{"id":3230,"date":"2023-01-10T10:27:22","date_gmt":"2023-01-10T08:27:22","guid":{"rendered":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/?p=3230"},"modified":"2023-01-10T10:27:37","modified_gmt":"2023-01-10T08:27:37","slug":"ilmastonmuutokseen-sopeutumisesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/?p=3230","title":{"rendered":"Ilmastonmuutokseen sopeutumisesta"},"content":{"rendered":"

T\u00e4ll\u00e4 viikolla eduskunnassa keskustellaan ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta<\/a>. Ilmastonmuutos on tosiasia ja sen hidastaminen on koko maailman tulevaisuuden kannalta t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Toisaalta teimmep\u00e4 mit\u00e4 tahansa, ilmaston l\u00e4mpenemist\u00e4 emme voi en\u00e4\u00e4 est\u00e4\u00e4 ja meid\u00e4n on kyett\u00e4v\u00e4 ennakoimaan ja varautumaan siit\u00e4 aiheutuviin uhkiin ja riskeihin. Toisaalta on n\u00e4ht\u00e4v\u00e4 my\u00f6s ne positiiviset mahdollisuudet, joita ilmastonmuutos mahdollisesti tuo mukanaan.<\/p>\n

Suomella on kansainv\u00e4lisess\u00e4 kilpailussa etua, jos osaamme realisoida ilmastonmuutokseen sopeutumisesta syntyvi\u00e4 potentiaalisia hy\u00f6tyj\u00e4. Edell\u00e4k\u00e4vijyys on Suomen etu. Esimerkiksi uusiutuvien luonnonvarojen kest\u00e4v\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6, hoito ja suojelu mahdollistuvat yhteiskuntamme toiminnan ja ty\u00f6paikat my\u00f6s tulevaisuudessa. Uusilla ilmastonl\u00e4mpenemist\u00e4 hillitsevill\u00e4 teknologioilla on maailmalla valtava kysynt\u00e4. Vihre\u00e4 talous my\u00f6s houkuttelee Suomeen lis\u00e4\u00e4 investointeja ja uusia yrityksi\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4rkein keino v\u00e4hent\u00e4\u00e4 ilmastonmuutoksen vaikutuksia on ilmastonmuutoksen hillint\u00e4, ja erityisesti kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4minen maailmanlaajuisesti. Suomi on my\u00f6s sitoutunut nielujen vahvistamiseen osana ilmastonmuutoksen hillint\u00e4politiikkaa. Ilmastonmuutokseen sopeutumisella on kansainv\u00e4lisen ilmastonmuutoksen hillinn\u00e4n onnistumisen kanssa kiinte\u00e4 yhteys: ilmastonmuutoksen hillinn\u00e4n tavoitteena on ilmastonmuutoksen rajoittaminen mahdollisimman v\u00e4h\u00e4iseksi, ja sopeutumisella pyrit\u00e4\u00e4n ratkaisemaan muutoksen aiheuttamia haitallisia seurauksia ja hy\u00f6tym\u00e4\u00e4n mahdollisuuksista.<\/p>\n

Sopeutumiseen on kohdistettava riitt\u00e4v\u00e4 rahoitus, mutta samalla on syyt\u00e4 muistaa, ett\u00e4 kysymys ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kustannuksista vaan samalla teemme panostuksia kohti ilmastonkest\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4 yhteiskuntaa. Nyt teht\u00e4vien panostusten avulla voidaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 jo nyt ja tulevaisuudessa mahdollisesti tapahtuvia taloudellisia, inhimillist\u00e4 ja luontoon kohdistuvia vahinkoja ja hy\u00f6ty\u00e4 sopeutumisen tarjoamista mahdollisuuksista.<\/p>\n

Yhteiskunnan ilmastokest\u00e4vyyden ja muutosresilienssin vahvistaminen korostuu l\u00e4hitulevaisuudessa entist\u00e4 enemm\u00e4n. Molempia asioita vahvistetaan tutkimustietoon perustuvalla p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteolla ja kaikkien tahojen mukaan ottamisella ratkaisujen etsimiseen. Tietopohjan vahvistamisen lis\u00e4ksi my\u00f6s sen hy\u00f6dynnett\u00e4vyytt\u00e4 on tarpeen parantaa.\u00a0S\u00e4\u00e4ilmi\u00f6ihin ja ilmastonmuutokseen liittyvien vaikutusten ja vahinkojen arvioinnissa ei Suomessa hy\u00f6dynnet\u00e4 kvantitatiivisia aineistoja l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n t\u00e4ysim\u00e4\u00e4r\u00e4isesti eik\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n sopeutumistoimien vaikuttavuuden arviointia tehd\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4sti.<\/p>\n

Kaikissa toimissa on pidett\u00e4v\u00e4 mieless\u00e4 se, ett\u00e4 siirtym\u00e4n kest\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4n yhteiskuntaan tulee tehd\u00e4 oikeudenmukaisesti. Erityisen haavoittuvassa asemassa olevat ihmisryhm\u00e4t eiv\u00e4t saa k\u00e4rsi\u00e4 toimenpiteist\u00e4.<\/p>\n

Kaikkia toimijatahoja tarvitaan<\/h4>\n

Sopeutumisella on tarkoitus v\u00e4hent\u00e4\u00e4 haavoittuvuutta ja altistumista, sek\u00e4 tehd\u00e4 lyhyen aikav\u00e4lin varautumis- ja pitk\u00e4n aikav\u00e4lin sopeutumistoimia. Sopeutuminen koskettaa laaja-alaisesti kaikkia ministeri\u00f6it\u00e4 ja hallinnonalojen ilmastonmuutoksen moninaisten ja laaja-alaisten seurausten vuoksi.<\/p>\n

Valtionhallinnon lis\u00e4ksi alueilla, kunnilla, yrityksill\u00e4, j\u00e4rjest\u00f6ill\u00e4 ja muilla toimijoilla on merkitt\u00e4v\u00e4 rooli sopeutumisessa, sill\u00e4 suuri osa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n sopeutumistoimenpiteist\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n paikallisella ja alueellisella tasolla. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ei ole muusta toiminnasta erillist\u00e4, vaan muuttuvan ilmaston vaikutuksiin on varauduttava politiikkajohdonmukaisesti kaikilla toimialoilla, joilla se suoraan tai v\u00e4lillisesti vaikuttaa toimintaymp\u00e4rist\u00f6n tai keskeisiin toiminnan edellytyksiin.<\/p>\n

Kunnissa tunnistetaan t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 varsin monipuolisesti erilaiset ilmastonmuutokseen liittyv\u00e4t riskit, kuten myrskyt, rankkasateet ja \u00e4killiset lumikuormat, pitkittyneet helle- ja kuivuusjaksot, pohjaveden pinnan laskeminen ja talviaikaisen liukkauden lis\u00e4\u00e4ntyminen.<\/p>\n

Kuntien sopeutumistoimet ovat kuitenkin keskittyneet p\u00e4\u00e4osin vain muutamille aloille, l\u00e4hinn\u00e4 tekniselle toimialalle.\u00a0Ilmastonmuutokseen sopeutuminen vaatii huomiota teknist\u00e4 sektoria laajemmin kunnan teht\u00e4viss\u00e4 ja palveluissa. Kaksi ilmastonmuutokseen sopeutumisen kannalta merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 kokonaisuutta, sosiaali- ja terveydenhuolto sek\u00e4 pelastustoimi, ovat siirtyneet hyvinvointialueiden teht\u00e4viksi vuoden alusta ja hyvinvointialueiden roolia ja vastuita sopeutumisty\u00f6ss\u00e4 on tarpeen tarkastella tarkemmin osana alueellista kehitt\u00e4misty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n

Miten ilmastonmuutos n\u00e4kyy meill\u00e4 ja muualla?<\/h4>\n

Vaikka Suomi on verrattain turvassa ilmastonmuutoksen vakavimmilta seurauksilta ja vaikka olemme maailmanlaajuisesti hyvin varautuneet ilmastonmuutoksen tuomiin lis\u00e4haasteisiin, niin kyll\u00e4 meill\u00e4kin on viel\u00e4 teht\u00e4v\u00e4\u00e4. Suomen keskil\u00e4mp\u00f6tila on kohonnut 1800-luvun puoliv\u00e4liin verrattuna yli kaksi astetta, mik\u00e4 on noin kaksi kertaa enemm\u00e4n kuin mit\u00e4 maapallon keskil\u00e4mp\u00f6tila on noussut. Ilmaston l\u00e4mpeneminen on jo aiheuttanut meill\u00e4 laaja-alaisia muutoksia Suomen luontoekosysteemille ja luonnon monimuotoisuudelle. Ilmastonmuutoksen odotetaan kiihdytt\u00e4v\u00e4n luontokatoa ja luontokato voimistaa ilmastonmuutosta. Esimerkiksi Lapissa ilmastonmuutos uhkaa vakavasti perinteisen poronhoitoelinkeinon harjoittamista. Poronhoito on erottamaton osa saamelaiskulttuuria ja ilmastonmuutoksella on my\u00f6s suuria sosiokulttuurisia vaikutuksia.<\/p>\n

Ilmastonmuutoksen kansainv\u00e4liset heijastusvaikutukset ulottuvat Suomeenkin esimerkiksi voimistuneen v\u00e4est\u00f6n liikehdinn\u00e4n muodossa. Ilmastonmuutos kytkeytyy useisiin muihin maahanmuuton juurisyihin, kuten v\u00e4est\u00f6nkasvuun, k\u00f6yhyyteen, ty\u00f6tt\u00f6myyteen, n\u00e4k\u00f6alattomuuteen, sotiin ja konflikteihin ja siten voimistaa muuttoliikkeiden ty\u00f6nt\u00f6tekij\u00f6it\u00e4.<\/p>\n

Yhdistettyn\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6n tilan heikkenemiseen ja luontokatoon, ilmastonmuutos aiheuttaa kehittyville maille erityisen suuria ongelmia ja koettelee niiden kantokyky\u00e4. Ilmastonmuutos ja luontokato rapauttavat taloudellisen toiminnan perustaa, ja niill\u00e4 on merkitt\u00e4v\u00e4 vaikutus monien maiden ruoka- ja ravitsemusturvaan sek\u00e4 veden ja energian saantiin. Ne my\u00f6s lis\u00e4\u00e4v\u00e4t pakolaisuutta, muuttoliikett\u00e4, k\u00f6yhyytt\u00e4 ja ep\u00e4tasa-arvoa sek\u00e4 konflikteja ja my\u00f6s riski\u00e4 el\u00e4inv\u00e4litteisille pandemioille. Suomen tulee edelleen tukea kehittyvien maiden ilmastotoimia kehitysyhteisty\u00f6varoin sek\u00e4 osana ulko- ja kehityspolitiikkaa.<\/p>\n

Sopeutumista voidaan edist\u00e4\u00e4 laaja-alaisesti monenlaisessa kansainv\u00e4lisess\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4. Esimerkiksi monet YK-j\u00e4rjest\u00f6t, kuten Maailman ilmatieteen j\u00e4rjest\u00f6 (WMO) ja Maailman terveysj\u00e4rjest\u00f6 (WHO), tekev\u00e4t my\u00f6s sopeutumiseen liittyv\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4. My\u00f6s Nato-j\u00e4senyys tarjoaa Suomelle mahdollisuuden aiempaa laajempaan kansainv\u00e4liseen yhteisty\u00f6h\u00f6n n\u00e4iden aiheiden tiimoilta, sek\u00e4 luo pohjaa puolustussektorin yhteisille kehitt\u00e4mistavoitteille. Nato on omassa ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n tunnistanut ilmastonmuutoksen omaan toimintaansa kohdistuvana uhkien moninkertaistajana. Nato edist\u00e4\u00e4 ilmastonmuutokseen liittyvien turvallisuusvaikutusten tunnistamista ja hallintaa sek\u00e4 sotilastoiminnan sopeutumista ilmastonmuutokseen sek\u00e4 ilmastonmuutoksen hillint\u00e4\u00e4, suorituskyvyst\u00e4 kuitenkaan tinkim\u00e4tt\u00e4.<\/p>\n

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen osana kokonaisturvallisuusajattelua<\/h4>\n

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on osa kokonaisturvallisuutta ja my\u00f6s osa huoltovarmuuden varmistamista. Esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden turvaaminen edist\u00e4\u00e4 ilmastonmuutokseen sopeutumista sill\u00e4 monimuotoiset maatalousymp\u00e4rist\u00f6n keskitt\u00e4v\u00e4t ja siet\u00e4v\u00e4t paremmin ilmastonmuutoksen vaikutuksia.\u00a0Kokonaisturvallisuus on suomalaisen varautumisen yhteistoimintamalli, jossa yhteiskunnan elint\u00e4rkeist\u00e4 toiminnoista huolehditaan viranomaisten, elinkeinoel\u00e4m\u00e4n, j\u00e4rjest\u00f6jen ja kansalaisten yhteisty\u00f6n\u00e4. Kokonaisturvallisuuden malli tarjoaa valmiin, k\u00e4ytt\u00f6kelpoisen viitekehyksen ilmastonmuutokseen liittyviin riskeihin varautumiseen. Se mahdollistaa my\u00f6s uudenlaisten, ei-sotilaallisten uhkien k\u00e4sittelyn ja pitk\u00e4j\u00e4nteisen ennakoinnin.<\/p>\n

Lis\u00e4ksi kokonaisturvallisuuden mallin mukainen eri alojen ja toimijoiden keskin\u00e4inen tiedonvaihto ja yhteistoiminta tukevat kokonaisvaltaista, monialaista varautumis- ja sopeutumistoimintaa. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on mielek\u00e4st\u00e4 sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 osaksi t\u00e4t\u00e4 mallia, niin ett\u00e4 asia huomioidaan politiikkajohdonmukaisesti kaikissa toiminnoissa eri toimijatahoilla osana kokonaisturvallisuusajattelua.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

T\u00e4ll\u00e4 viikolla eduskunnassa keskustellaan ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta. Ilmastonmuutos on tosiasia ja sen hidastaminen on koko maailman tulevaisuuden kannalta t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Toisaalta teimmep\u00e4 mit\u00e4 tahansa, ilmaston l\u00e4mpenemist\u00e4 emme voi en\u00e4\u00e4 est\u00e4\u00e4 ja meid\u00e4n on kyett\u00e4v\u00e4 ennakoimaan ja varautumaan siit\u00e4 aiheutuviin uhkiin ja riskeihin. Toisaalta on n\u00e4ht\u00e4v\u00e4 my\u00f6s ne positiiviset mahdollisuudet, joita ilmastonmuutos mahdollisesti tuo mukanaan. Suomella on kansainv\u00e4lisess\u00e4<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[115,114],"class_list":["post-3230","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogilta","tag-ilmaston-lampeneminen","tag-ilmastonmuutos"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3230","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=3230"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3230\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3231,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3230\/revisions\/3231"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=3230"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=3230"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=3230"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}