Laajasti ajatellen osallisuudessa on kysymys siit\u00e4, ett\u00e4 yhteiskunnassa tarvitaan nykyist\u00e4 enemm\u00e4n yhdess\u00e4 tekemist\u00e4 ja yhdess\u00e4 tekeminen taas edellytt\u00e4\u00e4 osallisuutta. Valitettavan usein osallisuus ja osallistuminen sekoittuvat puheissa samoiksi k\u00e4sitteiksi, vaikka ne ovat eri asioita. Osallistuminen liittyy kansalaisten oikeuksiin olla mukana itse\u00e4\u00e4n koskevissa asioissa ja mahdollisuutta esimerkiksi vastata eri asioista koskeviin kyselyihin ja osallistua eri tilaisuuksiin.<\/p>\n
Osallisuus on kuitenkin t\u00e4t\u00e4 enemm\u00e4n. Osallisuus on kuulemisen, kuulluksi tulemisen ja mukana olemisen tunnetta. Osallisuus syntyy osallistumisen, toiminnan ja vaikuttamisen kautta. Osallisuus muodostuu tunneper\u00e4isist\u00e4 tuen ja arvostuksen kokemuksista ja pohjautuu tunteeseen yhteenkuuluvuudesta sek\u00e4 j\u00e4senyydest\u00e4 yhteis\u00f6\u00f6n ja yhteiskuntaan.<\/p>\n
Osallisuus liittyy oleellisesti my\u00f6s hyvinvoinnin kokemukseen. Tutkimuksissa on tullut esille, ett\u00e4 matala osallisuus liittyy muun muassa vakavaan psyykkiseen kuormittuneisuuteen, yksin\u00e4isyyteen ja huonoksi koettuun ty\u00f6kykyyn. Kokemus osallisuudesta taas lis\u00e4\u00e4 hyvinvointia, turvallisuutta sek\u00e4 uskoa tulevaisuuteen ja omiin mahdollisuuksiin<\/p>\n
Asiakas- tai asukasosallisuus voidaan m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 palvelujen k\u00e4ytt\u00e4jien mukaan ottamiseksi palvelujen suunnitteluun ja arviointiin. Oleellista on saada kaikkien \u00e4\u00e4ni kuuluvin. Osallisuuden edist\u00e4minen auttaa my\u00f6s perusteht\u00e4v\u00e4n toteutumista ja lis\u00e4\u00e4 asiakkaiden\/potilaiden tyytyv\u00e4isyytt\u00e4. Kuulluksi tuleminen on meille kaikille t\u00e4rke\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Osallisuuden toteutuminen edellytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s sit\u00e4, ett\u00e4 nykyisin syrj\u00e4\u00e4n j\u00e4tettyjen ryhmien \u00e4\u00e4nt\u00e4 halutaan aidosti kuulla ja saada heid\u00e4t pohtimaan, miten heid\u00e4n tilannettaan voidaan parantaa. Oleellista on siis saada kaikki mukaan toiminnan kehitt\u00e4miseen. Jos luotetaan pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n palvelutyytyv\u00e4isyys kyselyyn, niin tulokset palvelun laadusta voivat olla harhaisia. Miten saadaan palautetta niilt\u00e4, jotka eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4sseet edes palvelun pariin? Tai niilt\u00e4, jotka eiv\u00e4t pysty antamaan palautetta tai niilt\u00e4, jotka eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 jaksa antaa palautetta, kun pettymyksi\u00e4 on tullut niin usein.<\/p>\n
Osallisuuden edist\u00e4miseksi hyvinvointialueilla on oltava nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto. Toimintoja suunniteltaessa on pidett\u00e4v\u00e4 huolta, ett\u00e4 n\u00e4iden lakis\u00e4\u00e4teisten toimielinten j\u00e4seni\u00e4 aidosti my\u00f6s kuullaan ja he voivat kokea osallisuutta. T\u00e4m\u00e4n asian varmistamiseksi Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella tehtiin j\u00e4rkev\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6s n\u00e4iden vaikuttajatoimielinten edustuksesta l\u00e4sn\u00e4olo- ja puheoikeudella kaikkien lautakuntien kokouksiin. Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella on my\u00f6s osallisuusvaliokunta, jonka keskisi\u00e4 teht\u00e4vi\u00e4 on kokonaisvaltainen osallisuuden edist\u00e4minen<\/p>\n
Osallisuutta voidaan edist\u00e4\u00e4 monilla menetelmill\u00e4:<\/p>\n
Pelkk\u00e4 perinteisten kuulemistilaisuuksien j\u00e4rjest\u00e4minen ei riit\u00e4, sill\u00e4 virallisiin ja muodollisiin tilaisuuksiin tulevat yleens\u00e4 jo valmiiksi aktiiviset ihmiset. Syrj\u00e4\u00e4n j\u00e4tettyjen ihmisten \u00e4\u00e4nt\u00e4 saadaan kuuluviin toisenlaisin keinoin.<\/p>\n