{"id":3160,"date":"2022-10-21T13:03:58","date_gmt":"2022-10-21T10:03:58","guid":{"rendered":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/?p=3160"},"modified":"2022-10-21T13:29:48","modified_gmt":"2022-10-21T10:29:48","slug":"webinaaripuheenvuoro-13-10-2022-kulttuuri-ja-taide-muistisairaiden-elamanlaadun-varmistajana","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/?p=3160","title":{"rendered":"Webinaaripuheenvuoro Armasfestivaalin webinaari 13.10.2022: Kulttuuri ja taide muistisairaiden el\u00e4m\u00e4nlaadun varmistajana"},"content":{"rendered":"<p>Laissa kuntien kulttuuritoiminnasta (<a href=\"https:\/\/www.finlex.fi\/fi\/laki\/alkup\/2019\/20190166\">166\/2019<\/a>) on kuntien teht\u00e4v\u00e4ksi m\u00e4\u00e4ritelty\u00a0edist\u00e4\u00e4 kulttuurin ja taiteen yhdenvertaista saatavuutta ja monipuolista k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 sek\u00e4 edist\u00e4\u00e4 kulttuuria ja taidetta osana asukkaiden hyvinvointia ja terveytt\u00e4, osallisuutta ja yhteis\u00f6llisyytt\u00e4. T\u00e4m\u00e4 velvoite koskee kaikkia kunnan asukkaita \u2013 my\u00f6s apua ja hoitoa tarvitsevia ik\u00e4ihmisi\u00e4 siis my\u00f6s kotihoidon ja ymp\u00e4rivuorokautisen hoidon asiakkaita.<\/p>\n<ul>\n<li>Kaikki tied\u00e4mme, ettei t\u00e4m\u00e4 tavoite toteudu<\/li>\n<li>Kulttuuri on harvoin ik\u00e4ihmisten palveluasumisen kilpailutuskriteereiss\u00e4<\/li>\n<li>Kes\u00e4kuussa hyv\u00e4ksytyn vanhuspalvelulain uudistuksen yhteydess\u00e4 kirjattiin, ett\u00e4 yhteis\u00f6llisess\u00e4 asumisessa on j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4 asukkaille <em>sosiaalista kanssak\u00e4ymist\u00e4 edist\u00e4v\u00e4\u00e4 toimintaa<\/em><\/li>\n<\/ul>\n<p><strong>Mit\u00e4 on kulttuurihyvinvointi?<\/strong><\/p>\n<p>Kulttuurihyvinvoinnilla tarkoitetaan yksil\u00f6llist\u00e4 tai yhteis\u00f6llist\u00e4 kokemusta siit\u00e4, ett\u00e4 kulttuuri ja taide lis\u00e4\u00e4v\u00e4t hyvinvointia tai ovat yhteydess\u00e4 siihen. Taide ja kulttuuri ovat osa hyv\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4, terveyden ja hyvinvoinnin kokonaisvaltaista edist\u00e4mist\u00e4 sek\u00e4 elinik\u00e4ist\u00e4 oppimista. Siksi kulttuurihyvinvointi sek\u00e4 kulttuurin ja taiteen mahdollisuudet, tulee n\u00e4hd\u00e4 my\u00f6s kiinte\u00e4n\u00e4 osana ennaltaehk\u00e4isy\u00e4, hoitoa, hoivaa ja kuntoutusta.<\/p>\n<p>Tutkimusn\u00e4ytt\u00f6\u00e4 kulttuurin ja taiteen hy\u00f6dyist\u00e4 on jo runsaasti. Esimerkiksi maailman terveysj\u00e4rjest\u00f6n WHO:n tekem\u00e4ss\u00e4 yli 900 tutkimusta k\u00e4sitelleess\u00e4 meta-analyysiss\u00e4 todettiin, kulttuurin voivan tukea monin tavoin hoitoa ja hoivaa, auttavat sairauksien kanssa p\u00e4rj\u00e4\u00e4misess\u00e4, sek\u00e4 ehk\u00e4isev\u00e4t terveysongelmia. Taiteen ja kulttuurin avulla voidaan esimerkiksi edist\u00e4\u00e4 aivoterveytt\u00e4. Muistisairauden etenemist\u00e4 voidaan my\u00f6s hidastuttaa taiteen ja kulttuurin keinoin ja niiden avulla voidaan monin tavoin yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 toimintakyky\u00e4. Kulttuuriosallistumisen on lis\u00e4ksi havaittu v\u00e4hent\u00e4v\u00e4n riski\u00e4 masennuksen kehittymiseen.<\/p>\n<p>Parasta aikaa on my\u00f6s meneill\u00e4\u00e4n It\u00e4-Suomen Yliopiston Vaikuttavuuden Talon, Taideyliopiston ja Kulttuurihyvinvointipoolin Valtioneuvoston rahoittama yhteisty\u00f6hanke: \u201dKulttuurihyvinvointitoiminnan taloudellinen arviointi. Arviointimenetelm\u00e4t ja toimenpidesuositukset sen jatkokehitykseen Suomessa\u201d.<\/p>\n<p>Kulttuurin ja taiteen hy\u00f6dynt\u00e4minen tulee entist\u00e4 vahvemmin ottaa huomioon nyt toimintaansa aloittavilla hyvinvointialueilla. T\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4 tulee l\u00f6yt\u00e4\u00e4 hyvi\u00e4 yhteisty\u00f6n muotoja hyvinvointialueiden, kuntien, j\u00e4rjest\u00f6jen, oppilaitosten ja yritysten kanssa.\u00a0My\u00f6s eri ammattilaisten yhdess\u00e4 tekemist\u00e4 ja ristip\u00f6lytt\u00e4mist\u00e4 tarvitaan. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset voivat oppia taide- ja kulttuurialan ammattilaisilta ja p\u00e4invastoin.<\/p>\n<p>Kansanterveyden ja -talouden kannalta on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 hyvinvoinnin ja terveyden edist\u00e4misen toimet sis\u00e4ltyv\u00e4t suunnitelmallisena osana kaikkien sosiaali- ja terveyspalveluiden j\u00e4rjest\u00e4miseen. N\u00e4ihin toimiin sis\u00e4ltyv\u00e4t my\u00f6s kulttuurin hyvinvointivaikutuksia tukevat toimet. Kulttuurihyvinvoinnin tulee olla sis\u00e4\u00e4nrakennettuna sote-palveluihin aina ennaltaehk\u00e4isyst\u00e4 ja palveluohjauksesta alkaen my\u00f6s hoitoon, hoivaan, toimintakyvyn yll\u00e4pit\u00e4miseen ja edist\u00e4miseen sek\u00e4 kuntoutukseen.<\/p>\n<p>Esimerkki ik\u00e4ihmisten ymp\u00e4rivuorokautisesta hoidosta<\/p>\n<p>Hyv\u00e4 esimerkki kulttuurihyvinvoinnista ja yhdess\u00e4 tekemisest\u00e4 on Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella toteutunut Teatteri Fiaskon hoivakotikiertue. Fiasko on Joensuun vapaaopiston n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6taiteen opintoryhm\u00e4. Fiasko k\u00e4vi kes\u00e4n aikana 18:ssa eri hoitokodissa (sek\u00e4 yksityisi\u00e4 ett\u00e4 julkisia) esitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 noin 45 minuuttia kest\u00e4v\u00e4n monipuolisen esityksen. Joka paikassa ryhm\u00e4n saama palaute oli hyv\u00e4\u00e4 ja erinomaista. Hoitoty\u00f6ntekij\u00f6iden arviointien mukaan asukkaat selv\u00e4sti nauttivat esityksest\u00e4 ja seurasivat sit\u00e4 aktiivisesti. Itse olin mukana yhdess\u00e4 esityksess\u00e4, jonka j\u00e4lkeen er\u00e4s asukkaista k\u00e4vi kertomassa nauttineensa joka hetkest\u00e4 ja samalla toivoi, ett\u00e4 samankaltaisia esityksi\u00e4 olisi jatkossakin.<\/p>\n<p>Omaisen palaute esityksest\u00e4 oli seuraava: Ryhm\u00e4n esiintyminen oli minun ja vaimoni kanssa kokemistani ehdottomasti mieluisimpia. Asukkaan el\u00e4m\u00e4 on eri syist\u00e4 yksin\u00e4ist\u00e4: henkil\u00f6kunnassa on vajetta ja useilta puuttuu hoivakodissa k\u00e4ym\u00e4\u00e4n kykenevi\u00e4 omaisia tai tuttavia. L\u00e4hes kaikilla hoitokodin asukkailla on liikuntavaikeuksia ja muistih\u00e4iri\u00f6it\u00e4. Siksi ryhm\u00e4 ansaitsee suurkiitoksen<\/p>\n<p>Toisessa hoitokodissa asuva 90-vuotta t\u00e4ytt\u00e4nyt rouva kertoi, ett\u00e4 vietti syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4ns\u00e4 aivan yksin, mutta esityst\u00e4 katsoessaan h\u00e4n ajatteli, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on nyt h\u00e4nen syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4ns\u00e4.<\/p>\n<p>\u201dMagic, magic\u201d, huudahteli er\u00e4s py\u00f6r\u00e4tuolissa istuva rouva, tarttui esiintyj\u00e4\u00e4 k\u00e4teen, katsoi silmiin ja sanoi: \u201dMe olemme muutakin kuin se milt\u00e4 n\u00e4yt\u00e4mme\u201d.<\/p>\n<p>Er\u00e4s rouva ihaili esityksess\u00e4 mukana olleita miehi\u00e4 \u201dKyll\u00e4 on komeita miehi\u00e4!\u201d ja alkoi samassa muistella omaa miest\u00e4\u00e4n ja sit\u00e4, kuinka komea mies oli. \u201dOli kyll\u00e4 komea ja rautateill\u00e4 t\u00f6iss\u00e4.\u201d<\/p>\n<p>Hyv\u00e4t kuulijat<\/p>\n<p>Referoin hiukan Synteesi-lehteen 3\/2020 kirjoittamaani referee-artikkelia\u00a0\u201dKulttuuri kannattaa. Taiteet ja tarinat muistisairaan el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja hoidossa.\u201d Synteesi on siis Taiteidenv\u00e4lisen tutkimuksen aikakauslehti, jota ei taida olla nettiversiona. Artikkelin\u00a0tarkoitus oli pohtia, miten muistisairaan henkil\u00f6n oman n\u00e4k\u00f6isen el\u00e4m\u00e4n toteutuminen on mahdollista tarinallisuuden viitekehyksess\u00e4. Kirjoitukseni ei ole tiukan tieteellinen artikkeli, vaan se pyrin\u00a0k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heisesti\u00a0esille, mik\u00e4 on el\u00e4m\u00e4ntarina-ajattelun perusta ja miksi se on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 muistisairaan kohtaamisessa. Toisaalta kuvasin joitakin l\u00e4hestymistapoja, miten muistisairas voi kertoa omaa tarinaansa toisille \u2013 erityisesti kulttuurin ja taiteen keinoin.<\/p>\n<p><strong>El\u00e4m\u00e4ntarina-ajattelun perusteita<\/strong><\/p>\n<p>Ns. narratiivisessa gerontologiassa (esim. Randall 2011) el\u00e4m\u00e4\u00e4 kuvataan tarinaksi, jossa materiaalia el\u00e4m\u00e4ntarinaan tuotetaan joko itselle tai jaettavaksi toisille.\u00a0Jokaisen ihmisen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on juoni, joka alkaa syntym\u00e4st\u00e4 ja p\u00e4\u00e4ttyy kuolemaan. Vasta kuollessa el\u00e4m\u00e4ntarina on kokonainen. El\u00e4m\u00e4ntarinat eiv\u00e4t aina ole onnellisia ja siit\u00e4 huolimatta ne kaikki ovat arvokkaita, t\u00e4rkeit\u00e4 ja merkityksellisi\u00e4. Jokainen on my\u00f6s oman eletyn el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 hioma ja koko ajan ker\u00e4\u00e4 uusia s\u00e4vyj\u00e4 tulevaan tarinankerrontaansa (Lindqvist 2006, Ahom\u00e4ki 2019).<\/p>\n<p>Identiteetin rakentamisessa ei ole t\u00e4rkeint\u00e4 el\u00e4m\u00e4nkokemuksen sis\u00e4lt\u00f6 sin\u00e4ns\u00e4 vaan kokemuksen s\u00e4vy. S\u00e4vyjen syntyyn vaikuttaa se, millaisia el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 koetut tapahtumat ja el\u00e4misen tavat ovat merkitykselt\u00e4\u00e4n ja millaisia tunnelatauksia niihin liittyy. Narratiivisen s\u00e4vyn perusulottuvuuksia ovat optimismi ja pessimismi. Joillekin el\u00e4m\u00e4 on v\u00e4rittynyt enemm\u00e4n kielteisten s\u00e4vyjen kautta. Toisilla s\u00e4vy on vaikeista el\u00e4m\u00e4ntilanteista huolimatta my\u00f6nteinen\u00a0(Randall 2001, Randall &amp;McKim 2008, Hanski 2019).\u00a0Koska tarina muokkautuu jatkuvasti my\u00f6s vuorovaikutuksessa toisten kanssa, voidaan tavoitteellisessa vuorovaikutuksessa my\u00f6s tietoisesti vahvistaa el\u00e4m\u00e4ntarinan my\u00f6nteisi\u00e4 asioita\u00a0ja toisaalta tehd\u00e4 kielteisist\u00e4 asioista esimerkiksi selviytymistarinoita ep\u00e4onnistumisen\u00a0tarinoiden tilalle.<\/p>\n<p><strong>El\u00e4m\u00e4ntarinan palasten paikalleen paneminen<\/strong><\/p>\n<p>Erik. H.\u00a0Eriksonin\u00a0kehitysteorian mukaan vanhuuden kehitysteht\u00e4v\u00e4 on tehd\u00e4 omasta el\u00e4m\u00e4st\u00e4 inventaario eli panna el\u00e4m\u00e4n palaset paikalleen. Jos kehitysteht\u00e4v\u00e4 onnistuu, ihminen p\u00e4\u00e4see sopusointuun ja hyv\u00e4ksyy el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 aikana tekem\u00e4t valintansa.<\/p>\n<p>Ik\u00e4ihminen tekee inventaariota p\u00e4ivitt\u00e4isten toimintojen lomassa, muistellen eletty\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja tehden siit\u00e4 omat johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksens\u00e4. Jokainen voi muistella yksinkin, mutta kuulluksi tuleminen ja toisen taholta tuleva muistojen ja kokemusten kunnioittaminen on t\u00e4rke\u00e4 ja omanarvontunnetta nostava kokemus. Ik\u00e4ihmisill\u00e4 on tarve muistella ja tuntea ylpeytt\u00e4 muistoistaan \u2013 olivatpa ne millaisia tahansa (Ahom\u00e4ki 2019).<\/p>\n<p>Muistisairaan\u00a0kohdalla tilanne on toinen, sill\u00e4 sairaus vaikeuttaa kognitiivisia toimintoja. Mit\u00e4 pidemm\u00e4lle sairaus etenee, sen hankalampaa &#8221;el\u00e4m\u00e4n inventaarion&#8221; tekeminen tietoisesti muistelemalla on.\u00a0Muistisairaudet eiv\u00e4t kuitenkaan ole merkki tarinan p\u00e4\u00e4ttymisest\u00e4. \u00a0Vaikka ne rajoittavat mahdollisuuksia kertoa omaa tarinaa, se ei muuta tarvetta tulla kuulluksi\u00a0ja saada uusia s\u00e4vyj\u00e4 tarinaan\u00a0(vrt. Ahom\u00e4ki 2019).<\/p>\n<p><strong>Taide\u00a0ja luovuus\u00a0auttamassa muistisairaan tarinankerrontaa<\/strong><\/p>\n<p>Taiteen koettua el\u00e4m\u00e4\u00e4 uudeksi luova tai parantava merkitys syntyy siit\u00e4, ett\u00e4 taide pit\u00e4\u00e4 ihmisen mielen liikkeess\u00e4 ja kokemus saa uuden muodon. Taide voi tuoda mieleen sellaista, mik\u00e4 muuten on paennut\u00a0kokemuspiirist\u00e4. Tarinallinen mielikuvitus my\u00f6s muuntaa kokemuksiamme menneest\u00e4. Omalle el\u00e4m\u00e4lle voidaan taiteen keinoin rakentaa uudenlaista k\u00e4sikirjoitusta. Esimerkiksi aiempi vaikea tai vaikeudesta unohtunut el\u00e4m\u00e4nkokemus voi saada aivan uuden merkityksen ja n\u00e4k\u00f6kulman. Taiteellinen ty\u00f6skentely voi johtaa my\u00f6s el\u00e4m\u00e4nkokemuksen arvostamiseen oppimisprosessina tai selviytymiskokemuksena. Vaikka tarinan tapahtumia ei voi muuttaa, tulkintaa ja siihen liittyv\u00e4\u00e4 tunnetta voi (esim. Kilroy ym. 2007, Fraser ym. 2014, Huhtinen-Hilden ym. 2017).<\/p>\n<p>Kulttuuri sen eri muodoissaan on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 suurimmalle osalle ihmisist\u00e4. Muistisairautta sairastavien kohdalla kulttuurista voidaan puhua my\u00f6s hoitomuotona. Kulttuuriel\u00e4mysten ja taiteen kokemisen kautta voidaan ilmaista monenlaisia tunteita, joille ei kenties muuten l\u00f6ytyisi sanoja tai ilmaisukanavia.\u00a0Olen itse voinut n\u00e4hd\u00e4, miten voimakkaasti muistisairas kokee ja aistii musiikin ja muut taide-el\u00e4mykset. Toisaalta olen\u00a0itse kokenut voimakkaita el\u00e4myksi\u00e4 nauttiessani muistisairautta sairastavien yksinlaulusta, kuorolaulusta, yhdess\u00e4 tehdyist\u00e4 runoista ja niiden lausumisesta, taikatempuista, teatteriesityksist\u00e4, taiden\u00e4yttelyist\u00e4 ja tanssiesityksist\u00e4.<\/p>\n<p>Taiteen ja kulttuurin tuominen osaksi muistisairaan hoitoa ja kuntoutusta voi mahdollistaa oman n\u00e4k\u00f6isen el\u00e4m\u00e4n\u00a0toteutumisen\u00a0sairaudesta huolimatta\u00a0ja se voi tuoda\u00a0my\u00f6s\u00a0uusia ulottuvuuksia el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Taide voi antaa ihmisen el\u00e4m\u00e4ntarinalle ja siihen liittyville pienille osatarinoille my\u00f6s uuden muodon ja ilmaisutavat. Taide voi auttaa tarinoiden esille tuomisessa ja kertomisessa tai oman tarinansa liitt\u00e4misess\u00e4 johonkin suurempaan kertomuksen (esimerkiksi historialliseen\u00a0tilanteeseen). Taiteen tarinoiden avulla voimme peilata oman el\u00e4m\u00e4n\u00a0tarinoita ja saada niihin uusia aineksia tai uudenlaista ymm\u00e4rryst\u00e4 Taiteen avulla my\u00f6s omia tunteita\u00a0ja oman tarinan kipeit\u00e4 ja piiloon j\u00e4\u00e4neit\u00e4 kohtia\u00a0voi tehd\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4ksi ja k\u00e4sitell\u00e4 uudella tavalla. Taiteellisten menetelmien avulla voidaan antaa nimi\u00e4 aikaisemmin nimett\u00f6mille asioille ja p\u00e4\u00e4st\u00e4 totuttujen kerrontakaavojen yli ja ohi. N\u00e4in aiemmin tulkittu asia voi saada uudenlaisia hahmouksia\u00a0(ks. Kilrey ym. 2007, Fraser ym. 2017, Huhtinen-Hilden ym. 2017).<\/p>\n<p>Kaikki taiteenlajit voivat tuottaa tarinoita itselleen kerrottavaksi tai toisille\u00a0jaettaviksi.\u00a0Taiteella ja taiteen menetelmill\u00e4 voidaan\u00a0helpottaa\u00a0kohtaamista, el\u00e4ytymist\u00e4 ja ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4. Taiteen avulla ihmisen el\u00e4m\u00e4\u00e4n voi tulla my\u00f6s uusia s\u00e4vyj\u00e4 ja ulottuvuuksia. Muistisairas voi maalata ensimm\u00e4isen kerran tauluja, kirjoittaa runoja, tanssia\u00a0tai esiinty\u00e4 n\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4.\u00a0Esimerkiksi Etel\u00e4-Pohjanmaan Muistiyhdistyksen Kulttuurista muistoja hanke on tuonut esille sen, ettei muistisairaus ole este vaan pikemminkin mahdollisuus\u00a0kulttuurista nauttimiselle\u00a0ja\u00a0sen tuottamisele (Kallinen 2014).<\/p>\n<p><strong>Muutamia esimerkkej\u00e4<\/strong><\/p>\n<p><strong>M<\/strong><strong>aalaaminen<\/strong>\u00a0voi auttaa tuomaan omassa el\u00e4m\u00e4ntarinassa tapahtuneita asioita esille. Muistisairauksissa tietoisuus omasta itsest\u00e4 voi helposti kadota ja maalaamisen avulla voi tietoisuus itsest\u00e4 parantua ja taideteosten avulla on mahdollista tiedostaa itse\u00e4\u00e4n ja el\u00e4m\u00e4ntarinaansa paremmin. Maalaamisen avulla ihminen voi kertoa oman el\u00e4m\u00e4ntarinansa pieni\u00e4 tai suuria kertomuksia\u00a0ja kohokohtia.<\/p>\n<p>Eri museoissa\u00a0(esim. Ateneum ja Joensuun taidemuseo)\u00a0toteutetut\u00a0Taidepolut ovat my\u00f6s mahdollistaneet oman el\u00e4m\u00e4ntarinan muistelun valittujen taideteosten \u00e4\u00e4rell\u00e4. Ryhm\u00e4ss\u00e4 toteutuvat museokierrokset mahdollistavat asioiden yhdess\u00e4 muistelun ja kokemusten jakamisen. Toisaalta taideteosten katselu voi aktivoida my\u00f6s mielikuvitusta ja puhetta\u00a0(M\u00e4kisalo-Ropponen 2014).<\/p>\n<p><strong>Runojen ja kertomusten<\/strong>\u00a0kuulemisen, lukemisen, kertomisen\u00a0ja kirjoittamisen avulla voidaan ilmaista tunteita ja ty\u00f6st\u00e4\u00e4 muistoja. \u00a0Niit\u00e4 voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 muistelun v\u00e4linein\u00e4 ja\u00a0\u201dpeilin\u00e4\u201d\u00a0omalle el\u00e4m\u00e4ntarinalle\u00a0(Kallinen 2014).\u00a0Esimerkiksi runot sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t usein metaforia, jotka auttavat tuomaan tunteita tietoisuuteen. Esimerkiksi ihmisen el\u00e4m\u00e4nasenteesta voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4 sen perusteella, kuvaako h\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4 tanssiksi vai tervanjuonniksi, seikkailumatkaksi vai k\u00e4rsimysmatkaksi. Metaforat ylitt\u00e4v\u00e4t sen, mit\u00e4 puhe yleens\u00e4 tavoittaa, ne antavat puhujalle ja kuulijalle uuden kokemuksen vanhasta, tutusta asiasta\u00a0ja saavat my\u00f6s mielikuvituksen liikkeelle.<\/p>\n<p>Runojen yhdess\u00e4 lukeminen\u00a0ja niiden esitt\u00e4minen eri tilaisuuksissa\u00a0luo yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 ja toinen toisensa kohtaamista, mutta runoja voi tehd\u00e4 my\u00f6s yhteis\u00f6llisesti\u00a0(Kallinen 2014). Pohjois-Karjalan muistiyhdistyksess\u00e4 on\u00a0pidetty\u00a0yhteis\u00f6runotuokioita, joissa\u00a0on todettu, ett\u00e4 runojen yhdess\u00e4 tekeminen nostaa pintaa sellaisia assosiaatioita, joille ei muuten l\u00f6ydy sanoja.\u00a0Yksi aloittaa ja toiset jatkavat\u00a0ohjaajan toimiessa kirjurina.<\/p>\n<p>Esimerkki runosta, joka syntyi muistisairaiden tsemppariryhm\u00e4ss\u00e4 teemasta aika:<\/p>\n<p><em>Aikaa tulee koko ajan lis\u00e4\u00e4.<br \/>\n<\/em><em>Meid\u00e4n j\u00e4lkeemmekin sit\u00e4 aikaa on<br \/>\n<\/em>\u200b<em>joillekin muille.<br \/>\n<\/em><em>Mit\u00e4 aika on?<br \/>\n<\/em><em>Miten sen sanot?<br \/>\n<\/em><em>Mit\u00e4 se on aika?<br \/>\n<\/em><em>Seh\u00e4n kuluu koko ajan.<br \/>\n<\/em><em>Joskus se kuluu nopeasti<br \/>\n<\/em><em>joskus odottaa ja odottaa<br \/>\n<\/em><em>ei kulu aika<br \/>\n<\/em><em>vaikka kuinka<br \/>\n<\/em>&#8211;\u00a0<em>almanakka.<br \/>\n<\/em><em>Sulle tulee kaikkea mieleen<br \/>\n<\/em><em>aika parantaa haavat<br \/>\n<\/em><em>jos parantaa<br \/>\n<\/em><em>kyll\u00e4 se parantaa<br \/>\n<\/em><em>joskus kun on<br \/>\n<\/em><em>tulisi jo, ei jakaisi.<\/em><\/p>\n<p>Yhteis\u00f6llisesti voi kirjoittaa my\u00f6s tarinoita. Pohjois-Karjalan Muistin Tsemppariryhm\u00e4 kirjoittaa taulujen katselun pohjalta yhteis\u00f6llisesti pitki\u00e4kin tarinoita, joissa my\u00f6s omat muistot tulevat esille. \u00a0Valitettavasti minulla ei ole nyt esimerkki\u00e4 t\u00e4llaisesta tarinasta.<\/p>\n<p><strong>Teatterissa<\/strong>\u00a0k\u00e4yminen on monelle ik\u00e4ihmiselle rakas harrastus, jota ei useinkaan liikuntakyvyn tai muistin ongelmien takia pysty\u00a0yksin\u00a0toteuttamaan.\u00a0Jotta harrastusta voisi jatkaa l\u00e4pi el\u00e4m\u00e4n, tarvitaan lis\u00e4\u00e4 kulttuurikavereita, jotka l\u00e4htev\u00e4t\u00a0mukaan\u00a0kulttuuritapahtumiin.<\/p>\n<p>Teatteria voidaan tehd\u00e4 my\u00f6s itse. N\u00e4yttelij\u00e4ksi voi tulla ensimm\u00e4isen kerran el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n el\u00e4kkeell\u00e4 ollessaan.\u00a0Teatterin tekeminen tarjoaa mahdollisuuden yhteis\u00f6llisyyteen, luovuuden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja tunteiden ilmaisuun\u00a0(Kallinen 2014).<\/p>\n<p>Teatteria voi tehd\u00e4 my\u00f6s esimerkiksi draamatarinoiden\u00a0tai tarinateatterin\u00a0avulla.\u00a0Tarinoita voi l\u00f6yty\u00e4 esimerkiksi tutuista esineist\u00e4, joihin monelle liittyy erilaisia muistoja. Esimerkiksi kattila, kauha, keng\u00e4t, hatut, huivit, lehm\u00e4nkellot, sukset tai sauvat voivat olla v\u00e4livaihe kohti draamallista toimintaa. Aistien merkitys draaman rakentamisessa on suuri. Koivun oksien l\u00f6yt\u00e4minen esinearkusta, niiden haisteleminen ja tunnustelemisesta siirt\u00e4v\u00e4t osallistujat kes\u00e4\u00e4n, mets\u00e4\u00e4n ja\u00a0saunaan. Samoin musiikin kuuntelu vie helposti haluttuun aikaan ja paikkaan\u00a0(ks. esim. Teatteri Takomo 2016).<\/p>\n<p>T\u00e4llainen ty\u00f6skentely vahvistaa osallistujien omanarvontuntoa ja toimii muistojen konkreettisena mieleen palauttajana. My\u00f6s tunteiden ilmaiseminen mahdollistuu draaman avulla. Draaman py\u00f6rteiss\u00e4 syntyy my\u00f6s uudenlaista vuorovaikutusta asukkaiden kesken\u00a0ja my\u00f6s asukkaiden ja hoitajien v\u00e4lille (Teatteri Takomo 2016).<\/p>\n<p>Ohjaaja Kai Paavilainen (2005, 128\u2013129) kertoo omista kokemuksistaan seuraavasti:<\/p>\n<p><em>&#8221;Jos t\u00e4m\u00e4n kaltainen draamallinen toiminta on taidetta, se on l\u00e4sn\u00e4olon taidetta. Sen merkitys on suurempi kuin mink\u00e4\u00e4n aiemmin kokemani. Sin\u00e4 hetken\u00e4, kun rollaattorilla ryhm\u00e4\u00e4n saapunut mies nousee horjuville jaloilleen ottaen puhemiehen roolin ja pyyt\u00e4\u00e4 vastap\u00e4\u00e4t\u00e4 istuvalta &#8221;leipurin rouvalta&#8221; t\u00e4m\u00e4n tyt\u00e4rt\u00e4 minun puolisokseni\u00a0&#8211; koin olevani herk\u00e4ss\u00e4 hetkess\u00e4. Sit\u00e4 hetke\u00e4 sanoisin taiteeksi. Ja min\u00e4 olin siin\u00e4 vain v\u00e4likappaleena. \u2014 Aloittaessani koin itseni hyvin rajalliseksi. Lopettaessasi viel\u00e4 enemm\u00e4n. Vanhukset olivat rajattomia. Mik\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 heid\u00e4n kanssaan tein, ei tuntunut mahdottomalta.&#8221;<\/em><\/p>\n<p>Teatteri Takomon\u00a0(2013) hankkeessa, miss\u00e4 testattiin, miten taide-el\u00e4myksi\u00e4 voidaan vied\u00e4 muistisairaille, tuli\u00a0esille\u00a0samanlainen kokemus:\u00a0\u201d<em>Muistisairaille vanhuksille tehty taide perustuu l\u00e4sn\u00e4oloon, hetken intensiteetin maksimointiin.\u201d<\/em><\/p>\n<p><strong>Voimaannuttava valokuva\u00a0<\/strong>\u2013 menetelm\u00e4ll\u00e4 voidaan n\u00e4hd\u00e4 ihminen sairauden ja oireiden takaa. T\u00e4m\u00e4 muutos saa aikaan hoitajan ja hoidettavan vuorovaikutuksen tasa-arvoistumisen. Voimaannuttavan valokuvauksen kehitt\u00e4j\u00e4 on Miina Savolainen ja h\u00e4n kertoo menetelm\u00e4n olevan sosiaalipedagoginen, dialogisen n\u00e4kemisen tapa ty\u00f6v\u00e4lineen\u00e4 oman itsens\u00e4 ja toisen korjaavaan katsomiseen. Menetelm\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 voimaantumisen (empowerment) k\u00e4sitteen, jossa valta-asemien purkaminen, itsem\u00e4\u00e4rittelyn oikeus ja vastavuoroisuus toimivat eettisen\u00e4 kehyksen\u00e4.\u00a0Menetelm\u00e4 pyrkii valokuvan kautta tekem\u00e4\u00e4n ihmisen n\u00e4kyv\u00e4ksi, tallentaa, j\u00e4sent\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4ntarinaa, sen eri rooleja, identiteetti\u00e4 sek\u00e4 yhteist\u00e4 historiaa esimerkiksi perheen kanssa. (Savolainen 2015).<\/p>\n<p>Esimerkiksi Toimintakeskus Suvannossa Savitaipaleella on pidetty voimaannuttavan valokuvan ty\u00f6pajoja, joissa jokainen osallistuja saa pohtia omaa el\u00e4m\u00e4ntarinaansa ja etsi\u00e4 valokuvistaan lohduttavia ja kannattelevia kuvia, jotka auttavat n\u00e4kem\u00e4\u00e4n omaa el\u00e4m\u00e4\u00e4 lempe\u00e4sti. Ty\u00f6pajoissa todettiin, ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4ntarinoiden jakaminen toisten kanssa oli helpompaa kuvien avulla. Valmiiden valokuvien avulla voidaan ottaa uusia kuvia, joissa kuvattava on p\u00e4\u00e4henkil\u00f6. H\u00e4n saa aina itse m\u00e4\u00e4ritell\u00e4, miten toivoo itse\u00e4\u00e4n kuvattavan. Tavoitteena on kuva, jossa ihminen n\u00e4kee itsens\u00e4 kauniina (Puustinen 2020).<\/p>\n<p><strong>Musiikin<\/strong>\u00a0my\u00f6nteisist\u00e4 vaikutuksista on paljon\u00a0tutkimustietoa. Esimerkiksi Hoitoty\u00f6n tutkimuss\u00e4\u00e4ti\u00f6n\u00a0(Hotus 2019) tekem\u00e4n scoping-katsauksen mukaan musiikin kuuntelu ja erilaiset musiikkiharjoitteet saattavat tukea jopa muistisairaan p\u00e4ivitt\u00e4isist\u00e4 toiminnoista suoriutumista.\u00a0T\u00e4n\u00e4\u00e4n kuulemme musiikin merkityksellisyydest\u00e4 enemm\u00e4nkin, mutta liittyen el\u00e4m\u00e4ntarinaan totean t\u00e4ss\u00e4 kuitenkin, ett\u00e4 musiikki on vahva muistojen her\u00e4tt\u00e4j\u00e4 ja sen avulla voidaan k\u00e4sitell\u00e4 tunteita.\u00a0Laulusta monet saavat positiivista voimaa. Musiikki her\u00e4tt\u00e4\u00e4 monessa my\u00f6nteisi\u00e4 tunteita ja aivojen aktivoitumista (S\u00e4rk\u00e4m\u00f6 2011,\u00a0Vuolle 2016).<\/p>\n<p>Monien kansanlaulujen ja iskelmien tekstit sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t tarinoita. Toisaalta musiikki tuo monen ihmisen mieleen el\u00e4m\u00e4ntarinan &#8221;huippuhetki\u00e4&#8221;. Kukapa ei muistaisi omaa h\u00e4\u00e4valssiaan tai sit\u00e4 kappaletta, jota tanssittiin, kun ensimm\u00e4isen kerran tavattiin.\u00a0Suurimmalla osalla ihmisist\u00e4 on lempimusiikkia, joka tuo muistoja mieleen. Toisaalta musiikki on hyv\u00e4 ty\u00f6v\u00e4line saada mielikuvitus ja tarinallisuus luovasti liikkeelle.<\/p>\n<p>Oulun muistiyhdistyksen Muistoista musiikiksi hanke (Nykopp 2015, Oulun seudun Muistiyhdistys 2015) on hyv\u00e4 esimerkki my\u00f6s siit\u00e4, miten muistisairaat voivat tehd\u00e4 my\u00f6s itse lauluja, jotka perustuvat omiin muistoihin ja yhdess\u00e4 muisteluun.\u00a0Esimerkiksi \u201dMuistatko?\u201d -laulun (ks. Oulun seudun Muistiyhdistys 2014) viimeinen\u00a0v\u00e4rssy\u00a0kuulu seuraavasti:<\/p>\n<p>\u201d<em>S\u00e4vyt kaikki kuuluvat el\u00e4m\u00e4\u00e4n<br \/>\n<\/em>&#8211;\u00a0<em>ei niit\u00e4 voi v\u00e4ltt\u00e4\u00e4.<br \/>\n<\/em><em>Elon kaaressa kaikki v\u00e4rit kuitenkin<br \/>\n<\/em><em>kauniilta n\u00e4ytt\u00e4\u00e4.\u201d<\/em><\/p>\n<p><strong>Luova liike ja tanssi\u00a0<\/strong>ovat l\u00e4hell\u00e4 toisiaan.\u00a0Muistisairaalla ovat usein askel-, liike- ja rytmimuisti hyvin s\u00e4ilyneet ja\u00a0perinteisist\u00e4 tansseista\u00a0erityisesti valssi tuo monelle ik\u00e4ihmiselle muistoja mieleen.<\/p>\n<p>Keho ja mieli ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa kesken\u00e4\u00e4n ja siksi tanssi saa\u00a0kokemaan liikkumisen riemua ja virkistymisen tunnetta. Se my\u00f6s rauhoittaa levotonta mielt\u00e4.\u00a0Tanssin avulla on mahdollisuus ilmasta tunteita ja olla kosketuksissa muihin ihmisiin\u00a0ja kokea l\u00e4heisyyden ja\u00a0yhteis\u00f6llisyyden tunteita. (Vuolle 2016, H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen 2020).\u00a0Tanssi ja luova liike auttavat oman kehon hahmottamisessa.\u00a0Tanssissa luova liike syntyy spontaanisti ja on l\u00e4ht\u00f6isin ryhm\u00e4n j\u00e4senist\u00e4 improvisaation, sis\u00e4isen tunteen ja muistelun avulla.\u00a0Tanssin kokonaisvaltaisia hyvinvointivaikutuksia kuvaa Mari Kantanen (2020) vertaamalla tanssia aivojen ruoaksi.<\/p>\n<p>Muistisairaiden kohdalla ei tanssia\u00a0tarvitse rajoittaa pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n perinteisiin tansseihin. Esimerkiksi Karpalokodissa, Pyh\u00e4salmella on saatu hyvi\u00e4 kokemuksia muistisairaiden tanssiryhm\u00e4st\u00e4, jossa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n tanssiterapeuttisia menetelmi\u00e4 (Hokkanen\u00a0ym.\u00a02008,\u00a0Muistiliitto 18.11.2015).\u00a0Hokkasen ym. tutkimuksen (2008) mukaan tanssi- ja liiketerapia ei parantanut muistia, mutta se stimuloi visuaalista hahmotusta ja samalla itsest\u00e4 huolehtiminen ja mieliala kohenivat.<\/p>\n<p>Lopuksi hyv\u00e4t yst\u00e4v\u00e4t<\/p>\n<p>Monet edell\u00e4 kertomani esimerkit ovat erilaisten hankkeiden tuotoksia. Kulttuurin ja taiteen tuominen hoitolaitoksiin ja osaksi vanhusty\u00f6t\u00e4 hankkeiden avulla ei ole uusi asia. Suomessa t\u00e4h\u00e4n liittyv\u00e4\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kehitt\u00e4mis- ja hankety\u00f6t\u00e4 on tehty jo vuosikymmeni\u00e4.<\/p>\n<p>Hyvist\u00e4 hankkeista huolimatta suuri ongelman on se, ettei hyvi\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 levitet\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4sti ja hankkeiden tulokset ja tuotokset harvoin juurtuvat organisaation syv\u00e4rakenteisiin. Hankeaika, esimerkiksi kaksi \u2013 kolme vuotta, on yleens\u00e4 liian lyhyt vakiinnuttamaan toimintaa. Hankkeiden avulla voidaan kehitell\u00e4 uusia malleja, her\u00e4tell\u00e4 uusia ajattelutapoja ja jopa testata niit\u00e4, mutta hankkeet harvoin \u201dmuuttavat maailmaa\u201d, jos asiaa ei saada siirretty\u00e4 hankkeen aikana osaksi normaalia toimintaa. Kiireen keskell\u00e4, hektisess\u00e4 ja paineissa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 toimiville ty\u00f6ntekij\u00f6ille hyv\u00e4k\u00e4\u00e4n ideaa ei aina myy, vaikka sen hy\u00f6dyt olisivat miten selkeit\u00e4 tahansa.<\/p>\n<p>Juurruttamista voitaisiin edist\u00e4\u00e4 sill\u00e4, ett\u00e4 kaikkiin hankkeisiin lis\u00e4t\u00e4\u00e4n pakollinen j\u00e4lkiseuranta ja -arviointi, johon varataan m\u00e4\u00e4r\u00e4raha ja seurannan ajankohta jo hankkeen rahoitusp\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4. Lis\u00e4ksi arviointiin tulisi luoda yhteisi\u00e4 mittareita, jotta saadaan vertailutietoa ja l\u00f6ydet\u00e4\u00e4n vaikuttavat toimintamallit. Jokaiseen hankkeeseen tulisi kuulua my\u00f6s tutkimuksellinen osio.<\/p>\n<p><strong>Tarvitaan toimintakulttuurin ja ajattelutavan muutosta<\/strong><\/p>\n<p>Pysyv\u00e4n toimintatavan muutos edellytt\u00e4\u00e4 muutoksia organisaatiokulttuurissa. Edelleen monissa hoitoyhteis\u00f6iss\u00e4 vallitsee vahva vanhanaikainen laitoskulttuuri, mik\u00e4 passivoi ik\u00e4ihmisi\u00e4 ja erityisesti muistisairaita. \u201dMeill\u00e4 on aina tehty n\u00e4in\u201d \u2013 toimintatapa on edelleen yleinen. Laitoskulttuurissa esimerkiksi muistisairaaseen suhtaudutaan usein niin, ettei h\u00e4n kykene, osaa, pysty tekem\u00e4\u00e4n asioita tai ilmaisemaan itse\u00e4\u00e4n. Laitoskulttuurissa ei ole sijaa kulttuurille ja taiteelle.<\/p>\n<p>Mielekk\u00e4\u00e4n toiminnan ja harrastusten puute sek\u00e4 arvostamattomuuden ja kykenem\u00e4tt\u00f6myyden kokemukset voivat johtaa apatiaan, ahdistuneisuuteen, levottomuuteen tai aggressiivisuuteen. Kulttuuri ja taide kuuluvat kaikille ja jokaisella on oltava oikeus olla taiteen tuottajana ja kuluttajana i\u00e4st\u00e4, sairaudesta, toimintakyvyst\u00e4 tai el\u00e4m\u00e4ntilanteesta riippumatta. Taide ja taidetoiminta tulee n\u00e4hd\u00e4 ik\u00e4\u00e4n liittym\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 perustarpeena merkityksellisen el\u00e4m\u00e4n ja kokemusten k\u00e4sittelemiseen.<\/p>\n<p>Ihan lopuksi hyv\u00e4t kuulijat<\/p>\n<p><em>Veikko Lavi sanoo laulussaan, ett\u00e4 jokainen ihminen on laulun arvoinen. Jokaisesta meist\u00e4 voisi kirjoittaa my\u00f6s\u00a0<\/em><em>runon tai\u00a0kirjan; j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4n, mielenkiintoisen, uskomattoman, erilaisen tarinan. Tarinassa kaikki liittyy kaikkeen, mik\u00e4\u00e4n ei ole mielet\u00f6nt\u00e4 tai merkitykset\u00f6nt\u00e4 tai asiaan kuulumatonta. El\u00e4m\u00e4ntarinassa jokaisella vaiheella ja asialla on oma paikkansa ja jokaista vaihetta tarvitaan, jotta el\u00e4m\u00e4st\u00e4 tulisi t\u00e4ydellinen. Jokainen tarina on yksil\u00f6llinen, oma seikkailukertomuksensa, joka voi opettaa my\u00f6s muille ihmisille jotakin, jos sille l\u00f6ytyy kuuntelijoita. El\u00e4m\u00e4ntarinan merkityksest\u00e4 laulaa\u00a0J. Karjalaisen laulussa:\u00a0\u201dMe ollaan sankareita kaikki, kun oikein silmin katsotaan. Me ollaan sankareita el\u00e4m\u00e4n\u00a0\u2013\u00a0ihan jokainen\u2026\u201d\u00a0Kun oikein silmin katsoo, niin suurimmat sankarit voivat l\u00f6yty\u00e4 tavallisten ihmisten joukosta. Ik\u00e4ihmisi\u00e4 tulisi\u00a0kohdella el\u00e4m\u00e4n sankareina,\u00a0sill\u00e4 heill\u00e4\u00a0on paljon tarinoita kerrottavaksi ja niist\u00e4 opittavaksi. Kulttuuri ja taide voivat olla ty\u00f6kaluja n\u00e4iden upeiden tarinoiden n\u00e4kyv\u00e4ksi tekemisess\u00e4<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Laissa kuntien kulttuuritoiminnasta (166\/2019) on kuntien teht\u00e4v\u00e4ksi m\u00e4\u00e4ritelty\u00a0edist\u00e4\u00e4 kulttuurin ja taiteen yhdenvertaista saatavuutta ja monipuolista k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 sek\u00e4 edist\u00e4\u00e4 kulttuuria ja taidetta osana asukkaiden hyvinvointia ja terveytt\u00e4, osallisuutta ja yhteis\u00f6llisyytt\u00e4. T\u00e4m\u00e4 velvoite koskee kaikkia kunnan asukkaita \u2013 my\u00f6s apua ja hoitoa tarvitsevia ik\u00e4ihmisi\u00e4 siis my\u00f6s kotihoidon ja ymp\u00e4rivuorokautisen hoidon asiakkaita. Kaikki tied\u00e4mme, ettei t\u00e4m\u00e4 tavoite toteudu<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[15],"tags":[],"class_list":["post-3160","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-puheet"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3160","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=3160"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3160\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3162,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3160\/revisions\/3162"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=3160"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=3160"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=3160"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}