{"id":3186,"date":"2022-11-09T14:36:58","date_gmt":"2022-11-09T12:36:58","guid":{"rendered":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/?p=3186"},"modified":"2022-11-09T14:36:58","modified_gmt":"2022-11-09T12:36:58","slug":"hoitajapulaa-pitaa-ratkoa-seka-alueellisesti-etta-valtakunnallisesti","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/?p=3186","title":{"rendered":"Hoitajapulaa pit\u00e4\u00e4 ratkoa sek\u00e4 alueellisesti ett\u00e4 valtakunnallisesti"},"content":{"rendered":"

Hoitajapula ei ole tullut yll\u00e4tyksen\u00e4. T\u00e4m\u00e4 ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole ensimm\u00e4inen kerta, kun Suomessa on hoitajapula. Aiemmilla kerroilla asiat on hoidettu pienill\u00e4 korjauksilla, mutta perustavanlaatuinen muutosty\u00f6 on j\u00e4\u00e4nyt tekem\u00e4tt\u00e4. Hoitoty\u00f6n kehitt\u00e4minen omana alanaan on j\u00e4\u00e4nyt muiden asioiden jalkoihin, eik\u00e4 sen merkityst\u00e4 t\u00e4ysin ymm\u00e4rret\u00e4 viel\u00e4k\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 tulee n\u00e4kyviin esimerkiksi ihmettelyn\u00e4, miksi hyvinvointialueella tulisi olla johtoryhm\u00e4ss\u00e4 hoitoty\u00f6n johtaja.<\/p>\n

Ellei hoitoty\u00f6n veto- ja pitovoimaa saada pian korjatuksi, ajautuu koko sosiaali- ja terveystoimi kaaoksen. Toimia asiantilan korjaamiseksi on teht\u00e4v\u00e4 sek\u00e4 hyvinvointialueilla ett\u00e4 valtakunnallisesti.<\/p>\n

Esimerkki valtakunnallisista toimista on sairaanhoitajien erikoistumiskoulutuksen yhten\u00e4ist\u00e4minen koko maassa. Suomessa tulisikin kehitt\u00e4\u00e4 hoitoty\u00f6h\u00f6n valtakunnallinen urakehitysmalli, jossa p\u00e4tevyyden kehitt\u00e4minen, esimerkiksi koulutuksella tai ty\u00f6teht\u00e4vien laajentamisella, n\u00e4kyy my\u00f6s palkkauksessa. My\u00f6s eri ammattien ty\u00f6njakoa olisi syyt\u00e4 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4mme tarkastella. Sairaanhoitajilla tulee olla mahdollisuus p\u00e4tev\u00f6ity\u00e4 joko horisontaalisesti tai vertikaalisesti eli joko syvent\u00e4\u00e4 tai laajentaa osaamistaan. T\u00e4m\u00e4 mahdollistaa my\u00f6s eri ammattien v\u00e4lisen ty\u00f6njaon kehitt\u00e4misen, sill\u00e4 esimerkiksi erikoiskoulutetut sairaanhoitajat voivat hoitaa monia perinteisesti l\u00e4\u00e4k\u00e4rille kuuluneita teht\u00e4vi\u00e4 reumahoitajina, muistihoitajina, diabeteshoitajina ymv. P\u00e4tev\u00f6itymiselle on asetettava valtakunnalliset kriteerit, jotta osaaminen olisi vertailukelpoista eri puolilla Suomea.<\/p>\n

Ty\u00f6n kehitt\u00e4minen tutkimusn\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuen on ammatin vetovoiman kannalta t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Kehitt\u00e4misty\u00f6ss\u00e4 on j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 Hoitoty\u00f6n tutkimuss\u00e4\u00e4ti\u00f6n (HOTUS) laatimia hoitoty\u00f6n suosituksia. Valitettavasti Hotuksen rahoitus on jatkuvasti vaakalaudalla, vaikka sen tekem\u00e4 ty\u00f6 auttaisi aloittavia hyvinvointialueita kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n ty\u00f6t\u00e4\u00e4n vaikuttavuusperusteisesti<\/p>\n

Veto- ja pitovoiman kannalta my\u00f6s hoitoty\u00f6n johtamisen merkitys korostuu. Valitettavasti sote-uudistuksen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 ei riitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla huomioinut hoitoty\u00f6n johtamisen asemaa.\u00a0Onneksi monella hyvinvointialueella asian merkitys on ymm\u00e4rretty ja hallintos\u00e4\u00e4nn\u00f6iss\u00e4 on selke\u00e4sti m\u00e4\u00e4ritelty hoitoty\u00f6n johtajan kuuluvan osaksi johtoryhm\u00e4\u00e4. Lis\u00e4ksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 varmistaa, ettei l\u00e4hijohtajalla on mahdollisuus oppia tuntemaan ty\u00f6ntekij\u00e4ns\u00e4 niin hyvin, ett\u00e4 h\u00e4n voi ohjata ja opastaa ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4 kasvamaan ja kehittym\u00e4\u00e4n ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n ja urallaan. Onkin huolestuttavaa, ett\u00e4 l\u00e4hijohtajia on monissa ty\u00f6yhteis\u00f6iss\u00e4 v\u00e4hennetty, niin ettei l\u00e4hijohtajalla ole aikaa ty\u00f6ntekij\u00f6iden kohtaamiseen ja tukemiseen. Esimerkiksi henkil\u00f6kohtaisen el\u00e4m\u00e4n huomioiminen ty\u00f6vuorosuunnittelussa on eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4 asia ty\u00f6hyvinvoinnin tukemisessa.<\/p>\n

Mit\u00e4 tulisi tehd\u00e4, jotta hoitoty\u00f6ss\u00e4 voisi j\u00e4lleen kokea ty\u00f6n iloa?<\/h4>\n

Sosiaali- ja terveysalalla tulisi tiedostaa, ett\u00e4 ty\u00f6hyvinvointi on organisaation strateginen resurssi. Juuri t\u00e4st\u00e4 resurssista on sote-alalla nyt suurin puute. Ty\u00f6hyvinvointiin liittyv\u00e4t ongelmat vaikuttavat my\u00f6s kielteisesti ty\u00f6prosessien sujumiseen, asiakastyytyv\u00e4isyys ja ty\u00f6nantajamaineeseen. Ty\u00f6hyvinvointi on ehdoton edellytys perusteht\u00e4v\u00e4n hyvin hoitamiselle, sill\u00e4 uupunut auttaja ei voi auttaa toisia.<\/p>\n

T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 yksi eniten uuvuttavia tekij\u00f6it\u00e4 sosiaali- ja terveysalalla on ammatti-identiteetin ja todellisuuden v\u00e4linen ristiriita. Hoitajat tiet\u00e4v\u00e4t, mit\u00e4 on hyv\u00e4 hoito, mutta ty\u00f6olosuhteet ovat sellaisia, ettei hyv\u00e4\u00e4 hoitoa ole mahdollista toteuttaa. Viime aikoina sosiaali- ja terveystoimessa tehokkuutta on haettu v\u00e4\u00e4rin menetelmin ja on unohdettu, ett\u00e4 hyv\u00e4ll\u00e4 mielell\u00e4 tehty ja ammattietiikan mukainen ty\u00f6n toteuttaminen saa aikaan ty\u00f6niloa ja sit\u00e4 kautta laadukkaita ja vaikuttavia tuloksia.<\/p>\n

Ty\u00f6paikka on yhteis\u00f6, jossa olemme l\u00e4hes kolmanneksen vuorokaudesta, joten ei ole yhdentekev\u00e4\u00e4, millaisessa ty\u00f6ilmapiiriss\u00e4 ty\u00f6skentelemme. Ty\u00f6yhteis\u00f6n ilmapiiri ja yhdess\u00e4 tekeminen vaikuttavat ratkaisevasti kokonaishyvinvointiin. Yhdess\u00e4 tekeminen ei kuitenkaan tarkoita sit\u00e4, ett\u00e4 kaikki tekev\u00e4t kaikkea vaan, ett\u00e4 ty\u00f6njako on selke\u00e4 ja kaikilla on tiedossa yhteinen tavoite. Monissa hoitoyhteis\u00f6iss\u00e4 esimerkiksi sairaanhoitajat tekev\u00e4t t\u00f6it\u00e4, joihin ei tarvita sairaanhoitajan ammattitaitoa. Toisaalta ty\u00f6yhteis\u00f6iss\u00e4 olisi tilaa my\u00f6s uudelle osaamiselle; Esimerkiksi ik\u00e4ihmisten ja mielenterveysasiakkaiden hoidossa kulttuuri- ja kauneusalan ammattilaiset toisivat uudenlaista n\u00e4k\u00f6kulmaa arjen ty\u00f6h\u00f6n. Oulussa on koulutettu erinomaisin tuloksin oppisopimuskoulutuksella kotihoidon tueksi l\u00e4hikuntouttajia.<\/p>\n

Toisaalta ty\u00f6hyvinvoinnin kannalta on oleellista osaaminen ja ty\u00f6n hallinnan tunne, jolloin ty\u00f6ntekij\u00e4 ei ahdistu ajoittaisesta ja alaan luonnollisesti kuuluvasta ty\u00f6per\u00e4isest\u00e4 stressist\u00e4. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on, ettei ty\u00f6ntekij\u00e4n tarvitse jatkuvasti j\u00e4nnitt\u00e4\u00e4, miten selviytyy ty\u00f6st\u00e4\u00e4n. Kaikkein kohtalokkainta on se, jos osaamisen ja vaatimusten v\u00e4lill\u00e4 on jatkuva ristiriita ja toisaalta jos ty\u00f6ntekij\u00e4 j\u00e4\u00e4 n\u00e4iss\u00e4 tilanteissa yksin kantamaan vastuuta. T\u00e4st\u00e4 kokemuksesta kuulen monen hoitoty\u00f6ntekij\u00e4n puhuvan. Hoitajat kertovat olevansa jatkuvassa kohtuuttoman stressin ja ylikuormittuneisuuden tilassa. Hoitoty\u00f6ntekij\u00e4, joka haluaa ty\u00f6skennell\u00e4 ihmisl\u00e4ht\u00f6isesti, ammatillisesti ja eettisesti, ei halua ty\u00f6skennell\u00e4 t\u00e4llaisissa ty\u00f6olosuhteissa. H\u00e4n joko uupuu, kadottaa ty\u00f6motivaationsa ja passivoituu, tai sitten h\u00e4n vaihtaa ty\u00f6paikkaa tai jopa ammattia.<\/p>\n

Tavoitteena vetovoimainen hyvinvointialue<\/h4>\n

Sosiaali- ja terveysalan vetovoimaisuuden parantamiseksi on maailmalla kehitetty vetovoimainen sairaala (ns. magneettisairaala) -konseptia. T\u00e4t\u00e4 mallia soveltaen voidaan puhua vetovoimaisesta hyvinvointialueesta.<\/p>\n

Keskeiset mallin periaatteet ovat:<\/p>\n