiinni siit\u00e4, ett\u00e4 j\u00e4rjest\u00f6t pystyv\u00e4t auttamaan ihmisi\u00e4.<\/h5>\n

Koronakriisin j\u00e4ljilt\u00e4 ihmisill\u00e4 on hoito- palveluvelan lis\u00e4ksi my\u00f6s sosiaalista velkaa. Yksin\u00e4isyys ja erist\u00e4ytyminen, et\u00e4ty\u00f6 sek\u00e4 harrastusten ja tapahtumien rajoittaminen ovat kuormittaneet erityisesti yksin\u00e4isi\u00e4. J\u00e4rjest\u00f6jen merkitys palveluiden, yhteis\u00f6llisyyden ja erilaisen tuen tarjoajina on ollut merkitt\u00e4v\u00e4. T\u00e4st\u00e4 j\u00e4rjest\u00f6jen auttamistoiminnasta on pidett\u00e4v\u00e4 kiinni nyt ja jatkossa osana varautumista tuleviin haasteisiin.<\/p>\n

2. Hyvinvointitalous ja hyvinvointi-investoinnit nostettava keski\u00f6\u00f6n<\/h5>\n

Seuraavalla vaalikaudella jatkettava taistelua sosiaalista eriarvoisuutta ja ilmastokriisi\u00e4 vastaan. Hyvinvointitalous varmistaa sosiaalisesti ja ekologisesti kest\u00e4v\u00e4n tulevaisuuden.<\/p>\n

Sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 talouden tasapainottamista ei saa tehd\u00e4 liian nopeasti, eik\u00e4 leikkaamalla heikoimmilta ja k\u00f6yhimmilt\u00e4. Oikeita keinoja ovat investoiminen ihmisten ty\u00f6- ja toimintakykyyn sek\u00e4 koulutukseen. Sosiaaliturvan on kannustettava ja mahdollistettava ty\u00f6llistyminen.<\/p>\n

Jo t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 Suomessa el\u00e4\u00e4 k\u00f6yhyys- tai syrj\u00e4ytymisriskiss\u00e4 l\u00e4hes 900 000 ihmist\u00e4 eli 16 prosenttia v\u00e4est\u00f6st\u00e4 (2019). Lapsiperhek\u00f6yhyys koskettaa 110\u00a0000 lasta ja jo t\u00e4m\u00e4nhetkisen hintojen nousun arvioidaan lis\u00e4\u00e4v\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 yli 13\u00a0000:lla. Ruuan, bensan ja s\u00e4hk\u00f6n hinnan nousu koettelevat nyt erityisesti pienituloisia ja siksi heid\u00e4n el\u00e4m\u00e4ntilanteensa helpottamiseksi tarvitaan parannuksia sosiaaliturvaan. Seuraavalla vaalikaudella on laadittava pitk\u00e4n t\u00e4ht\u00e4imen suunnitelma siit\u00e4, miten perusturvan tasoa korotetaan ja samalla etuusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 selkeytet\u00e4\u00e4n ja sujuvoitetaan. Sosiaaliturvauudistusty\u00f6t\u00e4 on jatkettava.<\/p>\n

3. Rakennetaan talouskasvua investoimalla kaikkien ty\u00f6llisyyteen<\/h5>\n

Korkea ty\u00f6llisyysaste on hyvinvointivaltion edellytys. Ty\u00f6 ei ole vain toimeentulon l\u00e4hde, vaan my\u00f6s osallisuutta ja hyvinvointia \u2013 se on sosiaalipolitiikkaa. Ty\u00f6 voi olla avoimilla ty\u00f6markkinoilla tai v\u00e4lity\u00f6markkinoilla, henkil\u00f6n tarpeiden mukaisesti tuettua ty\u00f6t\u00e4. Yhteiskunnassa on kannustettava siihen, ett\u00e4 kaikki l\u00f6yt\u00e4v\u00e4t itselleen sopivan ty\u00f6n. Pitk\u00e4aikaisty\u00f6tt\u00f6m\u00e4t, vammaiset, osaty\u00f6kykyiset ja t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 ty\u00f6kyvytt\u00f6m\u00e4t ihmiset ovat merkitt\u00e4v\u00e4 joukko, joka nyt j\u00e4\u00e4 monella tavalla ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n ulkopuolelle. Pienikin parannus t\u00e4m\u00e4n joukon ty\u00f6llisyydess\u00e4 nostaisi ty\u00f6llisyysastetta merkitt\u00e4v\u00e4sti.<\/p>\n

Ty\u00f6markkinoilta syrj\u00e4ytymist\u00e4 voi parhaiten ehk\u00e4ist\u00e4 antamalla ty\u00f6n ohella ihmiselle yksil\u00f6llist\u00e4 tukea ja valmennusta. Samalla pystyt\u00e4\u00e4n rakentamaan ihmiselle jatkopolku kohti avoimia ty\u00f6markkinoita. J\u00e4rjest\u00f6ill\u00e4 ja s\u00e4\u00e4ti\u00f6ill\u00e4 on pitk\u00e4 kokemus erityisesti heikommassa ty\u00f6markkina-asemassa olevien ty\u00f6llist\u00e4jin\u00e4 ja ty\u00f6llistymisen edist\u00e4jin\u00e4. Yhden syrj\u00e4ytyneen pitk\u00e4aikaisty\u00f6tt\u00f6m\u00e4n hinta yhteiskunnalle on 600 000 euroa ja nuoren jopa 1,2 miljoonaa euroa. J\u00e4rjest\u00f6ille suunnattu tuki on halpa hinta t\u00e4h\u00e4n verrattuna. My\u00f6s julkisilla hankinnoilla voidaan edist\u00e4\u00e4 muita heikommassa ty\u00f6markkina-asemassa olevien ty\u00f6n saantia k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 hankinnoissa ty\u00f6llist\u00e4misehtoa. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 t\u00e4t\u00e4 mahdollisuutta k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n v\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n

Mielenterveyden ongelmat ovat yleisin syy ty\u00f6kyvytt\u00f6myyteen ja siksi mielenterveysty\u00f6 ennaltaehk\u00e4isyst\u00e4 oikea-aikaiseen hoitoon on lopultakin saatava kuntoon.<\/p>\n

4. Asiakasmaksut eiv\u00e4t saa olla hoidon tai palveluiden este<\/h5>\n

Ihmisill\u00e4 on oltava yhdenvertaiset mahdollisuudet saada tarvitsemaansa hoitoa, palveluita ja l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4. Suomalaiset maksavat julkisista sosiaali- ja terveyspalveluista enemm\u00e4n kuin muut pohjoismaalaiset. Korkeat maksut ovat johtaneet siihen, ett\u00e4 vuosittain yli puoli miljoonaa asiakasmaksua joutuu ulosottoon. Asiakasmaksuja on alennettava tai j\u00e4tett\u00e4v\u00e4 ne kokonaan perim\u00e4tt\u00e4, jos ihmisill\u00e4 ei ole varaa maksaa palveluistaan. Lis\u00e4ksi nykyiset palvelu-, matka- ja l\u00e4\u00e4kemaksukatot on yhdistett\u00e4v\u00e4\u00a0sek\u00e4 terveyskeskusmaksut on poistettava.\u00a0 Rationaalista eli asianmukaista l\u00e4\u00e4kehoitoa on edistett\u00e4v\u00e4 eri toimijoiden yhteisty\u00f6n\u00e4 niin, ett\u00e4 ihmisten ja yhteiskunnan l\u00e4\u00e4kekustannuksia saadaan alennettua.<\/p>\n

5. Verotuksella kansanterveytt\u00e4<\/h5>\n

T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 suomalaiset saavat ruokavaliostaan liikaa sokeria, suolaa ja kovaa rasvaa. T\u00e4ll\u00e4 on puolestaan vaikutuksia kansanterveyteen ja sairauksien hoidon kautta my\u00f6s kansantalouteen. Kansansairauksien ehk\u00e4isyss\u00e4 ja hoidossa ravitsemuksella on keskeinen rooli. Tarvitsemme pikaisesti my\u00f6s verotuksellisia keinoja vaikuttaa siihen, mit\u00e4 sy\u00f6mme. Laaja-alainen terveysvero kannustaisi valitsemaan terveellisemm\u00e4n vaihtoehdon.<\/p>\n

Terveysvero toimisi siten, ett\u00e4 terveyden kannalta parempi tuote olisi paljon sokeria, suolaa tai kovaa rasvaa sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4\u00e4 tuotetta halvempi. T\u00e4m\u00e4 kannustaa kuluttajaa valitsemaan ruokakoriin terveellisemm\u00e4n vaihtoehdon ja elintarviketeollisuutta valmistamaan terveellisempi\u00e4 tuotteita. Oikein kohdennetulla ja porrastetulla verolla on kansanterveytt\u00e4 edist\u00e4vien vaikutusten lis\u00e4ksi my\u00f6s merkitt\u00e4vi\u00e4 fiskaalisia vaikutuksia. Kansan vastustuksesta asia ei j\u00e4\u00e4 kiinni: yli puolet suomalaisista kannattaa siirtymist\u00e4 elintarvikkeiden terveysperusteiseen verotukseen.<\/p>\n

6. Kohti sosiaalisesti oikeudenmukaista ilmastopolitiikkaa sek\u00e4 sosiaalista ja ekologista kest\u00e4vyytt\u00e4<\/h5>\n

Ilmastonmuutos ja luontokato ovat merkitt\u00e4vi\u00e4 ongelmia ja uhkia ihmisen terveydelle ja hyvinvoinnille. Suomen on pidett\u00e4v\u00e4 kiinni tavoitteestaan saavuttaa hiilineutraalius vuonna 2035 ja torjuttava luontokatoa. Ymp\u00e4rist\u00f6kriisien torjunnan ohella yhteiskunnan on vahvistettava niiden seurauksiin varautumista sek\u00e4 sopeutumista, huomioiden erityisesti heikommassa asemassa olevat ihmiset.<\/p>\n

Vihre\u00e4ss\u00e4 siirtym\u00e4ss\u00e4 tulee huomioida sosiaalinen oikeudenmukaisuus, joka lis\u00e4\u00e4 kunnianhimoisen ilmastopolitiikan hyv\u00e4ksytt\u00e4vyytt\u00e4. Siirtym\u00e4n vaikutuksia on kompensoitava sosiaalisesti kest\u00e4v\u00e4sti niin, ettei se aiheuta kohtuutonta haittaa esimerkiksi pienituloisille. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa muun muassa riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 sosiaaliturvaa, resursseja uudelleenkouluttautumiseen sek\u00e4 investointeja ekologisiin vaihtoehtoihin kuten joukkoliikenteeseen, kest\u00e4viin l\u00e4mmitysratkaisuihin ja s\u00e4hk\u00f6autoiluun. T\u00e4m\u00e4 ty\u00f6 vaatii tuekseen riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 tietoa ilmastopolitiikan sosiaalisista vaikutuksista ja eri kompensaatiokeinojen tehokkuudesta.<\/p>\n

Luonnon monimuotoisuus mahdollistaa el\u00e4m\u00e4n, tukee ilmastonmuutokseen sopeutumista ja edist\u00e4\u00e4 ihmisen terveytt\u00e4 ja hyvinvointia. Ekologinen kompensointi tarkoittaa luontohaitan hyvitt\u00e4mist\u00e4 ennallistamisella tai suojelulla. Kompensoinnin ja sen velvoittavuuden lis\u00e4\u00e4minen turvaa luontoa ja kannustaa haittojen v\u00e4ltt\u00e4miseen.<\/p>\n

Haluan \u00e4\u00e4nest\u00e4\u00e4 sellaista ehdokasta, joka lupaa toimia n\u00e4iden tavoitteiden mukaisesti. Enemm\u00e4n Sosten vaalitavoitteista voit lukea t\u00e4\u00e4lt\u00e4.<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Olen lukenut aktiivisesti eri j\u00e4rjest\u00f6jen vaalitavoitteita ja haluan t\u00e4ss\u00e4 blogissani nostaa esille erityisesti Soste ry:n tavoitteet, jotka my\u00f6t\u00e4ilev\u00e4t hyvin pitk\u00e4lle niit\u00e4 ajatuksia, joita eduskunnan Tulevaisuusvaliokunta ja johtamani terveyden ja hyvinvoinnin edist\u00e4misen ty\u00f6ryhm\u00e4 ovat nostaneet jo pidemm\u00e4n aikaa esille. Tulevaisuusvaliokunnan 1.3 julkaisemassa raportissa\u00a0Miten Suomi voi nyt ja tulevaisuudessa? N\u00e4k\u00f6kulmia hyvin- ja pahoinvoinnin sek\u00e4 kansansairauksien kehitykseen korostuvat<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-3309","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogilta"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3309","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=3309"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3309\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3310,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3309\/revisions\/3310"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=3309"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=3309"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=3309"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}