Uusi vammaispalvelulaki ei viel\u00e4 takaa Suomen ratifioiman YK:n vammaisyleissopimuksen mukaista yhdenvertaisuutta vammaisille henkil\u00f6ille yhteiskunnassamme, mutta t\u00e4m\u00e4 on askel oikeaan suuntaan. T\u00e4m\u00e4n lain viimeistely tehtiin kovassa kiireess\u00e4 ja siksi siihen j\u00e4i puutteita ja my\u00f6s ep\u00e4selvyyksi\u00e4, jotka voivat aiheuttaa tulkintavaikeuksia lain soveltamisessa. Siksi Valiokunnan lausumissa oleva lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6muutosten vaikutusten j\u00e4lkik\u00e4teisarviointi on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, jotta. Virheet ja puutteet huomataan mahdollisimman pian ja p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n korjaaviin toimenpiteisiin. Vaikutusten arvioinnin puutteellista toteuttamista voidaan t\u00e4ss\u00e4 lakiesityksess\u00e4 kritisoida laajemminkin ja t\u00e4t\u00e4 puutetta monet j\u00e4rjest\u00f6t ovat voimallisesti tuoneet esille.<\/p>\n
Lakiin viime vaiheessa – perustuslakivaliokunnan antamien velvoitteiden mukaan – sosiaali- ja terveysvaliokunnassa tehdyt korjaukset, ovat kuitenkin huomattava parannus alkuper\u00e4iseen esitykseen ja siksi ajattelen, ett\u00e4 lain hyv\u00e4ksyminen on kuitenkin niin iso edistysaskel oikeaan suuntaan, ett\u00e4 laki on syyt\u00e4 hyv\u00e4ksy\u00e4, vaikka tiedostan lakiin j\u00e4\u00e4v\u00e4t puutteet.<\/p>\n
Vammaisten yhdenvertaisuus tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 vammaisten p\u00e4\u00e4sev\u00e4t samalle viivalle ei- vammaisten kanssa. T\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s positiivista erityiskohtelua ja yksil\u00f6llisen el\u00e4m\u00e4ntilanteen huomioimista palvelujen toteutuksessa. Usein keskustelussa kuulee yhdenvertaisuutta selvitett\u00e4v\u00e4n siten, ett\u00e4 kaikki saavat samoja palveluja, saman verran ja samalla tavalla toteutettuna. T\u00e4m\u00e4 ei ole yhdenvertaisuutta vaan tasap\u00e4ist\u00e4mist\u00e4 ja est\u00e4\u00e4 usein vammaisia olemasta osallisena yhteiskunnassa.<\/p>\n
Vammaiset ihmiset kokevat syrjint\u00e4\u00e4 monella el\u00e4m\u00e4n osa-alueella Suomessa. Esimerkiksi yhdenvertaisuusvaltuutettuun otetaan yhteytt\u00e4 eniten vammaisuuteen ja alkuper\u00e4\u00e4n perustuvaan syrjint\u00e4\u00e4n liittyen. Yhteydenotot useimmiten koskevat yksityisi\u00e4 palveluita, kuten asumista tai kauppaa, ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4 sek\u00e4 sosiaali- ja terveyspalveluita ja muita julkisia palveluita.<\/p>\n
Vammaisyleissopimuksen 27 artiklan mukaisesti vammaisilla henkil\u00f6ill\u00e4 on oikeus tehd\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 yhdenvertaisesti muiden kanssa. Ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6n on oltava avoin, osallistava ja vammaisten henkil\u00f6iden saavutettavissa. Oikeus tehd\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 on turvattava my\u00f6s niille, jotka ovat vammautuneet palvelussuhteen aikana.<\/p>\n
Vammaisille henkil\u00f6ille ei tule luoda eriytyneit\u00e4 ty\u00f6markkinoita, vaan heille tulee tarjota tarvittavat tukitoimet, jotta mahdollisimman moni voi toimia tavallisilla ty\u00f6markkinoilla tai yritt\u00e4jin\u00e4. Henkil\u00f6kohtainen apu ja kuljetuspalvelut ovat keskeisess\u00e4 osassa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4oikeuksien toteutumisessa.<\/p>\n
Yhdenvertaisuusvaltuutettu on todennut, ettei lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6, viranomaisk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t ja yleiset asenteet luo edellytyksi\u00e4 vammaisten ihmisten ty\u00f6el\u00e4m\u00e4oikeuksien toteutumiselle vammaisyleissopimuksen edellytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tavalla. Vammaiset kokevat syrjint\u00e4\u00e4 erityisesti ty\u00f6nhaussa ja kohtuullisten mukautusten j\u00e4rjest\u00e4misess\u00e4, mutta my\u00f6s yleens\u00e4 ty\u00f6urallaan. N\u00e4iden asioiden korjaamiseksi tarvitaan velvoittavampia s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 esimerkiksi yhdenvertaisuuslakiin.<\/p>\n
Ongelmana yhdenvertaisten oikeuksien ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n osallisuuden kannalta on my\u00f6s ymp\u00e4rist\u00f6n esteellisyys.\u00a0Suomesta puuttuu rakennetun ymp\u00e4rist\u00f6n osalta s\u00e4\u00e4ntely, joka velvoittaa edist\u00e4m\u00e4\u00e4n muun muassa jo k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevien julkisten tilojen esteett\u00f6myytt\u00e4 ja saavutettavuutta. Esimerkiksi asunto- osakeyhti\u00f6lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n mukaan taloyhti\u00f6ill\u00e4 ei ole velvoitetta edist\u00e4\u00e4 esteett\u00f6myytt\u00e4 tai tehd\u00e4 vammaisen henkil\u00f6n tarvitsemia kohtuullisia mukautuksia. Toisaalta julkisia tiloja rakennettaessa edelleenkin tapahtuu virheit\u00e4 esteett\u00f6myyden ja saavutettavuuden varmistamisessa. Ja vaikka yleis\u00f6lle suunnitellut tilat olisivatkin esteett\u00f6mi\u00e4, niin ty\u00f6ntekij\u00f6ille tarkoitetuissa tiloissa asia unohtuu helpommin. Teatteri- tai konserttisali voi olla esteet\u00f6n, mutta p\u00e4\u00e4seek\u00f6 vammainen taiteilija ty\u00f6paikalle ja lavalle esiintym\u00e4\u00e4n onkin jo toinen juttu. Esteett\u00f6myyslains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4 on tiukennettava ja asetettava my\u00f6s sanktioita sen laiminly\u00f6misest\u00e4. Ty\u00f6paikat tulee saada esteett\u00f6myyslains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n piiriin: ty\u00f6skentelytiloja, kuten toimistojen ja digiavustajan, tulee olla esteett\u00f6mi\u00e4 ja saavutettavia. Jos asia huomioidaan suunnittelun alusta alkaen, toteutus ei tule yht\u00e4\u00e4n kalliimmaksi kuin esteellisen\u00e4 tilojen rakentaminen.<\/p>\n
Yhteenvetona voidaan todeta, ett\u00e4 meill\u00e4\u00a0on yh\u00e4 paljon korjattavaa sek\u00e4 vammaispolitiikassa ett\u00e4 asenteissa. Uusi vammaispalvelulaki ei tilannetta kokonaan korjaa. \u00a0Puutteita on asumiseen, osallisuuteen, ty\u00f6ss\u00e4 k\u00e4ymiseen ja palkkaan sek\u00e4 toimeentuloon liittyen\u00a0ja on selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 tarvitsemme vammaisten ihmisten oikeuksien edist\u00e4miseen pitk\u00e4j\u00e4nteist\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 ja sitovampaa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa. Vammaispolitiikkaa\u00a0on teht\u00e4v\u00e4 nykyist\u00e4 pitk\u00e4j\u00e4nteisemmin niin ett\u00e4 asia huomioidaan kaikessa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa esimerkiksi vammaisvaikutusten arviointien tekemisen\u00e4. Olen tehnyt viime viikolla toimenpidealoitteen, miss\u00e4 edellytet\u00e4\u00e4n valtioneuvoston periaatep\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4, jossa sitoudutaan asian edist\u00e4miseen yli hallituskausien. \u00a0T\u00e4m\u00e4nhetkisen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n mukaan\u00a0Vammaisten henkil\u00f6iden oikeuksien neuvottelukunta VANE valmistelee hallituskausittain kansallisen YK:n vammaisten henkil\u00f6iden oikeuksien yleissopimuksen toimintaohjelman. Ohjelma on lakis\u00e4\u00e4teinen. Toimintaohjelman toimenpiteet on laadittu yhdess\u00e4 ministeri\u00f6iden kanssa ja ohjelma on hyv\u00e4ksytty\u00a0VANEssa. Ongelmaksi on osoittautunut hallitusohjelmasidonnaisuudesta johtuva toimenpiteiden yleisluonteisuus ja v\u00e4ljyys, jolloin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toimeenpanon merkitys j\u00e4\u00e4 v\u00e4h\u00e4iseksi. Lis\u00e4ksi poikkihallinnollisten toimenpiteiden toteutus on ollut hankalaa. T\u00e4h\u00e4n tarvitaan muutos.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Uusi vammaispalvelulaki ei viel\u00e4 takaa Suomen ratifioiman YK:n vammaisyleissopimuksen mukaista yhdenvertaisuutta vammaisille henkil\u00f6ille yhteiskunnassamme, mutta t\u00e4m\u00e4 on askel oikeaan suuntaan. T\u00e4m\u00e4n lain viimeistely tehtiin kovassa kiireess\u00e4 ja siksi siihen j\u00e4i puutteita ja my\u00f6s ep\u00e4selvyyksi\u00e4, jotka voivat aiheuttaa tulkintavaikeuksia lain soveltamisessa. Siksi Valiokunnan lausumissa oleva lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6muutosten vaikutusten j\u00e4lkik\u00e4teisarviointi on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, jotta. Virheet ja puutteet huomataan mahdollisimman<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-3291","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogilta"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3291","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=3291"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3291\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3292,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3291\/revisions\/3292"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=3291"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=3291"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=3291"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}