Hyv\u00e4t juhlavieraat<\/p>\n
Kun ajattelemme Suomen tulevaisuutta, yksi asia on varma: kansakuntamme ik\u00e4\u00e4ntyy. Taustalla on syntyvyyden laskun lis\u00e4ksi elinik\u00e4mme pidentyminen.<\/p>\n
Kun vuonna 1971 syntyneen tyt\u00f6n odotettu keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen elinik\u00e4 oli 74 vuotta ja pojan 66 vuotta, vuonna 2017 syntyneen tyt\u00f6n odotettu elinik\u00e4 on jo yli 84 ja pojan l\u00e4hes 79 vuotta.<\/p>\n
T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 yli 65- vuotiaita on Suomessa jo yli miljoona ja vuonna 2030 heit\u00e4 arvioidaan olevan jo l\u00e4hes 1,5 miljoonaa. Kun t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 v\u00e4est\u00f6st\u00e4 l\u00e4hes 22 prosenttia on yli 65-vuotiaita, on vuonna 2030 yli 65-vuotiaita on jo nelj\u00e4nnes v\u00e4est\u00f6st\u00e4 (25,6 %). Viel\u00e4 1990-luvulla ik\u00e4\u00e4ntyneiden osuus v\u00e4est\u00f6st\u00e4 oli 13,5 prosenttia.<\/p>\n
Hyv\u00e4t yst\u00e4v\u00e4t<\/p>\n
Elini\u00e4n pidentyminen ei ole \u201dpaha\u201d asia – p\u00e4invastoin. Olemme kautta vuosisatojen tavoitelleet pidemp\u00e4\u00e4 elinik\u00e4\u00e4. \u00a0Vuosikymmeni\u00e4 on my\u00f6s systemaattisesti pyritty terveiden elinvuosien lis\u00e4\u00e4misen tavoitteeseen. Nyt tavoitteena tulee olla, ett\u00e4 jokainen kansalainen voi el\u00e4\u00e4 mahdollisimman pitk\u00e4\u00e4n aktiivista el\u00e4m\u00e4\u00e4. Elini\u00e4n pidentymisen vastapainona on se, ett\u00e4 tulevaisuudessa ik\u00e4ihmiset ovat keskim\u00e4\u00e4rin terveempi\u00e4 kuin t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4.<\/p>\n
Viime aikoina on puhuttua my\u00f6s siit\u00e4, ett\u00e4 tarvitsemme my\u00f6s el\u00e4kkeell\u00e4 olevien ty\u00f6panosta \u2013 sen lis\u00e4ksi ett\u00e4 el\u00e4keik\u00e4\u00e4 on nostettu. Jos t\u00e4t\u00e4 tavoittelemme, niin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on ty\u00f6n muokkaaminen sellaiseksi, ett\u00e4 sit\u00e4 jaksaa fyysisesti ja psykososiaalisesti tehd\u00e4 ja siin\u00e4 voi kokea ty\u00f6niloa.<\/p>\n
Ik\u00e4johtamisen ja ty\u00f6kykyjohtamisen puutteet aiheuttavat usein tilanteita, joissa ik\u00e4\u00e4ntyv\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4 kokee, ettei h\u00e4nen osaamistaan arvosteta tai tarvita. On turha toivoa ihmisten haluavan jatkaa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 pidemp\u00e4\u00e4n, elleiv\u00e4t ty\u00f6nantajien ja l\u00e4hijohtajien asenteet muutu my\u00f6nteisiksi.<\/p>\n
Tulevaisuudessa ik\u00e4ihmiset ovat yhteiskunnallisesti nykyist\u00e4kin merkitt\u00e4v\u00e4mpi ryhm\u00e4, jonka joukkovoima on valtaisa. Koska kansakunnan menestys riippuu kaikkien kansalaisten yhdess\u00e4 toimimisesta yhteiseksi hyv\u00e4ksi, kaikenik\u00e4iset ihmiset on saatava kohtaamaan yhteiskunnan keskustelu- ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoareenoilla tasavertaisina kansalaisina. Ik\u00e4ihmisill\u00e4 on paljon annettavaa muun muassa el\u00e4m\u00e4nkokemuksen tuoman viisauden my\u00f6t\u00e4 ja t\u00e4t\u00e4 viisautta tulee hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 aktiivisesti. Ik\u00e4\u00e4ntyneet tulee n\u00e4hd\u00e4 voimavarana ja vahvuutena yhteiskunnassa.<\/p>\n
Ik\u00e4ihmiset ovat usein el\u00e4kkeelle j\u00e4\u00e4ty\u00e4\u00e4n aktiivisia toimijoita ja mm. kulttuuripalvelujen k\u00e4ytt\u00e4ji\u00e4. He osallistuvat niin omista vanhemmistaan kuin lastenlapsistaan huolehtimiseen. Aktiivinen kansalaisuus tarkoittaa ik\u00e4ihmisten kohdalla my\u00f6s muun muassa kollektiivista isovanhemmuutta (ei edellyt\u00e4, ett\u00e4 on omia lapsia tai lapsenlapsia), osallisuutta, vapaaehtois- ja vaikuttamisty\u00f6h\u00f6n osallistumista ja elinik\u00e4ist\u00e4 oppimista.<\/p>\n
Kollektiivinen isovanhemmuuden kehitt\u00e4minen voisi tarkoittaa esimerkiksi sit\u00e4, ett\u00e4 p\u00e4iv\u00e4kodeissa ja alakouluissa j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n \u201dukki- ja mummitoimintaa\u201d ja sit\u00e4, ett\u00e4 kouluissa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n ik\u00e4ihmisi\u00e4 oman sukupolvensa el\u00e4m\u00e4n asiantuntijoina ja historian kertojina.<\/p>\n
Laajemmin ajateltuna kyse on perusasenteen muuttamisesta: ik\u00e4\u00e4ntyneiden ihmisten osaaminen, kokemustieto ja -taito tulee saada paremmin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Kysymys on erilaisten ja uusien kohtaamisareenoiden rakentamisesta eri ik\u00e4isille ihmisille, joiden avulla toinen toisiltaan oppiminen mahdollistuu. Elinik\u00e4isen oppimisen perusajatus on se, ett\u00e4 ihminen oppii koko el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 ajan, ainoastaan oppimistyylit vaihtuvat.<\/p>\n
Yhteisen\u00e4 ik\u00e4poliittisena tavoitteena tulee olla ik\u00e4yst\u00e4v\u00e4llinen Suomi. Kysymys on fyysisest\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4, mutta my\u00f6s palveluista ja asenteista. Paljon hyv\u00e4\u00e4 on tapahtunut, mutta tekemist\u00e4 kyll\u00e4 riitt\u00e4\u00e4!<\/p>\n
Hyv\u00e4t yst\u00e4v\u00e4t,<\/p>\n
Kansakunnan ik\u00e4\u00e4ntyminen on tosiasia ja siihen liittyy paljon my\u00f6nteisi\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmia, mutta valitettavan paljon on uhkapuhetta, jonka ik\u00e4ihmiset kokevat omalla kohdallaan.<\/p>\n
El\u00e4kel\u00e4isten etuj\u00e4rjest\u00f6 Eetu ry:n noin viisi vuotta sitten teett\u00e4m\u00e4ss\u00e4 Huomisen kynnyksell\u00e4 \u2013kyselyss\u00e4 75 prosenttia 55\u201384\u2013vuotiaista koki tulevansa kohdelluksi toisen luokan kansalaisena ja l\u00e4hes yht\u00e4 monet kokivat, ett\u00e4 yhteiskunnassa on paljon ik\u00e4\u00e4n kohdistuvaa syrjint\u00e4\u00e4. 70 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoi, ett\u00e4 heid\u00e4n k\u00e4sityksens\u00e4 mukaan vanhempia ihmisi\u00e4 ei pidet\u00e4 yhteiskunnassa voimavarana vaan pikemminkin kuluer\u00e4n\u00e4. Minusta n\u00e4m\u00e4 tulokset kertovat surullista tarinaa yhteiskunnan arvoista ja olen aistivinani, ett\u00e4 samaa asennetta on yhteiskunnassa edelleen – tai ainakin ik\u00e4ihmiset kokevat n\u00e4in.<\/p>\n
Sivistyneess\u00e4 yhteiskunnassa arvostetaan kaikenik\u00e4isi\u00e4 ihmisi\u00e4 ja ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 jokaisella on oma t\u00e4rke\u00e4 paikkansa. Hyv\u00e4ss\u00e4 yhteiskunnassa ihminen on t\u00e4rkein \u2013 olipa h\u00e4n mink\u00e4 ik\u00e4inen tahansa.<\/p>\n
Perustuslaki (19\u00a7) turvaa jokaiselle oikeuden v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4\u00e4n toimeentuloon ja huolenpitoon. Lis\u00e4ksi julkisen vallan on turvattava riitt\u00e4v\u00e4t sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistett\u00e4v\u00e4 v\u00e4est\u00f6n terveytt\u00e4. Vaikka sosiaali- ja terveystoimi ovat siirtyneet hyvinvointialueille, niin kunnan perusteht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on edelleen terveyden ja hyvinvoinnin edist\u00e4minen. Esimerkiksi kulttuuri- ja liikuntapalvelut ovat keskeisi\u00e4 hyv\u00e4n el\u00e4m\u00e4n mahdollistajana. Kunta tarvitsee terveyden ja hyvinvoinnin edist\u00e4misess\u00e4 my\u00f6s j\u00e4rjest\u00f6jen apua ja yhdess\u00e4 tekemisen taitoja.<\/p>\n
Perustuslain lis\u00e4ksi on syyt\u00e4 muistaa Euroopan neuvoston sosiaalisen peruskirjan artikla 23, jossa taataan ik\u00e4\u00e4ntyneiden oikeudet. Suomi on t\u00e4m\u00e4n artiklan mukaisesti sitoutunut muun muassa:<\/p>\n
Suomessa Ihmisoikeuskeskuksen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on edist\u00e4\u00e4 ik\u00e4\u00e4ntyneiden perus- ja ihmisoikeuksia ja vahvistaa oikeudellista n\u00e4k\u00f6kulmaa vanhuksiin liittyv\u00e4ss\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa ja asenteissa. T\u00e4m\u00e4 teht\u00e4v\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4, sill\u00e4 esimerkiksi molemmissa edell\u00e4 mainitun Euroopan neuvoston sosiaalisen peruskirjan artiklan asioissa Suomessa on paljon kehitett\u00e4v\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Kotihoidon resurssien niukkuuden takia ik\u00e4ihmiset eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4se ulkoilemaan ja harrastamaan kodin ulkopuolella mieleisi\u00e4\u00e4n asioista. Meill\u00e4 on paljon ik\u00e4ihmisi\u00e4, jotka eiv\u00e4t koskaan p\u00e4\u00e4se ulos omasta kodistaan.<\/p>\n
Ik\u00e4ihmisen \u00e4\u00e4nt\u00e4 ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n aidosti kuulla siin\u00e4, milloin on esimerkiksi muistisairauden tai yksin\u00e4isyyden aiheuttaman masentuneisuuden takia aika muuttaa omasta kodista yhteis\u00f6kotiin. Monelle yksin asuvalle muistisairaalle yhteis\u00f6koti olisi inhimillisempi asumispaikka kuin oma koti.<\/p>\n
Yhteis\u00f6koteja ovat muun muassa erilaiset palveluasumisen muodot, ryhm\u00e4kodit ja perhehoito. Kes\u00e4kuussa voimaan astuneen lakimuutoksen j\u00e4lkeen emme puhu en\u00e4\u00e4 tehostetusta palveluasumisesta vaan ymp\u00e4rivuorokautisesta palveluasumisesta. Tavallinen palveluasuminen on taas uuden lain mukaan yhteis\u00f6llist\u00e4 asumista.<\/p>\n
My\u00f6s ymp\u00e4rivuorokautisessa hoidossa ja hoivassa on puutteita. Perinteinen laitoskulttuuri ja henkil\u00f6kuntaresurssien niukkuus est\u00e4v\u00e4t usein ik\u00e4ihmist\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4 oman n\u00e4k\u00f6ist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4. Ymp\u00e4rivuorokautinen hoito ja hoiva muistuttavat edelleen enemm\u00e4n laitoshoitoa kuin yhteis\u00f6kotiasumista.<\/p>\n
Toivon, ett\u00e4 Suomessa l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n systemaattisesti kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n uudenlaista kulttuuria ik\u00e4\u00e4ntyneiden hoitoon ja hoivaan. My\u00f6s yhteis\u00f6kodissa pit\u00e4\u00e4 olla kodin meno ja meininki sek\u00e4 el\u00e4misen monimuotoisuus l\u00e4sn\u00e4. \u00a0Hoitajien lis\u00e4ksi siell\u00e4 tulisi olla muun muassa kulttuurin ja kauneusalan ammattilaisia. Jos tavoitteena on yhteis\u00f6KOTI, niin perhehoidossa toteutuu mielest\u00e4ni hyvin t\u00e4m\u00e4 tavoite. Ik\u00e4ihmisten perhehoitokoteja on viel\u00e4 liian v\u00e4h\u00e4n ja toisaalta tulee muistaa, ettei perhehoito sovellu kaikille.<\/p>\n
Hyv\u00e4t kuulijat<\/p>\n
Pari viikkoa sitten vietimme muistiviikkoa. Syyskuu oli maailman muistikuukausi.<\/p>\n
Muistiviikon teemana oli t\u00e4n\u00e4 vuonna \u201dHyv\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 muistiyst\u00e4v\u00e4llisess\u00e4 yhteiskunnassa\u201d. Ik\u00e4yst\u00e4v\u00e4llisess\u00e4 yhteiskunnassa on puhuttava my\u00f6s muistiyst\u00e4v\u00e4llisyydest\u00e4, sill\u00e4 muistisairaudet tuovat el\u00e4m\u00e4\u00e4n erityispiirteit\u00e4, jotka on huomioitava ymp\u00e4rist\u00f6suunnittelussa, asumisessa, palveluissa ja kohtaamisessa. Suomessa on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 noin 200\u00a0000 muistisairasta ja jos jokaisella ajatellaan olevan kaksi l\u00e4hi-ihmist\u00e4, muistisairaudet koskettavat l\u00e4heisesti jo 600 000 ihmist\u00e4. Kysymys ei siis ole mist\u00e4\u00e4n pienest\u00e4 marginaaliryhm\u00e4st\u00e4.<\/p>\n
Muistiyst\u00e4v\u00e4llisess\u00e4 Suomessa muistisairaat ihmiset ja heid\u00e4n l\u00e4heisens\u00e4 voivat el\u00e4\u00e4 arvokasta el\u00e4m\u00e4\u00e4, eik\u00e4 heit\u00e4 j\u00e4tet\u00e4 ilman tukea. My\u00f6s asennoituminen muistisairaita ihmisi\u00e4 kohtaan on asiallista, yst\u00e4v\u00e4llist\u00e4 ja kunnioittavaa. Muistiyst\u00e4v\u00e4llinen yhteiskunta takaa muistisairaille ihmisille asianmukaisen hoidon ja huolenpidon sek\u00e4 kuntoutusta.<\/p>\n
Muistiyst\u00e4v\u00e4llist\u00e4 yhteiskuntaa voi meist\u00e4 jokainen olla omalta osaltaan rakentamassa, esimerkiksi miettim\u00e4ll\u00e4 omia asenteitaan muistisairaita kohtaan.<\/p>\n
Jokainen voi my\u00f6s pohtia, liikenisik\u00f6 aikaa ryhty\u00e4 muistikummiksi tai mink\u00e4laisia muistiyst\u00e4v\u00e4llisen tekoja voisin tehd\u00e4. N\u00e4ist\u00e4 toimintamuodoista saa tietoa esimerkiksi Muistiyhdistyksist\u00e4. Yksi muistiyst\u00e4v\u00e4llinen teko on jo se, ettemme puhu esimerkiksi dementiasta, sill\u00e4 sellaista sairautta kuin dementia ei ole olemassakaan.<\/p>\n
Hyv\u00e4t kuulijat<\/p>\n
Muistiyst\u00e4v\u00e4llist\u00e4 yhteiskuntaa rakennetaan my\u00f6s poliittisilla p\u00e4\u00e4t\u00f6ksill\u00e4. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 panostukset muistisairauksien ennaltaehk\u00e4isyyn ja sairauden tunnistamiseen ajoissa s\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4t yhteiskunnan kustannuksia.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n muistiyst\u00e4v\u00e4lliset p\u00e4\u00e4t\u00f6kset edist\u00e4v\u00e4t ik\u00e4\u00e4ntyneiden terveytt\u00e4, hyvinvointia ja el\u00e4m\u00e4nlaatua sek\u00e4 hillitsev\u00e4t muistisairauksiin liittyvi\u00e4 kustannusten kasvua.<\/p>\n
Muistiyst\u00e4v\u00e4llisyyteen kuuluu my\u00f6s aivoterveyden\u00a0edist\u00e4minen. T\u00e4m\u00e4n muistiyst\u00e4v\u00e4llisen teon voi jokainen tehd\u00e4 itselleen ja samalla pienent\u00e4\u00e4 oma riski\u00e4 sairastua muistisairauteen. Toisaalta aivoterveellisill\u00e4 el\u00e4m\u00e4ntavoilla voidaan my\u00f6s muistisairauksien etenemist\u00e4 hidastaa. Esimerkiksi liikunta- ja kulttuuripalvelut ovat t\u00e4rke\u00e4\u00e4 aivoterveytt\u00e4 edist\u00e4v\u00e4\u00e4 toimintaa. Valitettavasti ik\u00e4ihmisten kulttuuriset oikeudet eiv\u00e4t toteudu riitt\u00e4v\u00e4sti, vaikka kulttuurin hyvinvointivaikutuksista on jo paljon tutkimustietoa.<\/p>\n
Kun muistisairaus etenee, sanojen merkitys vuorovaikutuksessa v\u00e4henee ja sanattoman viestinn\u00e4n merkitys kasvaa. Muistisairas aistii herk\u00e4sti kosketusta, \u00e4\u00e4nens\u00e4vyj\u00e4, kohtaamisen levollisuutta tai kiireen tuntua. Yksin\u00e4isyys, tarpeettomuuden ja hyl\u00e4tyksi tulemisen tunteet ahdistavat useimpia meist\u00e4 \u2013 niin my\u00f6s muistisairasta.\u00a0Oma arvostava suhtautuminen on t\u00e4rke\u00e4 muistiyst\u00e4v\u00e4llinen teko. T\u00e4rkeint\u00e4 on kohdata muistisairas kunnioittavasti ja arvostaen \u2013 niin kuin haluaisit itsesi kohdattavan.<\/p>\n
Hyv\u00e4t yst\u00e4v\u00e4t<\/p>\n
T\u00e4n\u00e4\u00e4n siis viet\u00e4mme vanhusten p\u00e4iv\u00e4\u00e4. Vanhusty\u00f6n keskusliiton vuonna 1954 k\u00e4ynnist\u00e4m\u00e4\u00e4 Vanhustenp\u00e4iv\u00e4\u00e4 on perinteisesti vietetty lokakuun ensimm\u00e4isen\u00e4 sunnuntaina. Sit\u00e4 seuraava viikko on Vanhustenviikko.<\/p>\n
T\u00e4n\u00e4 vuonna teemana on \u2019Yhdess\u00e4 luontoon\u2019<\/em> eli t\u00e4ll\u00e4 viikolla halutaan korostaa sit\u00e4, ett\u00e4 jokaisella tulisi olla oikeus ulkoiluun ja my\u00f6s luontokokemuksiin. Luonto antaa voimaa ihmiselle kaikkina vuodenaikoina. Nelj\u00e4 vuodenaikaa on meille suomalaisille suuri rikkaus! Suomessa luonto on l\u00e4hell\u00e4, jopa kaupunkien keskusta-alueella. Luonnossa liikkuminen parantaa vastustuskyky\u00e4, alentaa stressihormonia ja verenpainetta. Luonto tarjoaa mahdollisuuden rauhoittua, mutta se v\u00e4hent\u00e4\u00e4 my\u00f6s yksin\u00e4isyyden tunnetta.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4 teema on itselleni erityisen t\u00e4rke\u00e4, sill\u00e4 olen toiminut aiemmin Pohjois-Karjalan Green Care toiminnan kummina. Green Care tarkoittaa toimintaa, jossa luontoa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n tavoitteellisesti ihmisten hyvinvoinnin yll\u00e4pit\u00e4miseksi ja edist\u00e4miseksi. Se perustuu luontol\u00e4ht\u00f6isiin menetelmiin, joita k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n erityyppisiss\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4. Hyvinvointivaikutukset syntyv\u00e4t luonnon elvytt\u00e4vyyden, toiminnallisuuden ja yhteis\u00f6llisyyden kautta.<\/p>\n Green Care -toiminta voidaan jakaa luontohoivan ja luontovoiman palveluihin. Luontohoivalla tarkoitetaan julkisen sektorin j\u00e4rjest\u00e4misvastuulla olevien hoidon, hoivan ja kuntoutuksen palveluja, joissa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n luontol\u00e4ht\u00f6isyytt\u00e4. Luontovoiman palveluihin kuuluvat tavoitteelliset luontol\u00e4ht\u00f6iset hyvinvointipalvelut, sek\u00e4 luontol\u00e4ht\u00f6iset harrastus-, kasvatus- ja opetuspalvelut.<\/p>\n Luontovoiman asiakkaat eiv\u00e4t ole erityisen haavoittuvassa asemassa ja siten n\u00e4m\u00e4 palvelut kuuluvat harvemmin julkisen sektorin j\u00e4rjest\u00e4misvastuulle kasvatuspalveluja lukuun ottamatta. Luontovoiman palveluilla voi olla kuitenkin laajaa yhteiskunnallista merkityst\u00e4, jos niill\u00e4 voidaan ennaltaehk\u00e4ist\u00e4 kansalaisten tarvetta kuntoutukseen ja hoivaan.<\/p>\n Tutkimuksissa on osoitettu luontohoivan muun muassa parantavan asiakkaiden sek\u00e4 heid\u00e4n l\u00e4heistens\u00e4 el\u00e4m\u00e4nlaatua, parantavan ruokahalua, v\u00e4hent\u00e4v\u00e4n unettomuutta ja l\u00e4\u00e4kehoidon tarvetta. Luontohoivaa voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 mielenterveysasiakkaiden, muistisairautta sairastavien, neuropsykiatrisia oireita potevien sek\u00e4 erilaisten kipupotilaiden hoitoon ja kuntoutukseen. \u00a0Luontohoivan vaikutukset syntyv\u00e4 monen tekij\u00e4n summana: tutut luontoelementit auttavat saamaan yhteyden ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4n maailmaan, hoivassa voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 ja yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 viel\u00e4 j\u00e4ljell\u00e4 olevaa toimintakyky\u00e4 sek\u00e4 tarjota onnistumisen kokemuksia.<\/p>\n Toisaalta on hyv\u00e4 muistaa, ett\u00e4 kaikella ulkona ja luonnossa liikkumisella on my\u00f6nteinen vaikutus ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Esimerkiksi ik\u00e4ihmisten masennukseen ulkona liikkuminen voi olla jopa tehokkaampi keino kuin masennusl\u00e4\u00e4kkeet. S\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen ulkona liikkuminen v\u00e4hent\u00e4\u00e4 my\u00f6s muistisairauksiin sairastumisen riski\u00e4.<\/p>\n Olen t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 Miina Sillanp\u00e4\u00e4n S\u00e4\u00e4ti\u00f6n hallituksen puheenjohtaja ja S\u00e4\u00e4ti\u00f6 on erityisesti kehitt\u00e4nyt erilaisia luontol\u00e4ht\u00f6isi\u00e4 menetelmi\u00e4. Voitte esimerkiksi tutustua S\u00e4\u00e4ti\u00f6n sivuilla oleviin luontosivustoihin, joiden avulla on mahdollisuus nauttia luonnosta my\u00f6s virtuaalisesti.<\/p>\n T\u00e4h\u00e4n loppuun luen teille vanhusten p\u00e4iv\u00e4n ja viikon kunniaksi Leena Ravantin runon, joka mielest\u00e4ni hyvin kuvaa luonnon vaikutusta ihmiseen.<\/p>\n Runon nimi on Mets\u00e4n lohdutus ja sen kautta toivotan kaikille meille hyv\u00e4\u00e4 vanhusten p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ja viikkoa.<\/p>\n Kun joskus surettaa, kun mieli apeutuu On suru poissa!<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Hyv\u00e4t juhlavieraat Kun ajattelemme Suomen tulevaisuutta, yksi asia on varma: kansakuntamme ik\u00e4\u00e4ntyy. Taustalla on syntyvyyden laskun lis\u00e4ksi elinik\u00e4mme pidentyminen. Kun vuonna 1971 syntyneen tyt\u00f6n odotettu keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen elinik\u00e4 oli 74 vuotta ja pojan 66 vuotta, vuonna 2017 syntyneen tyt\u00f6n odotettu elinik\u00e4 on jo yli 84 ja pojan l\u00e4hes 79 vuotta. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 yli 65- vuotiaita on<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"class_list":["post-3125","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kolumnit"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3125","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=3125"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3125\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3131,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3125\/revisions\/3131"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=3125"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=3125"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=3125"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
\nja kaikki on kuin nurin perin pantu,
\nniin mets\u00e4 oudon ihmeen aikaan saa.
\nSen puu, sen neulaspolku,
\nsammaleinen mantu.
\nNe ottaa syliin hell\u00e4\u00e4n, pehme\u00e4\u00e4n,
\nvie l\u00e4helle, vie vasten syd\u00e4nt\u00e4\u00e4n.
\nKuin \u00e4idin puhallus on tuulen lohdutus.
\nSe ihmeen lailla kivun lievitt\u00e4\u00e4,
\nja iloaurinko jo kiipe\u00e4\u00e4
\nja keikkuu kohta puiden latvustoissa.<\/p>\n